Uutiset
06.03.2026

Kahdeksan vuotta vankeudessa: Rukous Leah Sharibun puolesta jatkuu

14-vuotias Leah Shraribu siepattiin koulustaan Pohjois-Nigeriassa kahdeksan vuotta sitten. Maailma on jo menettänyt kiinnostuksensa tytön katoamiseen. Toiset sieppauksen uhrit kuitenkin rukoilevat yhä Leahin puolesta. Liittyisitkö sinä mukaan rukoilemaan?

Kahdeksaan vuoteen vanhemmat eivät ole nähneet tytärtään.

Kahdeksan vuotta menetettyjä syntymäpäiviä ja muita perheen merkkipäiviä.

Kahdeksassa vuodessa teini-ikäisestä on kasvanut nuori nainen.

On surullista, että monet ovat lakanneet puhumasta Leah Sharibusta. Hänet siepattiin yli sadan muun tytön kanssa tyttöjen luonnontieteellisestä ja teknisestä lukiosta Dapchissa, Yoben osavaltiossa Nigeriassa.

Suurin osa tytöistä vapautettiin, ja kourallinen pakeni tai kuoli vankeudessa. Mutta Leah ei suostunut kieltämään Jeesusta ja kääntymään islamiin, ja hän on pysynyt vankeudessa siitä lähtien. Hän on tällä hetkellä ainoa hyökkäyksestä vangiksi jäänyt.

Ennen ja jälkeen Leahin kidnappauksen sadat muut kristityt tytöt ja naiset ovat kokeneet saman kohtalon.

Tapahtuma-aikaan sieppaukset herättivät kansainvälistä huomiota. Neljä vuotta aiemmin 250 koulutyttöä oli kaapattu koulustaan Chibokissa, mikä oli käynnistänyt kampanjan heidän palauttamisekseen koteihinsa.

Leahin kidnappaus vuonna 2018 käynnisti kampanjan uudelleen, mutta sen jälkeen ei ole ollut minkäänlaista yhteistä yritystä tuoda yhtään tyttöä kotiin. Aika ajoin Chibokin tyttöjä on vapautettu, mutta monen tilanne on jäänyt selvittämättä. Leahin tilannetta ei ole päivitetty eikä vähäistä olemassa olevaa tietoa ole voitu varmistaa.

Ennen ja jälkeen Leahin kidnappauksen sadat muut kristityt tytöt ja naiset ovat kokeneet saman kohtalon. Joitain on vapautettu, mutta monet ovat unohtuneet tilastojen hämärään.

Boko Haramin vankeudessa

Äskettäin Open Doorsin yhteistyökumppanit kutsuivat traumaterapiaan kolme nuorta naista, jotka Boko Haram sieppasi Leahin tavoin. Toisin kuin Leah, he ovat päässeet taas vapauteen.

Alheri* kidnapattiin, kun hän oli vasta 12-vuotias. ”Elin mukavaa elämää”, Alheri kertoo. ”Syyskuussa 2014 Boko Haram valtasi alueemme. Kun he tulivat, koko kaupunki täyttyi luotien äänistä. He tappoivat joitain. Ne, jotka pystyivät, pakenivat. Ne, jotka he pystyivät viemään, he veivät. Jotkut meistä kuljetettiin pois moottoripyörillä.”

Boko Haram marssitti naiset ja tytöt viidakkoon. Sinä päivänä pikku Alherin lapsuus päättyi. Hänet pakkonaitettiin Boko Haramin taistelijalle.

Hän vietti kuusi vuotta Boko Haramin luona, ja tuona aikana hän koki jatkuvaa seksuaalista väkivaltaa ja kaksi keskenmenoa. Hänen kokemaansa fyysistä väkivaltaa pahensi se, että hän oli kristitty.

”He hakkasivat meitä jatkuvasti”, Alheri muistelee. ”Minua hakkasivat eri ihmiset. He jopa uhkasivat meitä pyssyillä ja sanoivat, että meidän pitäisi kääntyä muslimeiksi ja omaksua heidän oppinsa, tai he tappaisivat meidät.”

”Koska olin vielä lapsi, omaksuin heidän oppinsa pelosta, mutta palaan taas kristityksi. En luopunut uskostani, mutta he pakottivat meidät lukemaan Koraania.”

Mikään ei auttanut hänen tilanteessaan.

”Jumala, vapauta minut”

Lopulta mies, jolle Alheri oli naitettu, sai surmansa, mutta Alheri jäi vankeuteen. ”Jäädessäni heidän luokseen ajatukseni oli: Jumala, älä jätä minua näiden pahojen ihmisten luo. Jumala, pelasta minut, ole kiltti, vie minut pois täältä, Jumalani korkeuksissa.”

