Nicaragua pomppasi 20 sijaa ylöspäin Open Doorsin World Watch List -vainoraportissa vuonna 2023. Miksi näin kävi ja millaista on hallituksen sorto tässä kommunistimaassa? Asiaa valottaa tämä Elena Garcian* ja Josué Valdezin haastattelu. Garcia on alueellinen tutkija ja Valdez Open Doorsin maajohtaja Nicaraguassa.

Nicaraguassa on Latinalaisen Amerikan maista toiseksi eniten vainoa, ja tällä hetkellä maa on Open Doorsin World Watch List -vainoraportissa sijalla 30. Mitkä tekijät selittävät näin korkean sijoituksen?

Vuodesta 2018 lähtien Nicaragua on kokenut jatkuvaa uskonnonvapauden kaventumista, mikä on johtanut ihmisoikeusloukkausten jyrkkään nousuun.

Tämä näkyy Open Doorsin vainolistalla. Vuonna 2022 Nicaragua oli sijalla 50. Vain vuotta myöhemmin se hyppäsi 20 sijaa ylöspäin, mikä on epätavallisen jyrkkä nousu. Tämä johtuu sekä raportoitujen tapausten että väkivallantekojen vakavuuden äkillisestä kasvusta.

Loukkauksiin kuuluu kirkkojen sulkemisia, omaisuuden takavarikointia, kristillisten instituutioiden lakkautuksia, rajoituksia julistamiseen, häirintää, mielivaltaisia johtajien pidätyksiä ja jopa johtajien pakottamista katoamaan. Hallitus on vahvistanut esimerkiksi ”valtiottomuuslain”, mikä riistää maanpettureiksi leimatuilta kansalaisuuden.

Kaikkein huolestuttavinta on, että vaino voimistuu jatkuvasti.

Mitä sellaista tapahtui vuonna 2018, mikä sai vainon voimistumaan maassa?

Nicaraguassa vaino voimistui huhtikuun 2018 rauhallisten protestien jälkeen. Protestit olivat reaktio hallituksen ilmoitukseen sosiaaliturvan uudistuksista, mutta niiden syvempi syy oli Daniel Ortegan autoritäärisen hallinnon vuosikymmeniä jatkunut sorto.

Hallituksen vastareaktio protesteihin oli raaka. Arviolta yli 400 mielenosoittajaa ammuttiin kuoliaaksi, heistä suurin osa oli opiskelijoita. Protestit levisivät nopeasti koko yhteiskuntaan. Varsinkin katolinen kirkko avasi ovensa ja tarjosi suojaa ja tukea mielenosoittajille ja mellakoiden uhreille. 

Ortega yritti ennen vuoden 2021 vaaleja antaa sovinnollisen kuvan ja jopa kutsui uskonnolliset johtajat käymään dialogia. Tämä oli puhtaasti opportunistista. Hallinto ei koskaan hyväksynyt vastuutaan eikä ajanut oikeutta uhreille.

Kun Ortega oli varmistanut toisen vilpillisen vaalivoittonsa, hän alkoi ottaa kohteekseen vastustajiaan, kansalaisyhteiskunnan johtajia ja uskonnollisia hahmoja – erityisesti niitä, jotka liittyivät vuoden 2018 protesteihin.

Protestit paljastivat kirkon voimakkaaksi, riippumattomaksi sosiaaliseksi voimaksi. Siitä lähtien hallinto alkoi kohdella kristittyjä johtajia suoranaisena uhkana otteelleen vallan kahvasta.

Diktaattorin vainoharhaisuus on vainon suurin vaikutin

Mitkä ovat samankaltaisuudet ja erot Nicaraguassa tapahtuvan uskonnollisen vainon ja niiden vainojen välillä, joita on muissa kommunistisissa maissa, kuten Kiinassa ja Pohjois-Koreassa?

