Kun Rifkatu siepattiin ja raiskattiin väkivaltaisesti, hän menetti kaiken toivonsa. Tukijoidemme myötätunnon, huolenpidon ja rukousten ansiosta tämä nuori kristitty alkaa toipua.
Rifkatu* sulki silmänsä ja rukoili hiljaa, kun mies toisensa jälkeen raiskasi hänet, raa’asti ja toistuvasti.
Vain neljä viikkoa aikaisemmin tämä nuori nainen juhli omia häitään. Nyt, jouduttuaan kristittyjä vainoavien ääri-islamistien sieppaamaksi, Rifkatu jäi loukkuun fulanisissien leiriin ja hänen koettelemuksensa olivat vasta alkamassa.
Tuskani nousi ylös Jumalan luo.
Rifkatu
Rifkatun kärsimysten yksityiskohdat ovat liian ahdistavia, jotta niitä voisi kokonaan julkaista. Hyökkäys ei ollut ainoastaan väkivaltainen vaan myös halventava ja häpeällinen.
Näin ollen Rifkatu ei ollut entisensä, kun hänet viimein vapautettiin ja palautettiin aviomiehensä, pastori Zamain* luo. ”Aloin ajatella, onko tämä minun vaimoni, sama nainen, jonka tunnen ja jonka kanssa menin naimisiin”, muistelee Zamai surullisena.
Mutta sitten Rifkatu kutsuttiin yhteen Open Doorsin traumaterapiakeskuksista, ja Jumala alkoi tehdä työtään hänen sydämessään.
”Olen antanut heille anteeksi”
”Kun Rifkatu saapui tänne, hän oli vihainen”, kertoo traumaterapiaa antava Asebe*. ”Hän ei hymyillyt. Hän epäili Jumalan olemassaoloa. Hän oli menettänyt toivonsa ja elämänuskonsa.”
Keskuksessa Rifkatua kannustettiin tutkimaan tunteitaan. Häntä kuunneltiin. Hän osallistui anteeksiantamusta ja kipua käsitteleviin tapaamisiin. Hitaasti Rifkatu alkoi muuttua.
”En koskaan unohda, kuinka vein kipuni ristille”, Rifkatu kertoo. ”Kirjoitimme paperille kärsimyksemme ja poltimme nämä paperinpalaset ristin luona. Tuskani nousi ylös Jumalan luo.”
Hän lisää: ”Minulla oli tapana sanoa, että en ikinä, edes iankaikkisuudessani anna fulanisisseille anteeksi. Nyt, koko sydämestäni annan heille anteeksi. Auttakoon Jumala heitäkin tekemään parannuksen.”
Vuoden kuluttua siitä, kun militantit olivat vapauttaneet Rifkatun, hän ja Zamai saivat tyttövauvan. Jotkut heidän yhteisönsä jäsenet väittivät, että vauva oli ”paha”, fulanisissien tytär, ja hyljeksivät perhettä. Tämän seurauksena Rifkatu itsekin suhtautui välttelevästi tyttäreensä. Traumaterapia auttoi tähänkin ja tilanne muuttui.
Pastori Zamai hymyilee katsellessaan, kuinka hänen rakas vaimonsa tuudittaa heidän tytärtään. ”Rifkatu ei enää itke niin kuin ennen”, hän kertoo. ”Aikaisemmin Rifkatu ei ollut vapaa. Nyt hän on selvästi vapautumassa.”
Viime vuonna ainakin 1 700 Rifkatun kaltaista kristittyä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on joutunut seksuaalisen ahdistelun ja jopa väkivallan kohteeksi. Tämä on hirvittävä ja julma tapa vainota naisia. Kristittyjen tuen ansiosta tämän Pohjois-Nigeriassa sijaitsevan traumaterapiakeskuksen kaltaiset keskukset auttavat tuhansia naisia, jotka ovat uskonsa vuoksi kokeneet väkivaltaista vainoa – ja parantuminen tapahtuu.
Rukoile
- Rukoilemme, että Rifkatu yhä edelleen paranee emotionaalisesti, hengellisesti ja fyysisesti. Rukoilemme, että tämä perhe jatkaa uskoaan Jeesukseen, ja että Jumalan rakkaus vahvistaa heitä.
- Kiitämme Herraa, että eri tavoin tukemamme traumaterapiakeskukset voivat vuosittain tarjota parantumista tuhansille vainotuille kristityille.
- Nostamme, Herra, eteesi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa nuo 1 700 uskonsa vuoksi seksuaalisen väkivallan uhriksi joutunutta kristittyä. Rukoilemme, että Jumala parantaa heidän tuskansa.
