Tammikuun 18. päivänä kolme jumalanpalvelusta keskeytyi aseistautuneiden miesten hyökkäyksiin Kadunan osavaltiossa Pohjois-Nigeriassa. Hyökkääjät veivät mukanaan 177 kristittyä, jotka ovat edelleen heidän vankeinaan.
Kristityt olivat kokoontuneet tavanomaiseen tapaan sunnuntain yhteiseen jumalanpalvelukseen Kurmin Wali -yhteisön kolmeen evankelikaaliseen kirkkoon Pohjois-Nigeriassa.
Tuolla seudulla Kadunan osavaltiossa kristityt ovat enemmistönä, mutta alueen tilanne on ollut epävakaa ja sinne on tehty hyökkäyksiä. Siitäkin huolimatta kristityt kokoontuivat yhteen, sillä he tiesivät, että usko vahvistuu kristittyjen yhteydessä.
Mutta tuona sunnuntaina, tammikuun 18. päivänä, näihin kolmeen kirkkoon kokoontuneiden kristittyjen elämät muuttuivat täysin. Aamun aikana niihin hyökkäsi aseistautuneita miehiä jalan ja moottoripyörillä ja sieppasi yhteensä 177 kristittyä.
Hyökkäykset paljastavat, millaisen väkivallan ja turvattomuuden keskellä sekä kristityt että muslimit elävät Pohjois-Nigeriassa päivittäin.
Yunana Adauji, kyseisten kirkkojen sihteeri, kertoi Open Doorsin paikalliselle yhteyshenkilölle, että ”terroristit saapuivat paikalle suurena joukkona huutaen ’Allahu Akbar’ (Allah on suurin) ja kokosivat kristityt yhteen paikkaan uhaten ampua jokaisen, joka yrittäisi paeta”.
Joidenkin tietojen mukaan vanhat naiset ja lapset olisi päästetty vapaiksi, mutta Adaujin mukaan kaikki kristityt pakotettiin metsään, miesten lisäksi naiset ja lapset sekä sairaat.
”Emme tiedä, missä kunnossa siepatut kristityt ovat. Tarvitsemme esirukouksianne ja apuanne, että nämä hyökkäykset loppuisivat”, Adauji sanoo. Hän oli yksi siepatuista, mutta hän onnistui pakenemaan.
Traumatisoituneita ja pelokkaita kristittyjä
Monet ovat hyökkäysten jäljiltä traumatisoituneita ja pelkäävät liikaa nukkuakseen kodeissaan. He ovat siirtyneet nukkumaan metsään turvallisuussyistä. Yksi metsään siirtyneistä on imettävä äiti, jonka aviomies ja yhdeksän lasta ovat siepattujen joukossa.
Hänen ja monen muun kokemuksen mukaan hyökkäykset ovat niin tavallisia, että niihin reagoidaan aina samalla tavalla. ”Nukumme aina metsässä silloin, kun yhteisöämme vastaan aletaan hyökätä”, hän sanoo. ”Juuri nyt vauvani on sairas kylmän ja hyttysten takia. Rukoilkaa meidän puolestamme.”
Yhteyshenkilömme kertoo, että tämä äiti on traumatisoitunut ja hänen on vaikea edes syödä, koska hän on huolissaan perheensä olinpaikasta ja turvallisuudesta.
MaiGirma Shekarau onnistui myös pakenemaan siepattujen joukosta kaksivuotiaan lapsensa kanssa, mutta hänen perheensä on edelleen vankina.
”Kun terroristit olivat siepanneet meidät kirkosta, kuljimme pitkän matkan ilman ruokaa ja vettä”, hän kertoo. ”Terroristit pahoinpitelivät niitä, jotka eivät pystyneet kävelemään nopeasti. Minulla on vieläkin päässäni ja [muualla] pahoja vammoja, joista vuotaa verta. He pakottivat meidät pysymään liikkeessä.”
