Uutiset
06.02.2018

Iranin protestit osoittavat kansalaisten “kääntävän selkänsä poliittiselle islamille”

Iranilaiset haastavat islamilaisen tasavallan oikeutusta, sillä korruptio ja epätasa-arvo heikentävät sen ihanteita. Näin toteaa Mansour Borji, Britanniassa toimivan vapaaehtoisen ihmisoikeusjärjestön iranilaissyntyinen asianajaja. Borjin mukaan tammikuun aikana ympäri Irania levinneet katumielenosoitukset osoittavat kansalaisten pettymyksen ja turhautumisen niin taloustilanteeseen kuin pian neljä vuosikymmentä vallassa olleen hallinnon tapaan käyttää uskontoa oman etunsa ajamiseen.

Mielenosoitukset saivat alkunsa korkeasta hintatasosta ja väitetystä korruptiosta. Protestit saivat myös harvinaisemman, poliittisen leiman, kun yhä suurempi osa ihmisistä alkoi vaatia ylimmän johtajan, ajatollah Ali Khamenein syrjäyttämistä.

Borjin mukaan viranomaiset pitävät levottomuuksien alkusysäyksenä joulukuun lopussa islamin (Iran) pyhässä kaupungissa Mashdadissa alkaneita mielenosoituksia.

“Minusta levottomuudet vaikuttivat siltä, että ihmiset eivät ole kääntämässä selkäänsä ainoastaan valtaa pitävälle järjestelmälle, vaan myös poliittiselle islamille, jota hallitus käyttää oikeutuksena teoilleen”, Borji toteaa.

Osa mielenosoittajista vaatii Irania lopettamaan kalliiden sotatoimien tukemisen ulkomailla ja keskittymään kotimaan köyhyyteen. Teheran tukee Hizbollahia Libanonissa, sillä on siteitä Hamasiin Gazassa ja se on rahoittanut Irakin shiia-joukkoja. Se auttaa presidentti Bashar al-Assadia Syyrian sisällissodassa sekä sitä syytetään shiia-huthi-kapinallisten tukemisesta Jemenissä.

Iranin osallisuus monissa alueen konflikteissa merkitsee, että eri maiden voimasuhteet voivat järkkyä, mikäli hallitus olisi vakavasti uhattuna. Borjin mukaan vuoden 2009 paremmin organisoidut mielenosoitukset huolestuttivat hallitusta vähemmän kuin tämän hetkinen tilanne, jossa Iran on tavalla tai toisella mukana Syyrian ja Jemenin kriiseissä.

“Iranin hallitus on huolestuneempi nykyisistä mielenosoituksista, sillä ne osoittavat sen heikkouden alueilla, joissa se tähän asti on ollut voimissaan.”

Korruption aste on jatkanut nousua vuodesta 2005 asti, kun viranomaiset ovat pyrkineet kiertämään lännen tuonnille ja viennille asettamia sanktioita. Viranomaiset ovat antaneet taloudellista tukea erilaisille näkymättömille toimijoille, kuten Islamilaiselle Vallankumouskaartille (IRGC) ja oikeuslaitokselle.

Useat korkea-arvoiset iranilaiset viranomaiset ovat Borjin mukaan varoittaneet ihmisiä siitä, että korruptio on suurin uhka maan turvallisuudelle ja vakaudelle. “Tärkein hallitusta heikentävä paine on korruptio. Hallitus, joka koettiin alunperin köyhien ja tarvitsevien auttajana ja heidän elinolojensa parantajana, nähdään tällä hetkellä syypäänä yhä enenevään kurjuuteen ja korruptioon,” toteaa Borji.

Borjin mukaan iranilaisilla on tällä hetkellä vain vähän uskoa hallituksen kykyyn muuttua. Iranilaiset näkevät hallituksessaan vain omien etujen ajamista ja eloonjäämistaktiikoita.

Borjin mielestä nykyinen hallitus ei ole syyllinen Iranin taloudelliseen ahdinkoon. Vuoden 2015 ydinasesopimus Yhdysvaltain edellisen hallituksen kanssa ei täyttänyt iranilaisten toiveita suuremmasta vauraudesta. “Sopimuksen allekirjoituksen jälkeen ihmisten elämä on muuttunut vaikeammaksi, sillä vaikka Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump ei hylännyt sopimusta, hänen epäselvä kantansa siihen pelottaa mahdollisia sijoittajia”, sanoo Borji.

Ajatollah Khomeini syöksi Iranin shaahin vallasta vuonna 1979. Khomeini mainitsi vallankumouksen kahdeksi tavoitteeksi tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Hän voitti kansalaisten tuen kritisoimalla shaahin ja tämän eliitin ylellistä elämäntapaa.

Borjin mukaan Iranissa on tällä hetkellä nähtävissä hienovarainen muutos kansalaisten tuen siirtyessä shiia-islamisteilta persialaiseen nationalismiin, joka edelsi vallankumousta.

Iranissa on ollut ennennäkemätöntä liikehdintää monarkiaa kohtaan, kun yhä useammat ihmiset juhlivat kuningas Kyyros Suuren syntymää. Persian imperiumin perustaja, Kyyros, mainitaan Vanhassa Testamentissa kuninkaana, joka auttoi pakkosiirrettyjä juutalaisia palaamaan Jerusalemiin. Kyyrosta arvostetaan Iranissa hyväntahtoisena ja suvaitsevana kuninkaana, jonka mukaan on nimetty antiikin ensimmäinen ihmisoikeusasiakirja.

Borjin mukaan monet iranilaiset kristityt toivovat poliittista muutosta parempaan, mutta hän ei itse näe kristittyjen tilanteessa suurta parannusta. Hänen mukaansa kristittyjen valvonta ja pidätykset jatkuvat: “Muutamien tulevien viikkojen aikana olemme oikeudessa puolustamassa kristittyjä, jotka tuomittiin heinäkuussa useiden vuosien vankeusrangaistuksiin.”

Lähde: World Watch Monitor