Kommunistisissa ja jälkikommunistisissa hallinnoissa vaino perustuu usein ideologiaan. Nicaraguassa vainon pääasiallinen vaikutin ei kuitenkaan ole kommunismi vaan diktaattorin vainoharhaisuus. Kirkko on vainon kohteena, koska se on vaikutusvaltainen ääni, joka voi haastaa hallinnon.

Tämä käy selvästi ilmi virallisesta keskustelusta. Ortega on ollut halukas osallistumaan kristillisiin menoihin poliittisen hyödyn takia. Ennen vaaleja hän vetosi näin kristittyihin äänestäjiin, vaikka hänen henkilökohtaset uskomuksensa ovat ristiriidassa katolisen puhdasoppisuuden kanssa. 

Nicaraguan tilanteesta löytyy kuitenkin myös yhtäläisyyksiä kommunististen hallintojen kanssa:

• Ensinnäkin populistinen retoriikka, jossa viljellään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteistä hyvää. Tällä vedotaan seuraajiin ja varmistetaan uskollisuus.  
• Myös sosiaalinen valvonta on yleistä Nicaraguassa. Vaino tuleekin usein paitsi valtion toimijoiden, myös hallituksen kannattajien taholta, jotka raportoivat kristityistä viranomaisille. Tämä voi johtaa valvontaan, kuulusteluihin ja jopa väkivaltaan pidätyskeskuksissa.
• Lopuksi, Nicaraguakin pitää yllä virallisia uskonnollisia organisaatioita, jotka myötäilevät hallintoa ja toimivat vapaasti, kun taas riippumattomat kirkot kokevat vainoa.

Nicaraguassa vainossa käytetään siis myös kommunististen ja jälkikommunististen hallintojen strategioita varmistamaan hallitsijan valtaa ja hiljentämään vastustajat.

Miksi hallinto suuntaa hyökkäyksensä pääasiallisesti kristittyjä kohtaan?

Ajatuksena on lähettää väestölle pelon viesti. Halutaan osoittaa, että valtion valvonta ulottuu kaikille yhteiskunnan alueille, myös kirkkoon.

Nämä hyökkäykset tähtäävät myös kirkon vaikutusvallan heikentämiseen. Kun seurakunta näkee, mitä sen johtajalle tapahtuu, se usein masentuu ja vähentää yhteisöllistä toimintaa.

Vainon takana on monitahoisia hyötynäkökohtia:

• heikentää hengellistä yhteyttä
• murentaa kirkon profeetallinen ääni korruptiota, epäoikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksien rikkomista vastaan
• neutralisoida kirkon kyky mobilisoida yhteisöjä.

Takavarikointeja ja maahantulorajoituksia

Jos verrataan edellisiin vuosiin, mitä muutoksia on havaittu vainoissa viime vuoden aikana?

Vuosina 2024-2025 olemme nähneet valtavan laillisen aseman peruutusten ja omaisuuden pakkolunastusten aallon. Aiemmin instituutiot, joiden laillinen asema oli kumottu, jatkoivat toimintaansa epävirallisesti. Nykyään omaisuuden takavarikoinnista ja pakkolunastuksista on tullut rutiinia.

Moni omaisuus on otettu valtion haltuun ja niistä on tehty valtion instituutioita. Esimerkiksi katoliset yliopistot on nimetty uudelleen ja ne esitellään valtion yliopistoina. Hallinto yrittää legitimoida toimiaan esittämällä ajatusta, että kirkon entinen omaisuus kuuluu nyt laajemmalle väestöpohjalle. Tätä narratiivia vahvistetaan hallitukselle myötämielisen median kautta.

Lisäksi instituutiot, jotka kerran olivat itsenäisiä ja kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia, on nyt täysin alistettu hallitukselle. Kristityt näissä ryhmissä ovatkin raporttien mukaan kohdanneet vaikeuksia uskonsa takia.

Aiempina vuosina säädettyjä sortavia lakeja on myös sovellettu entistä ankarammin. ”Pettureiksi” tuomituilta on viety kansalaisuus. Moni ulkomailla asuva nicaragualainen välttää puhumista hallitusta vastaan, jotta ei menetä oikeuttaan palata kotimaahan tai ettei hänen omaisuuttaan takavarikoida.

