Maailma on jo tarpeeksi pitkään vaiennut hyökkäyksistä, ryöstöistä ja raiskauksista, joista Nigerian kristityt kärsivät. Nyt on aika toimia Nigerian kristittyjen puolesta.

Kun Rifkatu* vihkiäisissään sanoi ”tahdon” sulhaselleen pastori Zamaille*, hän antoi itselleen luvan unelmoida paremmasta elämästä.

Hän tiesi, että Pohjois-Nigerian kristityille Jeesuksen seuraaminen merkitsee alituista vaaraa. Hänellä, kuten kaikilla muillakin, oli takaraivossaan alituinen äärimuslimiryhmien hyökkäyksien pelko. Hääpäivänään hän kuitenkin uskalsi unelmoida.

Vain neljä viikkoa häistä Rifkatun synkimmät pelot kävivät toteen. Ääriryhmä hyökkäsi, ja hänet siepattiin. Vankeuden aikana hän joutui toistuvasti raiskatuksi. Hän yritti rukoilla ja pyytää Jumalalta apua, mutta toinen vanki varoitti häntä, että kristillinen rukous kiihottaa vangitsijat vielä raaempaan väkivaltaan.

Lopulta Rifkatu vapautettiin. Mutta kuten kuvitella saattaa, hän on syvästi haavoitettu.

Myös pastori Barnabas* tietää, miltä tuntuu kärsiä väkivaltaa uskonsa vuoksi. Hänen kyläänsä Nigerian Benuen osavaltiossa kohdistui raju väkivaltainen isku, jossa hänen oikea kätensä haavoittui vakavasti.

Pastori Barnabas pakeni perheineen maan sisäiselle pakolaisleirille. Täyteen tungettu leiri ei ole turvallinen paikka kenellekään, eikä etenkään perheelle, jossa on kolme alaikäistä lasta.

”Elämä maan sisäisellä pakolaisleirillä ei ole helppoa”, Barnabas totesi, kun tiimimme tavatessaan haastatteli häntä. ”Se on itseasiassa kauhea paikka asua. Leirin hygieniataso on olematon, meillä ei ole vettä, ei vessoja eikä kunnon sairaanhoitoa. Sen tähden monet kuolevat.”

Pastori Barnabasin perhe saapui leirille kaksi vuotta sitten, ja yhä he ovat siellä.

Nyt, jos koskaan, on toimittava Nigerian kristittyjen auttamiseksi!

Sekä Rifkatun että pastori Barnabasin kertomukset antavat meille hyvän poikkileikkauksen Nigerian kristittyjen vainoista. Heidän tarinansa auttavat meitä näkemään ja toivottavasti myös jossain määrin tuntemaan heidän tuskansa ja kärsimyksensä ja sen, mitä on tulla vainotuksi uskonsa vuoksi.

Tosiasia kuitenkin on, että miljoonat nigerialaiset kristityt, joita emme koskaan tule tapaamaan, joutuvat samankaltaisten hyökkäysten ja kidnappausten uhreiksi ja heidän on paettava kodeistaan.

Nigerian kristittyjen tilanteesta kertovat otsikot uutisissa ja sosiaalisessa mediassa ovat tosia ja oikeita. Kristittyjä murhataan uskonsa vuoksi, heidän kotejaan ja kirkkojaan poltetaan, heidän elinkeinonsa tuhotaan.

Jotkut tosin väittävät, että nämä raportit ja julkaisut liioittelevat. Sellaistakin saattaa toki sosiaalisessa mediassa esiintyä. Mutta tilanne on niin järkyttävä, ettei se liioittelua kaipaa motivoidakseen meidät toimimaan.

Uskonsa tähden tapetut

Uskonsa takia surmattujen kristittyjen määrä on Nigeriassa kauhistuttavan suuri. Open Doorsin tutkimusryhmä arvioi, että viimeisten 13 vuoden aikana maassa on tapettu uskonsa vuoksi 41 152 kristittyä (lokakuusta 2011 syyskuuhun 2024).

