Raamatun hallussapito on äärimmäisen vaarallista Pohjois-Koreassa. Maan kristityt ymmärtävätkin Jumalan Sanan voiman aivan erityisellä tavalla. Kokosimme seitsemän erityisesti heitä koskettavaa raamatunkohtaa tähän artikkeliin.
Pohjois-Korea on Open Doorsin World Watch List -vainoraportin sijalla numero yksi. Maassa kristittyjä pidetään ”vihamielisenä luokkana”. Raamatun hallussapitoa käytetään todisteena ihmisten ja heidän perheidensä pidättämiseen ja vangitsemiseen Jeesuksen seuraamisen vuoksi.
Silti Pohjois-Korean salaiset kristityt ottavat riskin Raamatun omistamisesta. He käärivät Raamattuja huolellisesti muoviin ja hautaavat ne, kaivaakseen ne esiin vain öisin.
Pohjoiskorealainen perheemme ymmärtää Jumalan Sanan voiman tavalla, jota me emme ehkä aina huomaa. Kokosimme seitsemän heitä erityisesti koskettavaa raamatunkohtaa. Toivomme, että ne kirkastavat sitä vaaraa ja toivoa, joiden kanssa pohjoiskorealaiset kristityt elävät.
1. ”Jos tuhoudun, niin tuhoudun.”
”Mene ja kokoa kaikki Suusanin juutalaiset, ja paastotkaa minun puolestani; olkaa syömättä ja juomatta kolme vuorokautta, yöt ja päivät. Myös minä palvelijattarineni samoin paastoan. Sitten minä menen kuninkaan tykö, vaikka se on vastoin lakia; ja jos tuhoudun, niin tuhoudun.” (Ester 4:16.)
Kuningatar Esterin oli pyydettävä kuninkaalta palvelusta, mikä oli hänelle hengenvaarallista. Hän oli kuitenkin tyytyväinen tietäessään, että hengen uhraaminen Jumalan seuraamiseksi ja oman kansan pelastamiseksi on sen arvoista.
”Tämä on pyhiinvaelluksemme, ja kuljemme eteenpäin horjumatta.”
Pohjoiskorealainen kristitty
Pohjois-Korean kristityt ymmärtävät tämän myös. Simon Leen, Open Doorsin pohjoiskorealaisten parissa tehtävän työn koordinaattorin mukaan elämä eristetyssä maassa on muuttumassa yhä vaikeammaksi: ”Olosuhteet ovat huonontuneet. Elintarvikepula on vakava, ja monet kamppailevat selviytyäkseen.”
Suunnattomista vaikeuksista huolimatta Pohjois-Korean kristityt pyrkivät pysymään uskollisina. Eräs pohjoiskorealainen uskova kertoi: ”Tämä on pyhiinvaelluksemme, ja kuljemme eteenpäin horjumatta. Pystymme siihen, koska olemme perineet uskon kuningatar Esterin uskontunnustuksen mukaan eläneiltä esi-isiltämme: ’Jos tuhoudun, niin tuhoudun’. Kiitämme teitä siitä, että seisotte rinnallamme.”
2. ”Herra on minun paimeneni.”
”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.” (Psalmi 23:1.)
Ennen kuin Daavidista tuli soturi ja kuningas, hän oli paimen. Yksin erämaassa lampaita paimentaessaan hän oppi luottamaan Herraan kaikessa. Hän kirjoitti psalmin 23 piilotellessaan kuningas Saulilta.
Tämän tilanteen Pohjois-Korean kristityt tuntevat liiankin hyvin. He kuitenkin tietävät, että Jumala huolehtii heidän tarpeistaan. Vankilassa ollessaan pohjoiskorealainen uskova Hea Woo (joka myöhemmin pakeni Etelä-Koreaan) heräsi joka aamu ennen aamuhälytystä lausuakseen psalmia 23.
