Intian perustuslain mukaan kaikilla on oikeus harjoittaa omaa uskontoaan vapaasti. Monien kristittyjen ja muslimiyhteisöjen todellisuus on kuitenkin kamppailua toimeentulosta ja uskon harjoittamisesta jatkuvan tarkkailun alaisena. Intian kristityt ovat maailman kymmenenneksi vainotuimpia. Monet saavat pelätä henkensä puolesta, kuten pastori Shekhar, joka joutui pakenemaan kodistaan vainon vuoksi.
Intialainen Shekhar* löysi Jeesuksen saatuaan Raamatun. Johanneksen evankeliumin luvun 3 jae 16 ällistytti häntä, ja hän muistelee ajatelleensa jaetta kauan. ”Luettuani evankeliumin kokonaan, ymmärsin että Jeesus Kristus tuli maailmaan syntiemme tähden; häntä hakattiin, hänet ristiinnaulittiin ja haudattiin, mutta hän nousi kolmantena päivänä kuolleista. Se sai minut ymmärtämään, että olen syntinen ja tarvitsen Jeesuksen elämääni pelastajanani. Siinä hetkessä rukoilin anteeksiantoa ja hyväksyin Jeesuksen pelastajakseni”, Shekhar kertoo.
Shekhar koki kutsun Jumalan työhön pastorina ja haaveili poikansa jatkavan työtä hänen jalanjäljissään. Hän oli aloittanut poikansa koulutuksen palvelutyöhönsä, mutta sitten hänet pidätettiin.
Vainon aika
Pastori Shekhar oli johtamassa rukouskokousta, kun hänet pidätettiin. ”Poliisit tulivat, kun me rukoilimme”, Shekhar kertoo, ”He keskeyttivät tilaisuuden ja alkoivat uhkailla meitä”. Shekhar tiesi vainon mahdollisuuden olevan olemassa, sillä hän oli lukenut Matteuksen evankeliumista, kuinka Jeesus kertoi opetuslapsilleen heidän joutuvan vainotuiksi uskonsa tähden ja että Pyhä Henki tulisi auttamaan heitä.
Shekhar kertoi miltä hänestä tuntui, kun poliisit saapuivat: ”Olin hieman peloissani tuossa tilanteessa, mutta seisoin rohkeana enkä paennut. Poliisit veivät Raamattumme, uhkailivat meitä ja käskivät meidän tulla poliisiasemalle”.
Olin hieman peloissani tuossa tilanteessa, mutta seisoin rohkeana enkä paennut. Poliisit veivät Raamattumme, uhkailivat meitä ja käskivät meidän tulla poliisiasemalle.
Shekhar
Poliisiasemalla Shekharia ja muita uskovia ahdisteltiin, hakattiin ja kidutettiin. ”Silloin olin peloissani”, Shekhar muistelee. Pahoinpitely jatkui useita tunteja, ja lopulta Shekhar erotettiin muista, ja häntä kidutettiin raa’asti. Häntä lyötiin bambukepeillä selkään ja jalkoihin sekä päähän niin lujaa, että hänen tärykalvonsa puhkesivat. He halusivat tietää, oliko hän maksanut hinduille, jotta nämä kääntyisivät kristityiksi. Shekharin vastattua kieltävästi he hakkasivat häntä lisää. Häntä sattui, hän oli peloissaan ja ahdistunut, mutta kuitenkin hän tunsi olevansa lähellä Jeesusta.
Poliisien tavoitteena oli pelotella Shekhar lähtemään alueelta. Vapauttaessaan pastorin poliisit käskivät tämän lähteä perheensä kanssa, tai muutoin heitä odottaisi vankila. Shekhar meni seuraavana päivänä tekemään ilmoituksen poliisille, mutta vastaus oli: lähde, tai muuten… Kidutuksesta vastanneet poliisit ottivat yhteyttä Shekharin vuokranantajaan ja äärihinduihin varmistaakseen, että Shekhar lähtee.
Trauman jälkiseuraukset
Shekhar ajatteli Timoteukselle kirjoitetun kirjeen sanoja, joiden mukaan hän on ensin aviomies ja isä, ja vasta sitten pastori. ”Velvollisuuteni on huolehtia perheestäni ja pitää heidät turvassa. Päätin lähteä voidakseni pitää perheeni turvassa ja jatkaa työtäni.” Vaikka välitön uhka on ohi, näkyvät sen vaikutukset yhä. Shekhar on varovaisempi opettaessaan ja valmistautunut tilanteen uusiutumisen varalta. Hän muistelee seurakuntansa luota poistumista murheellisena.
Shekharin vaimo ei anna heidän poikansa osallistua työhön, sillä se on tuonut heille paljon surua ja kipua. Hän kuitenkin muistuttaa vaimoaan siitä, ettei voi valita poikansa kutsumusta. Vaimo on myös huolissaan Shekharista, eikä haluaisi hänen jatkavan työtään. ”Jatkan Jumalan palvelemista viimeiseen hengenvetooni, ilossa ja surussa, vaikka minun olisi kärsittävä paljon tai vähän, ja vaikka minun olisi annettava henkeni Jumalalle. En voi lopettaa Jumalan palvelemista, sillä olen luovuttanut koko elämäni Hänelle”, Shekhar sanoo.
En voi lopettaa Jumalan palvelemista, sillä olen luovuttanut koko elämäni Hänelle.
Shekhar
Perhe kärsi hyökkäyksestä myös taloudellisesti. Shekharin hoitokustannukset olivat suuret, ja myös ruoan ja vuokran kanssa oli vaikeuksia. Open Doorsin yhteistyökumppanit auttoivat Shekharia ja muita uskovia tarjoten pikaista apua. Open Doorsin tukijoiden ansiosta Shekharin perhe sai apua ruokaan, vuokraan ja terveydenhuoltoon.
Pastori Shekhar jatkaa työtään Intiassa vaikeuksista huolimatta. Hän on kiitollinen saamastaan avusta: ”Te kaikki olette rukoilleet puolestamme ja auttaneet meitä, sydämeni on täynnä kiitosta.”
Intian tilanne on yhä vaikea miljoonille uskoville, jotka haluavat elää rauhassa. Mitä tahansa Intian perustuslaki ja enemmistö väittävät, Shekarin kaltaiset tarinat ovat erittäin yleisiä. Mutta Intian kristityillä on yhä toivoa.
