Open Doors toimii nuorten keskuudessa Egyptin Niilin laakson köyhillä alueilla, joilla kristittyjen vaino on voimakasta. Tarjoamme heille pääsyn turvallisiin yhteisöihin, joissa he voivat kasvaa hengellisesti ja psyykkisesti sekä tuntea itsensä hyväksytyiksi ja arvostetuiksi.
Tapasimme nuoria eräässä tällaisessa kylässä. Kuuntelimme heitä ja kutsuimme heidät paikallisen seurakunnan kokouksiin. Kerromme tässä artikkelissa, mitä tapahtui, kun keskustelimme Mark*-nimisen nuoren miehen kanssa.
Perheen ahdistava ilmapiiri
Mark asui vanhempiensa ja nuoremman sisarensa Lilianin* kanssa kaukaisessa slummissa Assuitin kuvernoraatissa.
Markin ja Lilianin lapsuus oli kaukana rauhallisesta. Heidän isänsä käytös oli aggressiivista, vailla minkäänlaista hellyyttä tai huolenpitoa. Hän solvasi ja pahoinpiteli sekä vaimoaan että lapsiaan.
En ole koskaan tuntenut rakkautta tai huolenpitoa. Elän jatkuvassa pelossa. Vihaan elämääni.
Mark*
Islamilaisen kulttuurin mukaan tällainen väkivaltainen käytös kuvastaa miehekkyyttä. Kulttuuri rajoittaa myös vaimon elämää niin, että se keskittyy miehen tarpeiden täyttämiseen ja hänen auktoriteettinsa alle alistumiseen. Isä Sherif* ei osoittanut Farida*-äidille koskaan rakkautta, vaan ainoastaan hyväksikäytti häntä.
Rakkauden sijasta heidän talossaan vallitsi ahdistava ilmapiiri, jota säesti sanallinen ja fyysinen väkivalta.
Perhe hajoaa
Kirkossa käydessään Mark näytti onnettomalta, sulkeutuneelta ja toivottomalta. Hän puhui vähän. Hän vaikutti ujolta, eikä hänen kanssaan ollut helppo keskustella. Eräänä päivänä kenttätyöntekijä Micheal* otti tehtäväkseen rikkoa jäätä ja tutustua Markiin, jotta saisi rakennettua vähitellen yhteyttä häneen.
Kun Mark alkoi avautua Michealille, hän kertoi elämänsä haasteista ja kokemistaan vastoinkäymisistä. Mark kertoi vaikeasta lapsuudesta ja kivusta, jonka hän ja hänen sisarensa olivat kokeneet heidän isänsä käsissä.
Ainoa lohtu, jonka Mark tunsi, oli äidin syleily.
Mark kertoi masentuneella äänellä: ”En ole koskaan tuntenut rakkautta tai huolenpitoa. Elän jatkuvassa pelossa. Vihaan elämääni.”
Isän käytös oli murskannut Markin itsetunnon ja jättänyt hänet täysin yksin. Ainoa lohtu, jonka hän tunsi, oli äidin syleily. Nyt sekin oli haihtumassa. Kun Mark oli ainoastaan 8-vuotias, hänen äitinsä ei voinut enää kestää kurjaa avioliittoaan, vaan päätti paeta. Hän jätti lapset ja kodin sekä kääntyi islamin uskoon.
Mark kertoi: ”Tunsimme itsemme hylätyiksi ja eksyneiksi. Muisto noista synkistä päivistä jää ikuisesti mieleemme.” Hän jatkoi: ”Isäni halusi avioitua uudelleen, mutta kirkkomme säännöt kieltävät avioeron ja uudelleen avioitumisen.”
Täti ottaa vastuun lapsista
Äidin päätös lähteä vaikutti syvästi sekä Markiin että hänen sisareensa. He olivat jo eläneet myrskyisessä ja väkivaltaisessa ympäristössä ja joutuneet todistamaan kuinka heidän isänsä pahoinpiteli heidän äitiään. Äidin äkillinen lähtö lisäsi heidän elämänsä kurjuutta, tunnekuohuntaa ja epävakautta.
Äidin lähtö jätti heidät hylätyiksi ja haavoittuviksi, turvattomiksi ja yksinäisiksi. Markin suhde hänen sisareensa kärsi myös, sillä hän kohteli tätä kovasti ja piittaamattomasti oman epätoivonsa vuoksi.
Vaikka täti tunsi surua, häpeää ja noloutta sisarensa kääntymyksen vuoksi, hän päätti olla hylkäämättä sisarensa lapsia.
Tämän kaiken jälkeen heidän tätinsä alkoi hoitaa heitä. He siirtyivät asumaan hänen luokseen, jotta voisivat pysyä pois isänsä luota. Vaikka täti tunsi surua, häpeää ja noloutta sisarensa kääntymyksen vuoksi, hän päätti olla hylkäämättä sisarensa lapsia.
Jo nuorena Mark joutui tekemään töitä ansaitakseen elantonsa. Hän aloitti tekemään vaikeaa työllä ajoneuvojen varaosien lastaajana. Nykyisin hän työskentelee ravintolassa. Täti ei ole voinut tarjota kaikkea mitä hän ja hänen sisarensa tarvitsevat huonon taloudellisen tilanteensa vuoksi.
Raskaalla sydämellä Mark tunnusti: ”Kaipaan äitiäni, mutta en syytä häntä. En edes tiedä missä hän on nyt.”
Uusi toivo uudessa yhteisössä
Mark oli 13-vuotias, kun Micheal kannusti häntä liittymään opetuslapseusryhmään. Taisteltuaan vuosia masennuksen kanssa hän alkoi viimein nähdä toivon pilkahduksen nuoressa, vaikeassa elämässään. Se oli valonsäde, joka antoi rohkeutta jatkaa eteenpäin.
Tässä ryhmässä nuori Mark löysi Jeesuksen rakkauden ja huolenpidon.
Micheal huolehti Markista ja vietti aikaa hänen kanssaan, tarjoten hänelle neuvontaa ja auttaen häntä paranemisen ja muutoksen matkalle. Mark löysi lohtua Raamatun sanoista: ”Vaikka isäni ja äitini minut hylkäisivät, Herra ottaa minut hoiviinsa.”
Nuoruusiän haasteista huolimatta Mark on osoittanut intoa ja kestävyyttä ryhmässään.
Vähitellen Markin elämä alkoi muuttua. Hiljattain Mark alkoi saada kiitettäviä arvosanoja koulussa. Hän löysi myös itseään tukevan yhteisön ryhmässä, jossa hän saattoi ilmaista itseään vapaasti, jakaa taakkaansa ja osallistua rukouksiin. Hän alkoi viettää hiljaista aikaa säännöllisesti ja opetella Raamatun jakeita ulkoa.
Nuoruusiän haasteista huolimatta Mark on osoittanut intoa ja kestävyyttä ryhmässään. Hänen elämänsä kulkee selvästi myönteiseen suuntaan, samoin kuin hänen suhteensa sisareensa. Markin kasvun matkalla voi tulla vastaan kompastuskiviä. Hän saattaa tehdä virheitä tai langeta syntiin.
Tiimi kuitenkin auttaa häntä ja antaa hänelle tukea ja ohjausta.
*Nimet muutettu turvallisuussyistä