Koko koettelemuksensa ajan Alheri pyysi jatkuvasti Jumalaa vapauttamaan hänet: ”Jos olet elävä Jumala, Isäni, palvelen sinua kokosydämisesti. Jumala, vie minut pois, olen pieni tyttö. En tiedä mistään mitään.”

Kuusi vuotta vankeudessa on kuusi vuotta liikaa. Alherin kerran mukava elämä muuttui katkeraksi. ”Näiden ihmisten vuoksi tiedän, mitä maailma on”, hän sanoo. ”Näin ajattelin, kunnes Jumala lopulta pelasti minut heidän käsistään.”

”Jumala, vie minut pois, olen pieni tyttö.”

Alherin rukous

Vuonna 2021 tuli päivä, jolloin Alheri ja viisi muuta tyttöä huomasivat tilaisuutensa päästä pakoon ja juoksivat pois. ”Meitä oli viisi, jotka juoksimme pakoon, mutta vain neljä meistä pääsi pois.”

Kuljettuaan viidakossa he kuulivat aasin hirnuntaa. ”Seurasimme ääntä ja törmäsimme fulaneihin (etninen paimentolaisryhmä, joka asuu Pohjois-Nigeriassa). He näyttivät meille, miten pääsisimme maantielle. Jatkoimme kävelyä, kunnes huomasin olevani lähellä kaupunkia. Silloin pääsin kotiin.”

Kotiin paluun jälkeen Alherin elämä ei heti muuttunut uudestaan ”mukavaksi”. Hänen äitinsä kuoli sydänkohtaukseen. ”Luulen, että se tapahtui, koska minut oli siepattu. Hän sai sydänkohtauksen ja kuoli”, Alheri sanoo.

Tällainen surullinen tapahtuma on valitettavan yleistä niiden keskuudessa, jotka odottavat siepattuja perheenjäseniään. Stressin seurauksena monille vanhemmille kehittyy korkea verenpaine tai diabetes.

Kaiken lisäksi Alheri on joutunut sietämään loukkauksia myös yhteisönsä taholta. ”Jotkut sanoivat: ’Boko Haramin morsian, Boko Haramin vaimo’. Jotkut inhoavat meitä”, hän sanoo. ”Jotkut toiset ovat nähneet, että luonteemme tai käyttäytymisemme ei ole muuttunut kielteiseen suuntaan.”

Tämä on katkeraa kalkkia jo muutenkin kammottavan todellisuuden päälle.

”Jumalan tulisi vapauttaa hänet”

Alheri on onnellinen traumaterapiasta, jota on saanut. Se on auttanut häntä parantumaan.

”Tulin ja tapasin täällä työskenteleviä ihmisiä, emmekä me inhottaneet heitä”, hän sanoo. ”Sen sijaan he toivottivat meidät tervetulleiksi. Niitä asioita, joita koin aina ennen, kuten vatsakipuja tai sydämen nopeaa sykettä, en tunne enää. Täällä viettämäni päivät ovat muuttaneet elämäni.”

Alheri vietiin ennen Leahin sieppaamista. Hän sai tietää Leahista vasta paettuaan. Mutta samankaltaisuudet ovat ilmeisiä – hän ja muut tytöt rukoilevat Leahin ja muiden vankeuteen jääneiden tyttöjen puolesta.

”Jumalan, joka pelasti minut, pitäisi pelastaa myös heidät viidakosta”, Alheri sanoo. ”Jumalan pitäisi ottaa kärsimykset pois ja palauttaa heidät kotiin, juuri kuten Hän teki meidän kohdallamme. Ei vain Leahin, vaan myös monien siellä olevien kristittyjen kohdalla. He kärsivät koko ajan.”

Ijefada*, toinen tyttö, jonka Boko Haram vei vuonna 2024, vietti onneksi vain yhden viikon vankeudessa. Hän jakaa tämän rukouksen: ”Rukoukseni Leahin puolesta on, että vetoan Jumalaan, että kuten Hän vapautti minut Boko Haramin käsistä, Hän vapauttaisi myös Leahin heidän käsistään.”

Rukoile

  • Pyydä Jumalaa vapauttamaan Leah, sitomaan hänen haavansa ja antamaan hänelle toivoa.
  • Rukoile Leahin, Ijefadan, Alherin ja muiden tyttöjen ja naisten puolesta, jotka ovat siepattuina Nigeriassa.
  • Kiitä Jumalaa parantumisesta traumaterapian avulla ja rukoile, että Jumala sallisi Leahin kokea saman paranemisen ja toivon Kristuksessa tänäkin vuonna.

*Nimi muutettu turvallisuussyistä.