”Psalmi opetti minulle, että Jeesus on minun paimeneni”, hän sanoo. ”Aina. Olosuhteista huolimatta. Eräänä päivänä Hän johtaisi minut vihreille laitumille. Nyt Hän johti minua kuolemanlaakson läpi. Jonain päivänä olisin vapaa. Joko vankilasta vapautumisen tai kuoleman kautta.”
3. ”Jos vetten läpi kuljet, olen minä sinun kanssasi.”
“Jos vetten läpi kuljet, olen minä sinun kanssasi, jos virtojen läpi, eivät ne sinua upota; jos tulen läpi käyt, et sinä kärvenny, eikä liekki sinua polta.” (Jes. 43:2.)
Jumala puhui profeetta Jesajan kautta Israelin kansalle tuomiosta, koska he olivat laiminlyöneet Hänet. Mutta Jumala lupasi heille myös ennalleen palauttamisen, jos he kääntyisivät takaisin Hänen puoleensa. Jesaja sanoi, että vedet eivät pyyhkisi heitä pois, koska Jumala oli heidän kanssaan.
Profeetan sanat koskettavat Pohjois-Korean kristittyjä. Kaikki pohjoiskorealaiset tietävät, että paetakseen maasta heidän on ylitettävä vesi.
Nykyään yhä harvempi pohjoiskorealainen pääsee pakenemaan turvallisesti.
Viimeisten 30 vuoden aikana tuhannet kristityt ovat matkustaneet naapurimaihin – epäilemättä joka askeleella Jesajan sanoihin takertuen. Toiset ovat tulleet myöhemmin uskoon, rajan ylitettyään. Jumala oli heidän kanssaan, ja he selvisivät vaarallisista vesistä.
Nykyään yhä harvempi pohjoiskorealainen pääsee pakenemaan turvallisesti. Rajatarkastuksia on tiukennettu ja sotilaita käsketty ampua kaikki, jotka yrittävät ylittää rajan ilman lupaa.
Piikkilanka-aidat reunustavat suurta osaa maata Pohjois-Korean rajoilla, ja vartiotornit ovat piilossa läheisillä kukkuloilla. Nämä ovat suuri syy rukoilla Jesajan kirjan jaetta 43:2 pohjoiskorealaisen perheemme puolesta.
4. ”Minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle.”
“Katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle; olkaa siis älykkäät kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset.” (Matt. 10:16.)
Jeesus varoitti opetuslapsiaan kertomalla heille, että he kohtaisivat susia, ja että heidän olisi toimittava harkiten. Hän jatkaa jakeissa 17–18: ”Kavahtakaa ihmisiä, sillä he vetävät teidät oikeuksiin, ja synagoogissaan he teitä ruoskivat; ja teidät viedään maaherrain ja kuningasten eteen minun tähteni, todistukseksi heille ja pakanoille.”
Pohjois-Koreassa kristityt tietävät, että he ovat vaarassa joutua vankilaan ja jopa kuolla, koska he seuraavat Jeesusta. Kuka tahansa, naapuri tai jopa perheenjäsen, voi olla petturi. Kristittyjen on opittava Jeesukselta, kuinka elää uskollisesti vaikeassa ympäristössä.
5. ”Mene rauhassa.”
Elisa sanoi hänelle: ”Mene rauhassa” (2. Kun. 5:19).
Syyrialainen sotapäällikkö Naaman (Jumalan kansan vihollinen) oli mennyt profeetta Elisan luo parantuakseen, ja Jumala oli parantanut hänet spitaalista. Tämän jälkeen Naaman halusi seurata Jumalaa eikä enää kumartaa epäjumalia.
Hän kertoi Elisalle, että Syyriassa hänen oli seurattava kuningasta tämän käydessä temppelissä ja kumarrettava tämän kanssa tämän palvomia epäjumalia. ”Tämän antakoon kuitenkin Herra anteeksi palvelijallesi”, Naaman pyysi. Elisan vastaus oli ymmärtävä: ”Mene rauhassa.”
Pohjoiskorealaiset kristityt kumartavat pakon edessä, eivät palvoakseen.
