Bolivian parlamentin joulukuussa hyväksymä laki rinnastaa ”henkilöiden houkuttelemisen uskonnollisen organisaation tai kultin toimintaan” sotilaalliseen konfliktiin värväämiseen, elinkauppaan, pakkotyöhön ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Maan presidentti taipui painostuksen alla ja lupasi kumota lain. Kristityt pelkäävät kuitenkin uskonnonvapauden heikentymistä maassa.
World Watch Monitor raportoi, että tuore laki aiheutti laajalle levinneitä protesteja ja lakkoja Boliviassa. Monet kristityt, mukaan lukien katolisen ja protestanttisen kirkon johtajat, pelkäsivät, että laki johtaisi lopulta siihen, että evankelioinnista tehtäisiin rikos. Rangaistuksena evankelioinnista saattaisi olla 7 – 12 vuotta vankeutta.
Laajan kritiikin jälkeen, sunnuntaina 21.1. presidentti Evo Morales julkisti televisioidussa tilaisuudessa, että laki tullaan kumoamaan, jotta vältetään hämmennystä ja ”maan epävakauttamista poliittisen oikeiston toimesta”.
Observatory of Religious Freedom in Latin America -järjestön raportissa Dennis Petri totesi, että jää nähtäväksi, vetääkö parlamentti lain pois käsittelystä ja avaako sen uudelle keskustelukierrokselle, jolloin sen voimaantulo siirtyisi vuodella. Petri epäilee, hyväksyttäisiinkö lakiin kuitenkaan suurempia muutoksia.
Petrin mukaan Bolivialla on huono maine uskonnonvapauden noudattamisessa. Hän toi esiin, että jo maaliskuussa 2013 tuli voimaan laki, joka vaati kaikilta kirkoilta ja kansalaisjärjestöiltä joko uudelleenrekisteröitymistä tai oviensa sulkemista. Katoliset ja protestanttiset kirkot joutuvat myös maksamaan korkeaa veroa. Kirkkojen johtajat pelkäävät Petrin mukaan, että hallituksen määräysten tiukentuminen lisää heidän sisäisiin asioihinsa puuttumista ja saattaa johtaa lopulta siihen, että ”hallitus määrittelee, mikä on, tai ei ole, kirkko, ja rajoittaa siten uskonnonvapautta”.
– Laki on monen asiantuntijan mielestä vastakohta perustuslailliselle oikeudelle uskonnonvapauteen, koska se rinnastaa osallistumisen aseelliseen konfliktiin sekä muut rikolliset toimet uskonnollisiin organisaatioihin kuulumiseen.
Uudessa rikoslaissa on myös sellaista sisältöä, joka järkyttää kristittyjen lisäksi esimerkiksi lääkäreitä ja journalisteja. Petrin mukaan monet ovat huolissaan siitä, että kaikki vastustavat äänet tullaan todennäköisesti vaientamaan – Rikoslaki tulisi voimaan sopivasti vuoden 2019 yleisvaalien aikaan.
Viime marraskuussa Bolivian perustuslaillinen tuomioistuin ”poisti perustuslailliset esteet uudelleenvalinnalle” viitoittaen siten tietä presidentti Moralesin ehdolleasettumiselle vuoden 2019 vaaleissa ja mahdollistaen hänen valintansa neljännelle presidenttikaudelle. Oikeus teki päätöksen kaksi vuotta sen jälkeen kun bolivialaiset olivat äänestäneet kansanäänestyksessä virkakausien määrän rajoitusten poistamista vastaan.
