Nigerissä tuhottiin Pariisin Charlie Hebdo -terrori-iskujen jälkimainingeissa paljon kirkkoja, mutta niiden raunioista on noussut uusia rakennuksia.
16.-17. tammikuuta 2015 sadat vihaiset islamistit turmelivat viikonlopun aikana yli 70 kirkkoa protestina sille, että Nigerin presidentti Mahamadou Issoufou vieraili Pariisissa viiden muun Afrikan valtion päämiehen kanssa.
Satiirilehti Charlie Hebdon julkaisema kuva itkevästä profeetta Muhammedista lisäsi suuttumusta ja laukaisi protestin, joka kääntyi pian kristittyjen vastaiseksi väkivallaksi.
Nyt, kolme vuotta myöhemmin, suurin osa kirkoista on korjattu, ja suru ja ahdinko ovat vaihtuneet iloon Nigerin piskuisen kristityn väestön elämässä.
Pastori Samaila Labo menetti mellakoissa omaisuutensa ja näki miten hänen kirkkonsa tuhottiin. EERN Boukoki 2 oli Nigerin pääkaupungin Niameyn suurimpia kirkkoja.
Hän kertoi World Watch Monitor -uutisille (WWM) kiittävänsä Jumalaa kirkon jälleenrakentamisesta.
”Jumala repi sen mikä oli vanhaa, ja antoi meille tilalle uutta. Rakennuksemme tuhoajat saattoivat luulla vaimentaneensa kristittyjen äänen, mutta epäonnistuivat. Teollaan he ehkä halusivat lähettää omalle kirkolle voimakkaan viestin, että kristittyjä ei haluta tänne”.
Sabo Batchiri, toinen paikallinen pastori ja evankelisten kirkkojen ja lähetysjärjestöjen liiton (AMEEN) pääsihteeri Nigerissä, kertoi WWM:lle, että kirkkojen jälleenrakennustyö on vahvistanut monien kristittyjen uskoa.
”Kuten Raamatussa on kirjoitettu, Jumala luo kauneutta tuhkasta. Jumalan omat saavat rohkeutta siitä, että suurin osa tuhotuista kirkoista on rakennettu uudelleen. Jumalan kunniaksi on kohonnut uusia, entistä kauniimpia ja näkyvämpiä rakennuksia”, kertoo pastori Batchiri.
”Tapahtumat todistavat, että Jeesus on Herra eikä mikään voi estää meitä palvelemasta Häntä. Uskomme on vahvistunut. Saimme myös kokea, ettei kirkko ole sidottu rakennuksiin, vaan sen muodostamme me kaikki, Jumalan kansa.”
Epäoikeudenmukaisuutta ja lupausten pettämistä
Vuoden 2015 iskujen jälkeen Nigerin viranomaiset lupasivat korjata tai jälleenrakentaa tuhotut kirkot.
Kirkkojen kärsimä taloudellinen vahinko arvioitiin noin 2 miljoonaksi dollariksi. Myöhemmin hallitus kuitenkin muutti mieltään ja lupasi ainoastaan ”tukea” jälleenrakennusta, pastori Batchiri jatkaa.
2. heinäkuuta 2015 hallitus myönsi n. 550.000 dollarin tuen – joka siis kattoi vain pienen osan alkuperäisarviosta. Kaiken lisäksi tuki piti jakaa vahinkoa kärsineiden hotelli- ja ravintolanomistajien kanssa.
Tämän jälkeen AMEEN-järjestön johtajat ilmoittivat yksimielisesti, etteivät enää halua taloudellista apua hallitukselta, vaan luottavat jälleenrakennuksessa omiin varoihinsa ja hyväntahtoisten ihmisten anteliaisuuteen.
Kirkkojen lisäksi mielenosoittajat hävittivät monta kristillistä koulua ja järjestöä, mm. orpokodin. Yli 30 kristittyä kotia ryöstettiin ja poltettiin. Monet sanoivat, että heille ei jäänyt mitään muuta kuin vaatteet, jotka heillä oli yllään.
”Surullista kyllä, kolmen mellakoista kuluneen vuoden aikana yksikään uhreista ei ole saanut mitään apua hallitukselta”, kertoi pastori Batchiri WWM:lle. Hallitus ei ole lunastanut lupauksiaan.
”Vaikka me olemme antaneet anteeksi ja organisaationa torjuneet hallituksen mitättömän rahatarjouksen, se ei vaikuta yksilöiden oikeuteen saada hallitukselta korvauksia”, hän jatkaa.
”Uhrit ovat menettäneet säästönsä ja omaisuutensa. Minä henkilökohtaisesti olen menettänyt kirkon ja taloni sekä hengellisen kirjastoni, jossa oli yli 800 kirjaa.”
Aineellisten menetysten lisäksi uhrit kärsivät myös erilaisista tunne-elämän vaurioista.
”Ellei mitään tehdä, tapahtuneen aiheuttamat traumat kestävät pitkään. Uhrit tuntevat edelleen kokeneensa suurta epäoikeudenmukaisuutta ja jotkut sanovat, että jos hyökkäysten kohteena olisi ollut moskeijoita tai jos uhrit olisivat muslimeja, kohtelu olisi varmasti erilaista.”
Aineellisten menetysten korvaaminen voisi edistää myös tunnevaurioiden paranemista.
’Suvaitsevaisuus on kadonnut’
Kymmeniä ihmisiä pidätettiin poliisin tutkimuksissa vuoden 2015 mellakoiden jälkeen.
Pastori Batchirin mukaan nämä olivat kuitenkin vain nuoria mielenosoittajia ja ”tyhjäntoimittajia”, kun taas iskujen ”aivot” ovat edelleen vapaalla jalalla.
”Oikeus ei toteudu niin kauan kuin heitä ei pidätetä ja tuoda oikeuteen. Pelkään, että nämä ihmiset saattavat kokea uusien iskujen tekemisen oikeutetuksi”, sanoo Batchiri.
Tammikuun 2015 iskut tulivat yllätyksenä. Nigerin islamilainen valtaväestö (yli 98 % 20 miljoonasta kansalaisesta on muslimeja) ja pieni kristitty vähemmistö olivat eläneet vuosia suhteellisen rauhallista rinnakkaineloa.
Pastori Batchirin mukaan tilanne on nyt muuttunut. Vihapuhe kristittyjä vastaan on lisääntynyt yksityisissä tiedotusvälineissä.
”Tämän päivän Niger ei ole enää suvaitsevainen. Siitä on tullut maa, jossa kaikki puhuvat vain uskonnosta. Epätoivo on synnyttänyt sydämissä vihaa ja ajaa monet etsimään turvaa uskonnosta.”
”Vihapuheen harjoittajat ovat vaarallisempia kuin terroristit, sillä terrorismi on vasta seurausta sydämiin kylvetyistä vihan hedelmistä.
Jacques Kagninde, Niameyn Esprit Bible Collegen johtaja, sanoo kristityn vähemmistön tuntevan olonsa haavoittuvaksi.
”Vihapuhetta saarnaavat tunnetaan hyvin, samoin vihapuhetta levittävä media, mutta asian estämiseksi ei tehdä mitään”, hän sanoo. ”Pelkäämme, sillä olemme puolustuskyvytön vähemmistö ja meille voi sattua mitä tahansa milloin vain. Olemme kääntäneet silmämme Jumalan puoleen.”
Tämä artikkeli on ilmestynyt alun perin World Watch Monitor -uutissivustolla.
