On kulunut neljä vuotta siitä, kun Taleban valtasi Afganistanin ja otti jälleen koko maan hallintaansa.
Afgaanikristityt, kuten Samira*, kertovat, että heidän on ollut pakko sopeutua selvitäkseen.
”Salaisena kristittynä eläminen [Afganistanissa] on kuin kävelisi veitsen terällä”, hän sanoo. ”Elämä täällä on varuillaanoloa ja kärsimystä, mutta myös toivoa ja voimaa.”
Pieni kristittyjen ryhmä pitää kiinni Jeesuksen lupauksista ja toivoo, että yhä useammat afganistanilaiset tulevat uskoon tulevina vuosina. Samira pyytää kristittyjä ympäri maailmaa rukoilemaan hänen maansa puolesta. Hän jakaa neljä rukousaihetta:
”Rukoilkaa, että Jumala vahvistaa sydämiämme pelon ja hiljaisuuden aikana.”
”Rukoilkaa, että tunnemme Pyhän Hengen läsnäolon yksinäisyydessämme.”
”Rukoilkaa, että olisimme fyysisesti turvassa, että meitä ei löydettäisi ja että uskomme pysyisi lujana.”
”Rukoilkaa, että saisimme käsiimme Raamatun ja että yhä useampia kastettaisiin ja heistä tulisi Jeesuksen opetuslapsia.”