Joulukoristeet, joulujuhla, joulupuuhat… Tämä kaikki on mahdotonta iranilaisissa kotiseurakunnissa, joissa Jeesuksen syntymäjuhlaa on vietettävä salassa. Kaikista vaaroista huolimatta joulusta voi luoda ikimuistoisen, kuten iranilainen perheenäiti Elahe osoittaa.
“Lapsemme eivät kerro edes läheisimmille ystävilleen joulujuhlasta, jota vietämme kotona. Juuri joulun aikaan tiedustelupalvelu seuraa meitä kaikkein tarkimmin. Monet kristityt ovat joutuneet pidätetyiksi, koska he ovat viettäneet joulua. Meidän on siis oltava varovaisia.
Pelko, jota tiedustelupalvelun agentit ovat luoneet pidättämällä kristittyjä, ei ole koskaan estänyt meitä juhlimasta lastemme kanssa Herran Jeesuksen syntymää.
Pienet ryhmät ja hiljaiset äänet
Emme juhli joulua 25. joulukuuta, kuten useimmat muut kristityt, koska se olisi liian vaarallista. Vaikka vietämme juhlaa jonain muuna päivänä, se ei vähennä sen iloisuutta lainkaan. Esimerkiksi tyttäreni syntymäpäivä on tammikuussa, ja epäilyksiä välttääksemme vietämmekin usein hänen syntymäpäiväänsä ja joulua samaan aikaan.
Meistä olisi ihanaa viettää joulua koko seurakunnan kanssa, mutta turvallisuussyistä juhlimme pienemmissä ryhmissä. Keksimme peitetarinan (kuten tyttäreni syntymäpäivät) ja laulamme laulumme hiljaisella äänellä.
Lapsillammekin on oma tehtävänsä juhlissa: he laulavat ja tanssivat tai esittävät meille joulukuvaelman. Jumalanpalveluksen lisäksi syömme yhdessä ja pidämme hauskaa.
Seurakunnassamme on motto ’Rajoitukset tuovat luovuuden esiin’.
Meillä on jopa lahjoja sekä aikuisille että lapsille. Seurakuntamme jäsenillä ei ole rahaa isoihin lahjoihin, kuten lasten leluihin. Käytämmekin luovuuttamme, ja voimme esimerkiksi antaa toisillemme kortin, jossa on jokin raamatunkohta.
”Ainakin olemme yhdessä”
Voisimme viettää joulua paremmissa olosuhteissa, mutta olemme hyväksyneet Iranissa vallitsevan tilanteen. Olemme tyytyväisiä pienimuotoiseen mutta turvalliseen ja rauhalliseen juhlintaamme. Ainakin olemme yhdessä, vaikka meitä on vähän.
Seurakunnassamme on motto ’Rajoitukset tuovat luovuuden esiin’. Pyrimme juhlimaan Herraamme Jeesusta pienillä resursseilla.
Vaikka seurakuntalaistemme varat ovat rajalliset, jakaminen on myös osa jouluperinnettämme. Tänä vuonna Iranin taloudellinen tilanne on erittäin huono, minkä vuoksi olemme valmistaneet taloudellisissa vaikeuksissa oleville perheille ruokapaketteja, joissa on esimerkiksi riisiä ja öljyä.
Annamme ruokapaketteja ja joulukortteja myös muille apua tarvitseville ja kodittomille.
On totta, että joululahjamme ovat halpoja. On kuitenkin tärkeää, että aivan kuten itse olemme saaneet Jumalalta suurimman lahjan ihmiskunnan pelastamiseksi, meilläkin tulisi olla antelias sydän, joka rakastaa, palvelee ja tekee muita onnellisiksi.”
