Länsi-Afrikassa sijaitseva Burkina Faso on tunnettu pitkään eri uskontojen rauhaisasta yhteiselosta. Viime vuosina islamistien iskut, armeijan toimet ja yhteisöjen väliset väkivaltaisuudet ovat vaatineet satoja kuolonuhreja sekä pakottaneet 135 000 ihmistä jättämään kotinsa. Tämä on johtanut humanitaariseen kriisiin, jota kukaan ei ole osannut ennakoida.
New Humanitarian News -uutissivuston mukaan islamistien ryhmien läsnäolo on aiemmin keskittynyt maan pohjoisosaan, mutta nyt ryhmät ovat levinneet uusille alueille maan itä- ja lounaisosiin. Osalla ryhmistä uskotaan olevan kytköksiä Al-Qaedaan ja Isisiin.
Sunnuntaina 28.4. Sirgadjin kylässä Soumin provinssin koillisosassa Assemblies of God -seurakunnan pastori Pierre Quédraogo, 80, ja seurakuntalaiset seurustelivat kirkon pihalla jumalanpalveluksen jälkeen, kun tusina aseistettua miestä saapui moottoripyörilläpaikalle. Paikallisen lähteen mukaan hyökkääjät vaativat kristittyjä kääntymään muslimeiksi, mutta he kieltäytyivät. Heidät koottiin puun alle ja kutsuttiin yksitellen kirkkorakennuksen taakse, missä heidät ammuttiin. Hyökkääjät sytyttivät kirkon ja kaksi moottoripyörää palamaan ja varastivat pastorin kodista lampaita ja säkillisen riisiä.
Pastorin lisäksi iskussa kuolivat hänen poikansa ja vävynsä sekä kolme muuta henkilöä, lisäksi yksi henkilö loukkaantui vakavasti. Pastori Quédraogo oli ennen iskua kertonut sukulaisilleen olevansa huolissaan tilanteesta. Häntä neuvottiin lähtemään muualle, mutta hän kieltäytyi sanoen, että mieluummin kuolisi uskonsa tähden kuin jättäisi yhteisön, jota on palvellut 40 vuoden ajan.
Tämä hyökkäys on ilmeisesti Burkina Fasossa ensimmäinen ääri-islamistien nimenomaan kirkkoa vastaan kohdistama, kuolonuhreja vaatinut isku. Viime helmikuussa oletettavasti islamistiset aseistetut miehet surmasivat espanjalaisen katolisen papin.
Aseistetut ryhmät pystyvät paikallisten mukaan toimimaan ilman vastustusta, koska lainvalvonta alueella on puutteellista. Yli 100 kristittyä on paennut turvallisempiin kaupunkeihin etelään. Kansainväliset asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota maan heikentyneeseen turvallisuuteen siitä lähtien, kun presidentti Blaise Compaoré syrjäytettiin lokakuussa 2014.
Burkina Fason evankelikaalisten kirkkojen ja lähetysten keskusjärjestön (FEME) johtaja Henri Yé kehotti julkilausumassaan 30.4.19 erityisesti kristittyjä olemaan lankeamatta hyökkääjien ansaan: “Tämä ei ollut hyökkäys vain yhtä kirkkoa vastaan; suvaitsevaisuus, anteeksiantaminen ja rakkaus, jotka ovat aina olleet maamme perusarvoja, on poljettu maahan. Perustuslakimme takaa uskonnonvapauden. Kohdatessamme sokeaa vihaa pyytäkäämme Jumalaa antamaan meille voimaa levittää rakkautta, joka tekee meistä Jumalan lapsia. Kristuksen ruumiin ja koko kansamme välinen yhteys tulee säilyttää hinnalla millä hyvänsä.”
Islamistit tappavat ja sieppaavat myös ulkomaalaisia
Burkina Fasossa on tapahtunut useita islamistien iskuja. Tammikuussa 2016 tehdyssä iskussa kuoli 29 ihmistä, joukossa amerikkalainen lähetyssaarnaaja ja kuusi avustusmatkalla ollutta kristittyä. Samana päivänä australialainen lääkäri ja hänen vaimonsa kidnapattiin Malin rajan tuntumassa Djibossa. Yli 80-vuotiaat Ken ja Jocelyn Elliot olivat työskennelleet Burkina Fasossa 70-luvulta lähtien. Jocelyn vapautettiin kuukauden kuluttua, mutta hänen miehensä on edelleen kateissa.
Väkivallan aalto vyöryy yli Sahelin
New Humanitarian News raportoi, että militantit ovat toteuttaneet lähes päivittäisiä hyökkäyksiä Burkina Fason heikkoa armeijaa vastaan. Armeija on vastannut useilla siviileihin kohdistuneilla terrorismin vastaisilla operaatioilla ja toimenpanemalla mielivaltaisia joukkoteloituksia ja pidätyksiä. YK:n mukaan vuoden 2019 loppuun mennessä arvioidaan pakolaisia olevan jo 380 000.
Burkina Faso kuuluu Sahelin alueeseen, joka käsittää Saharan eteläpuolella sijaitsevan kaistaleen Atlantilta Afrikan sarveen saakka. Isisin kaltaiset ääri-islamilaiset ryhmät ovat vahvistaneet jatkuvasti asemaansa alueella YK:n rauhanturvaajien ja länsimaalaisten ja paikallisten joukkojen läsnäolosta huolimatta. Sahelin katsotaan muodostavan yhden maailman suurimmista turvallisuusriskeistä. Ääri-islam ja köyhyys vievät voiton heikosta hallinnosta. Kristittyjen vainoa pahentaa hallinnon epävakaus, työttömyys ja korruptio. Valtiolliset joukot ovat joko liian heikkoja vastaamaan uhkiin tai osallistuvat vainoon etnisten tai poliittisten syiden vuoksi.
