Kristittyjen elämä Palestiinalaisalueilla on haastavaa, ja moni palestiinalaiskristitty on muuttanut ulkomaille. Adham Abu päätti kuitenkin jäädä kotikaupunkiinsa Beetlehemiin. Hän kokee kutsumuksekseen palvella Beetlehemin seurakuntaa.

Adham Abu, 32, asuu yhä Beetlehemissä, jossa hän syntyi ja varttui. Aikoinaan kaupungin asukkaista 85 prosenttia oli kristittyjä. Adham on seurannut, kuinka hänen monet hänen perheenjäsenensä, kuten sisko ja veli, sekä monet ystävät ovat lähteneet kaupungista. Samalla hän on nähnyt, kuinka kirkon vaikutus pienenee kristittyjen määrän vähentyessä.

Elämä Länsirannalla on haastavaa, mutta Adham, jolla on vaimo (Dima, 28) ja kaksivuotias lapsi, on päättänyt jäädä Beetlehemiin. Hän palvelee Beetlehemissä Palestiinan Raamattuyhdistyksen tiiminvetäjänä.

Adham kertoo, että noin 15 vuotta sitten hänellä oli lähes 20 ystävän tiivis ystäväpiiri. Hän tapasi heitä päivittäin. Jos hän haluaisi viettää heidän kanssaan aikaa nykyään, paikalla olisi ehkä juuri ja juuri kaksi tai kolme ystävää. Ystäväpiirin jäsenistä 75 prosenttia on muuttanut ulkomaille.

”Elämämme ei ole parasta mahdollista”

Parikymppisenä nuorena aikuisena Adham kamppaili saman päätöksen kanssa kuin muutkin: lähteä vai jäädä? Hän sai viisumin Yhdysvaltoihin, jossa hänen siskonsa asuu nykyään, ja Adham lähti sinne.

Mutta hän ei löytänyt Yhdysvalloista sitä, mitä etsi, ja teki useita tärkeitä huomioita.

”Koin olevani kuin kala kuivalla maalla”, Adham sanoo. ”En voi elää kotimaani ulkopuolella. Oma maani on paikka, johon kuulun, ja minun tulisi olla oman seurakuntani parissa.”

Adham palasi kotiin Beetlehemin alueelle, vaikka elämä kristittynä on haastavaa Palestiinalaisalueilla.

”Meidän elämämme ei ole kovin hyvää. Elämä täällä ei ole helppoa, sillä taloudellinen ja poliittinen tilanne ei ole hyvä.”

Gazassa riehuvan Israelin ja Hamasin välisen sodan vuoksi turistit eivät tule Länsirannalle, jossa suurin osa kristityistä työskentelee turismin parissa. Yli 1,5 vuoden ajan liikkeet ja yritykset ovat menettäneet asiakkaita, kun turistit eivät käy ravintoloissa ja matkamuistoliikkeissä, eikä matkaoppaille löydy asiakkaita. Beetlehemin yli 80 hotellia ovat menettäneet asiakkaita, jotka eivät vieraile alueella.

”Elämä täällä ei ole helppoa, sillä taloudellinen ja poliittinen tilanne ei ole hyvä.”

Palestiinalaiskristitty Adham Abu

Jeesuksen syntymäkirkko (paikalla, jossa Jeesus tradition mukaan syntyi) on tyhjä. Paikalla ei ole vierailijoiden jonoa, jotka haluavat nähdä kirkon alla olevan ”luolan”, jossa Marian ajatellaan synnyttäneen Jeesuksen.

Kaikki, jotka ovat saaneet elantonsa turismista, ovat nyt työttömiä. Kaikkialla näkyy liikkeenomistajien ja ravintoloitsijoiden väsyneitä ja surullisia kasvoja.

”Ei ole helppoa, kun ei ole liikkumisvapautta”, Adham kertoo. ”Emme voi matkustaa samalla tavoin kuin eurooppalaiset, jotka eivät edes tiedä ylittävänsä maiden rajoja. Meillä on tarkastuspisteitä jopa Beetlehemin alueella. Välillä olen yksinäinen ja haluaisin jutella veljeni ja siskoni kanssa. Erityisesti juhlapäivinä kaipaan heitä.”

Adham ei kuitenkaan syytä tai tuomitse niitä, jotka ovat lähteneet. ”He etsivät parempaa tulevaisuutta ja mahdollisuuksia.”

