Poliisin mukaan indonesialaiseen kirkkoon hyökännyt nuori mies toimi yksin.
23-vuotiaan opiskelijan epäillään haavoittaneen neljää ihmistä miekalla Indonesian Yogyakartassa sijaitsevassa St.Lidwinan katolisessa kirkossa. Helmikuuun 11. päivä tehdyssä iskussa haavoittui kirkon 81-vuotias pastori, isä Karl-Edmund Prier, kaksi seurakunnan jäsentä sekä poliisi. Myös kirkon veistokset vahingoittuivat hyökkäyksessä.
Teosta epäilty 23-vuotias koraanikoulun opiskelija tunnetaan nimellä Suliyono. Paikallisten uutislähteiden mukaan mies on kotoisin itäjaavalaisesta Bayuwangin kylästä, jossa hänet tunnetaan innokkaana Koraanin lukijana. Poliisin tietojen mukaan hän olisi opiskeluaikanaan radikalisoitunut ja liittynyt useisiin uskonnollisiin järjestöihin. Hänen tiedetään myös suunnitelleen matkustamista Syyriaan. Toistaseksi ei ole kuitenkaan löydetty todisteita miehen yhteyksistä mihinkään laajempaan äärijärjestöverkostoon, vaan vaikuttaa siltä, että hän on toiminut n.s. yksinäisenä sutena. Epävirallisessa videossa hänen oli nähty heiluttelevan miekkaa kirkon edessä.
Suliyono asetettiin syytteeseen tiistaina 13. helmikuuta kolmen eri lain rikkomuksesta liittyen vainoon, teräaseen omistamiseen ja terrorismiin. Indonesiassa vuodesta 2003 voimassa olleen terrorismilain mukaan myös kuolemantuomio voi olla mahdollinen.
Uskonnonvapaus
Hyökkäystä seuraavana päivänä Indonesian presidentti Joko ”Jokowi” Widodo julisti, että suvaitsemattomuudelle ei tule antaa tilaa. Widodon mukaan perustuslaki takaa uskonnonvapauden. ”Emme tule lainkaan sietämään niitä, jotka edistävät ja levittävät suvaitsemattomuutta maassamme, varsinkaan niitä, jotka toimivat väkivaltaisesti”, Widodo totesi.
Myös maltilliset muslimijohtajat ovat tuominneet hyökkäyksen. ”Pahoinpitelyllä ja väkivallalla ei ole sijaa missään uskonnon opetuksessa tai uskonkappaleissa”,Helmy Faishal Zaini, maan suurimman maltillisen järjestön Nahdlatul Ulaman pääsihteeri, totesi katoliselle uutistoimisto UCANille. ”Islam tuomitsee väkivaltaiset toimet, erityisesti pyhissä paikoissa.”
Marraskuussa World Watch Monitor tiedotti Indonesiassa tehdystä mielipidekyselystä, josta käy ilmi että lähes 20 prosenttia yläasteiden, lukioiden ja yliopistojen opiskelijoista kannattaa islamilaisen kalifaatin perustamista maallisen hallituksen sijaan ja että noin joka neljäs heistä olisi valmis taistelemaan tämän saavuttamiseksi. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 4000 opiskelijaa.
Indonesialaisten nuorukaisten radikalisoitumista korostettiin erityisesti Jakartan entisen kuvernööri Ahokin vuoden 2017 jumalanpilkkaoikeudenkäynnin aikoihin. Ahok on syntyperäinen kiinalainen ja kristitty.
”Taattua suojelua”
Aiemmin tässä kuussa myös erään toisen katolisen kirkon jäsenet Yogyakartassa joutuivat vastakkain paikallisten muslimien kanssa. Muslimit väittivät katolisten sosiaalityötä tekevien kristittyjen yrittävän käännyttää ihmisiä kristityiksi.
Isä Endra Wijayanto, Yogyakartan arkkihiippakunnan oikeus ja rauha -komitean johtaja, kutsui paikalle poliisit varmistamaan suojelua ja turvaa kirkoille ja edellytti ”ennaltaehkäiseviä toimia estämään mahdolliset tulevat väkivallan teot, kaikkien indonesialaisten kansalaisten perusoikeuksien suojelemiseksi poikkeuksetta.” Agenzia Fides –järjestölle lähettämässään lausunnossa Wijayanto toteaa, että kirkko tukee aktiivisesti Indonesian valtion filosofisen perustan Pancasilan arvoja ja vuoden 1945 perustuslakia, joka takaa uskonnon ja uskon harjoittamisen vapauden ja Indonesian kansalaisten ihmisoikeudet.
Indonesian presidentti kehottaa katolisia opiskelijoita toimimaan yhteisymmärryksen hyväksi.
Samaan aikaan kuitenkin noin 450 uskonnollista johtajaa on todennut, että jotkut paikalliset hallituksen edustajat käyttävät väärin pyhiä paikkoja säätelevää määräystä estääkseen kirkkojen rakentamisen. UCANin mukaan vuoden 2006 määräys edellyttää, että uskonnollisten virkamiesten tulisi esittää yhdeksänkymmenen kirkon jäsenen allekirjoitukset ja ainakin kuudenkymmenen paikallisen asukkaan tuki toimenpiteisiin. Kylän johdon tulee myös hyväksyä uuden kirkon tai muun pyhän tilan rakentaminen.
Kaikki tämä on tehnyt rakennuslupien saamisen kirkoille mahdottomaksi, ja vuosien mittaan satoja kirkkoja on suljettu vain siksi, etteivät ne ole pystyneet esittämään vaadittuja dokumentteja. Monet protestanttiset seurakunnat ovatkin etsineet uusia tiloja ja kokoontuvat esimerkiksi ostoskeskuksissa tai ulkosalla. Jälkimmäisestä esimerkkinä on GKI -kirkko Bogorissa, Länsi-Jaavalla. Seurankunta on viimeiset seitsemän vuotta pitänyt ulkoilmajumalanpalveluksia presidentin entisen virka-asunnon ulkopuolella. Seurakunnan johtajille on kerrottu, että he voivat avata seurakunnalle omat tilat vasta, kun hyväksyvät paikalle myös moskeijan.
Tuoreimmalla Open Doors World Watch -listalla Indonesia on noussut viime vuoden sijalta 48 sijalle 38.
Open Doorsin mukaan Indonesian kristittyjen tilanne on heikentynyt viime vuosina.
Poliisin mukaan yksittäisestä kirkkoon hyökkääjästä tiedotettiin ensimmäiseksi World Watch Monitorissa.
Lähde: World Watch Monitor