Viranomaisilla on myös valta rajoittaa maahantuloa niiltä kansalaisilta, joita pidetään uhkana hallinnolle tai yleiselle järjestykselle. Uskonnolliset johtajat kohtaavat lisääntyvässä määrin vaikeuksia maahantulossa ja maasta lähtiessä. On ollut tapauksia, joissa heitä ei ole päästetty paluulennoilleen. Joissain tapauksissa he ovat jääneet maanpakoon. Monet johtajat harkitsevatkin tarkasti, matkustavatko Nicaraguan ulkopuolelle.

Lopuksi, marraskuussa 2024 hyväksyttiin laki, joka tähtää telekommunikaatiojärjestelmän ja poliittisen keskustelun valvontaan. Tämä rajoittaa ilmaisunvapautta ja vahvistaa vain hallituksen mediaa.

Entä kuinka kristityt, jotka eivät ole johtotehtävissä, kokevat vainoa?

Hekin kohtaavat rajoituksia toiminnoissaan. Yhteisöelämä kärsii, koska seurakuntalaiset välttävät kirkossa käyntiä valvonnan tai häirinnän pelosta. Tämä vaikuttaa myös seurakunnan talouteen.

Koska pahin isku kohdistuu kirkon johtajiin, johtajiksi hakeutuvat saattavat harjoittaa itsesensuuria pelätessään papin työn riskejä.

Lisäksi ne kristityt, jotka ovat hallinnon silmätikkuja, kohtaavat samanlaisia tilanteita kuin vainotut hengelliset johtajat. Se tarkoittaa seuraamista, valvontaa, häirintää ja syrjintää, kuten työstä erottamista tai liikeyritysten sulkemista.

Vaikutus ulottuu myös perheisiin. Lapset saattavat kokea tarkkailua tai psyykkistä painetta koulussa luokkatovereiden tai opettajien taholta.

Mitä Open Doors tekee tukeakseen tai vahvistaakseen vainottuja Nicaraguan kristittyjä?

Rukoilemme jokaisen veljen ja sisaren puolesta, johon olemme yhteydessä. Seuraamme, kuuntelemme ja vahvistamme heitä hengellisesti samalla, kun keräämme luotettavaa tietoa heidän kohtaamistaan haasteista.

Tarjoamme myös käytännön työkaluja, joilla selvitä toiminnan laillisuutta koskevissa paineissa. Lisäksi me tuemme pastorien ja kirkon johtajien akateemista ja teologista kasvua. Näin varustamme heitä vahvistamaan palvelutehtäväänsä ja olemaan suolana ja valona yhteisöissään.

Rukoile Nicaraguan puolesta

• Rukoile Nicaraguan kaikkien kärsivien puolesta ja kirkon puolesta, että se kasvaisi herkkyydessä ja kestävyydessä pysyäkseen valona pimeyden keskellä. Maa kohtaa vakavia sosiaalipoliittisia haasteita, jotka vaikuttavat kaikkiin hallituksen vastustajiin – ei vain kristittyihin.
• Rukoile kristittyjen johtajien ja seurakuntalaisten puolesta, jotka kokevat, etteivät voi puhua vapaasti, tai lähtevät maasta peläten, etteivät voi palata.
• Rukoile niiden puolesta, joita estetään palaamasta tai lähtemästä Nicaraguasta, että he voisivat päästä yhteen perheittensä kanssa ja jatkaa hengellistä työtä vapaasti yhteisöissään.
• Rukoile hengellisen työn puolesta. Tarvitsemme viisautta ja varovaisuutta tukeaksemme kirkkoa ilman, että kukaan joutuu vaaraan. Pyydä Herralta meille viisautta olla ”viekkaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset”, jotta voimme kulkea turvallisesti ja kestävästi Nicaraguan kirkon rinnalla.

*Nimi muutettu turvallisuussyistä.