Pelkästään lokakuun 2023 ja syyskuun 2024 välisenä aikana surmattiin 3100 ihmistä. Tutkijamme huomauttavat kuitenkin nopeasti, että nämä luvut ovat todennäköisesti vain jäävuoren huippu, sillä monet tapaukset jäävät raportoimatta.

Nykyisten lukujemme perusteella tiedämme kuitenkin, että koko maailmassa uskon vuoksi tapetuista kristityistä 70 prosenttia surmataan Nigeriassa. Tämä tilastollinen tosiasia tekee Nigeriasta maailman väkivaltaisimman maan kristityille.

Koko maailmassa uskon vuoksi tapetuista kristityistä 70 prosenttia surmataan Nigeriassa.

Tällä hetkellä (2025) Nigeria on Open Doorsin World Watch List -vainoraportissa seitsemänneksi vaarallisin maa kristityille – vain kuusi sijaa Pohjois-Koreaa alempana.

Islamilaiset ääriryhmät, kuten Boko Haram ja Islamilainen valtio Länsi-Afrikan maakunnassa (ISWAP), hyökkäävät, ryöstävät ja raiskaavat täysin vapaasti ilman mitään rangaistusta.

He itse julistavat toistuvasti ottaneensa nimenomaan kristityt kohteiksi. Monet uhrit ovat kertoneet Open Doorsille, että kun fulanimilitantit hyökkäävät, ”Allahu Akbar” -huutojen lisäksi he huutavat: ”Me tuhoamme kaikki kristityt”.

Kristityt ovat kertoneet meille, että sieppauksen jälkeen heidän vangitsijansa sanovat esimerkiksi: ”Jos olisit muslimi, sinua ei kidutettaisi näin.” Tai että he voisivat lopettaa kiduttamisen ja raiskaamisen, ”jos uhri vain kääntyisi muslimiksi”.

Mitä voit tehdä?

Nämä luvut ja tekojen raakuus järkyttävät. Näemme ne sekä tutkimuksissa että Rifkatun ja pastori Barnabasin kaltaisten kristittyjen kertomuksissa. Kenties ajattelet, että et voi tehdä mitään muuta kuin rukoilla. Se onkin parasta, mitä voimme tehdä, mutta olet väärässä. Voit tehdä paljon.

Ensinnäkin, pyydä ihmisiä, jotka ovat huolissaan siitä, mitä Nigerian kristityille tapahtuu, rukoilemaan, kertomaan Nigerian tilanteesta ja kirjoittamaan kansanedustajille ja muille poliittisille päättäjille. Nyt on aika toimia yhdessä, jotta koko maailma heräisi tähän todellisuuteen.

Olemme vuosien ajan rukoilleet Jumalaa avaamaan ovia, jotta Nigerian kristittyjen kertomukset tulisivat kuulluiksi maailmalla. Hän vastaa nyt rukouksiin ja murtaa hiljaisuuden. Käyttäkäämme tilaisuus hyväksemme ja tehkäämme oma osamme rukoilemalla ja ilmaisemalla huolemme Nigerian kristittyjen tilanteesta.

Nyt on aika toimia yhdessä, jotta koko maailma heräisi tähän todellisuuteen.

Toiseksi, allekirjoita Nouse Afrikka -vetoomus, jotta vaikeneminen siitä, mitä kristityille tapahtuu Nigeriassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, saadaan loppumaan.

Afrikkalaiset kirkot ovat haastaneet meidät keräämään miljoona rukousta ja vetoomusta kristittyjen puolesta. Toimitamme nämä vetoomukset kansainvälisille järjestöille, kuten Yhdistyneille Kansakunnille, Euroopan unionille ja Afrikan unionille, seuraavien kahden vuoden aikana. Anna sinäkin äänesi kuulua.

Ja lopuksi: Rukoile. Pyydä Jumalaa tekemään se, mihin vain Hän kykenee, ja suojelemaan kansaansa – ja lunastamaan heidät ahdingosta. Se on viime kädessä vaikuttavin asia, jonka kukaan meistä voi tehdä.