Pohjoiskorealaiset kristityt voivat joutua saman pulman eteen. Heidän on osoitettava kunniaa Kim-dynastian johtajille. Tiettävästi maassa on ainakin 35 000 suurikokoista Kim-diktaattorien (sekä entisten että nykyisen) patsasta. Jokaisen pohjoiskorealaisen odotetaan kumartavan niitä ja laittavan koteihinsa maan johtajien muotokuvia.
Kristityt ovat huomanneet, että nykyisen hallitsijan, Kim Jong-unin ihannointi on lisääntynyt. Erään pohjoiskorealaisen mukaan ihmisiä vaaditaan harjoittelemaan päivittäin ’Ystävällinen isä’ -laulua jokaisella maatilalla, yrityksessä ja tehtaassa. Laulua lähetetään joka kolkkaan radiossa ja televisiossa.
Pohjoiskorealaiset saavat lohtua Elisan vastauksesta Naamanille. He kumartavat pakon edessä, eivät palvoakseen.
6. ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan.”
“Alussa loi Jumala taivaan ja maan. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.” (1. Moos. 1:1–2.)
Israelilaisten paettua Egyptistä Jumala halusi heidän tietävän, että Hän oli heidän luojansa. Pohjoiskorealaiset indoktrinoidaan jo varhaisesta iästä lähtien uskomaan kaiken kehittyneen ilman Jumalan vaikutusta.
Raamatun ensimmäinen jae (1. Moos. 1) on usein lähtökohta (salaisille) keskusteluille Raamatusta ja evankeliumista pohjoiskorealaisten kanssa. Jos joku hyväksyy sen, että Jumala loi maailmankaikkeuden ja että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, on hän lähempänä muiden Raamatun totuuksien uskomista.
7. ”Hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä.”
Ilmestyskirjassa Johannes kirjasi näyn uudesta taivaasta ja uudesta maasta (Ilm. 21:1–5). Hän näki kauniin kaupungin laskeutuvan taivaasta: Pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin. Ja näyssä hän kuuli ”suuren äänen valtaistuimelta” sanovan:
”Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa; ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt. Ja valtaistuimella istuva sanoi: ´Katso, uudeksi minä teen kaikki´.”
Pohjoiskorealaiset kristityt eivät elä Pjongjangia varten. He elävät Uutta Jerusalemia varten.
Sisaremme ja veljemme Pohjois-Koreassa pitävät kiinni tästä jakeesta ja kauniista näystä, jonka Johannes kuvaa. He muistuttavat meitä siitä, että tämän maailman rikkinäisyys on väliaikaista. He eivät elä Pjongjangia (Pohjois-Korean pääkaupunkia) varten. He elävät Uutta Jerusalemia varten, jossa ei ole enää kuolemaa, surua, itkua tai tuskaa, ja jossa Jumala pyyhkii jokaisen heidän itkemänsä kyyneleen ja tekee kaiken uudeksi.
”Jos emme rukoile, olemme luopuneet toivosta”
Simon Lee muistuttaa meitä: ”Toivomme, että kristityt ympäri maailmaa eivät lakkaa rukoilemasta Pohjois-Korean puolesta. Jos emme rukoile, se tarkoittaa, että olemme luopuneet toivosta.”
Rukoilemme, että jokainen uskova muistaisi ja luottaisi siihen, että meillä on Paimen, joka valvoo meitä, ja että jonain päivänä Jumala tekee kaiken uudeksi.
Open Doorsin salaiset työntekijät auttavat noin 100 000 pohjoiskorealaista uskovaa tarjoamalla heille elintärkeää ruokaa, apua ja suojaa Pohjois-Korean ulkopuolella sijaitsevien salaisten verkostojen kautta. He tarjoavat myös opetuslapseuskoulutusta pohjoiskorealaisille pakolaisille turvataloissa Kiinassa, sekä harjoittavat kristillistä radiolähetystoimintaa.