”Minulla on tehtävä”

Adhamilla on onneksi palkkatyö. Hän kokee kutsumuksekseen olla Beetlehemin seurakunta. ”Minulla on täällä tehtävä, uskon niin. Minulla on tarkoitus olla omassa maassani. Seurakunta koostuu ihmisistä, se ei ole rakennus. Ihmiset ovat seurakunnan eläviä kiviä. Tämä on minun maani, minun seurakuntani, minun kansaani.”

Adhamin sydämessä on erityinen paikka hänen seurakuntansa nuoria varten. ”Haluan johtaa uutta sukupolvea vahvuuteen ja tekemään sitä, mitä minä tein, kun päätin jäädä kotiseudulleni. Kun nuoret kokoontuvat seurakuntaan, haluan jakaa heille omaa positiivisuuttani. Haluan auttaa heitä ajattelemaan paremmin.”

Adhamin mukaan jokaisella nuorella on suuri vastuu seurakunnasta ja tästä maasta. ”Ajattelet joko itseäsi ja omaa hyvinvointiasi tai yhteisön parasta ja sitä, mikä voisi olla sinun roolisi siinä.”

Adham pyrkii pitämään nuoret yhteydessä paikalliseen seurakuntaan. ”Meillä on tarkoituksella nuortenilta juuri ennen perjantain jumalanpalvelusta, niin että menemme yhdessä sinne. Haluan rohkaista nuoria osallistumaan seurakunnan toimintaan.”

Hän tietää, että hänen opetuslapseuttamansa nuoret kokevat taisteluja ja vaikeuksia. Elämä Palestiinalaisalueilla on sellaista.

”Tilanteemme ei ole helppo, erityisesti sotatilan aikana. Meillä kaikilla on edessämme tuntematon tulevaisuus. Maassamme tarvitaan aina varasuunnitelma.”

Kaunis näky

Palestiinan Raamattuyhdistyksessä Adham suunnittelee ja kehittää toimintaa, jossa Raamattuun sitoudutaan yhä syvemmin. Kaikille ikäryhmille tarjotaan raamattupiirejä ja monille sellaisille, joilla ei ole välttämättä koskaan ollut omaa Raamattua, jaetaan Raamattu.

Adham ei näe Palestiinalaisalueita ilman seurakuntaa. ”Ei, en pysty kuvittelemaan kirkkorakennustemme olevan tyhjiä. Jos jonain päivänä maassamme ei olisi enää yhtään seurakuntaa jäljellä, sillä olisi onnettomat seuraukset maalle.”

Uskonsa tähden Adham katsoo asioita toisesta näkökulmasta. ”Jeesuksen silmien läpi näen asiat toisin.”

”Tulkaa tapaamaan meitä. Tulkaa ja keskustelkaa kanssamme, kuunnelkaa meitä.”

Palestiinalaiskristitty Adham Abu

Hän jakaa hymyillen näkynsä tulevaisuuden seurakunnasta: ”Seurakunta täynnä ihmisiä. Seurakunta, jossa opetetaan Jeesuksesta, jossa rakastamme toisiamme ja huolehdimme toisistamme. Jos yksi veli tarvitsee jotain, me juoksemme apuun. Kun joku jäsen kärsii, koko ruumis tuntee kivun.”

Adham on kiitollinen Open Doorsin tukijoilta saamastaan tuesta. ”Uskon, että kansainvälinen seurakunta oikeasti välittää meistä.” Samalla hän kutsuu yhteyteen palestiinalaisen seurakunnan kanssa. ”Tulkaa tapaamaan meitä. Tulkaa ja keskustelkaa kanssamme, kuunnelkaa meitä.”

Hän pyytää koko maailmanlaajuista seurakuntaa rukoilemaan Palestiinalaisalueiden seurakunnan puolesta. ”Rukoilkaa rauhan, rakkauden ja meidän kansamme puolesta. Lasten ja nuorten puolesta, että Jumala antaisi viisautta heidän tielleen, viisautta tunnistaa kutsumuksensa ja kuulla Jumalan äänen elämässään.”

Rukoile:

• Adham pyytää meitä rukoilemaan ”rauhan, rakkauden ja meidän kansamme puolesta. Lasten ja nuorten puolesta, että Jumala antaisi viisautta heidän tielleen, viisautta tunnistaa kutsumuksensa ja kuulla Jumalan äänen elämässään.”
• Pyydä Jumalaa auttamaan seurakuntaa, erityisesti sen johtajia, rakentamaan siltoja johtajien ja seurakuntalaisten välille.
• Kiitämme Jumalaa Länsirannan ja Gazan kristityistä, jotka työskentelevät terveemmän yhteisön hyväksi.
• Rukoilemme, että muut ihmiset ymmärtäisivät, kuinka paljon kristityt tekevät yhteisön ja maan hyväksi.