Kiireellisten toimien tarve
Viimeisimmät sieppaukset ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, mutta ne eivät suinkaan ole ensimmäisiä kyseisellä alueella. 21 kristittyä siepattiin vain viikkoa ennen näitä kirkkohyökkäyksiä, tammikuun 11. päivänä 2026. Heidät vapautettiin, kun heistä oli maksettu noin 7 miljoonan nairan lunnaat (noin 4 200 euroa).
Paikallista yhteisöä lähellä olevat lähteet kertovat, että tammikuun 18. päivänä siepatut kaapattiin myös lunnaiden saamiseksi.
Viime vuosien mittaan tällä alueella on ollut paljon sieppauksia, ja turvattomuus on ajanut ihmisiä pakoon kodeistaan. Paikallisen yhteyshenkilömme mukaan monet ovat lähteneet kodeistaan Kurmin Walin ympäristöstä ja muuttaneet oletetusti turvallisemmille alueille.
Paikallishallinto kuitenkin kiistää sen, että hyökkäystä ja sieppausta olisi edes tapahtunut. Silti useat ilmoitukset ja yhteisön toimittajalle antama tieto siepattujen henkilöllisyydestä todistaa muuta.
Tällaiset hyökkäykset paljastavat, millaisen väkivallan ja turvattomuuden keskellä sekä kristityt että muslimit elävät Pohjois-Nigeriassa päivittäin.
”Vetoamme Kadunan alueen hallintoon, että se tekisi kaikkensa pelastaakseen nämä 177 kristittyä ja saattaisi rikolliset vastuuseen.”
Jo Newhouse, Open Doorsin Saharan eteläpuolisen Afrikan työn edustaja
“Pohjois-Nigerian asukkaiden elämän turvattomuuteen pitäisi puuttua kiireellisesti ja läpinäkyvästi”, kommentoi Jo Newhouse*, Open Doorsin Saharan eteläpuolisen Afrikan työn edustaja. ”On järkyttävää, että jälleen iso joukko ihmisiä on siepattu, vaikka Nigerian hallitus on vakuuttanut suojelevansa kansalaisiaan.”
Newhouse arvioi, että turvattomuus ja hyökkäykset lamauttavat jatkossakin seurakuntaa ja sen tarkoitusta.
”Eteläisen Kadunan osavaltion kristittyjen yhteisöt ovat jo aiempaa haavoittuvaisempia, koska valtio laiminlyö niitä”, Newhouse sanoo.
”Heidän tilanteensa pahenee, koska he ovat toistuvasti iskujen kohteina. Aina ei ole selvää, keitä rikolliset ovat tai mitkä ovat heidän tarkat motiivinsa, mutta tuloksena on kristittyjen köyhtyminen, pelko ja lamaantuminen. Viime kädessä nämä asiat estävät kirkkoa toteuttamasta lähetyskäskyä.”
“Vetoamme Kadunan alueen hallintoon, että se tekisi kaikkensa pelastaakseen nämä 177 kristittyä ja saattaisi rikolliset vastuuseen.”
Rukoile
- Rukoile siepattujen puolesta. Pyydä Jumalaa pitämään heidät turvassa ja varjelemaan heitä pahalta.
- Rukoile Nigerian hallituksen puolesta, että se tekisi kaikkensa suojellakseen kansalaisiaan riippumatta heidän uskonnostaan, heimostaan tai kielestään.
- Kristityt ovat tunteiden tasolla ja hengellisesti uupuneita jatkuvaan turvattomuuteen. Pyydä Jumalaa uudistamaan ja vahvistamaan seurakuntaa ja auttamaan kristittyjä katsomaan Kristukseen. ”Nuoretkin väsyvät ja nääntyvät, nuorukaiset kompastelevat ja kaatuvat, mutta kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat. He juoksevat eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy.” (Jes. 40:30–31.)
Allekirjoita Nouse Afrikka -vetoomus, ja olet mukana satojen tuhansien muiden ihmisten joukossa puolustamassa Saharan eteläpuolisen alueen kristittyjä.
