Fulani-militantit surmasivat yli 200 kristittyä ja ajoivat tuhansia kodeistaan reilun kuukauden takaisessa hyökkäyksessä Benuen osavaltiossa Nigeriassa. Open Doorsin paikalliset yhteistyökumppanit ovat tuoneet hätäapua ja rohkaisua, mutta tuen tarve jatkuu valtavana tulevina kuukausina.

Yli kuukausi sitten Yelewatan kylässä, Benuen-osavaltiossa, Nigeriassa tapahtui tuhoisa hyökkäys. Väkivalta vaati yli 200 ihmisen hengen ja ajoi tuhansia kodeistaan. Hyökkääjinä olivat fulani-militantit, ryhmä, jonka väkivaltaiset hyökkäykset ovat tappaneet useita kristittyjä viimeisen vuosikymmenen aikana.

Kuvaus hyökkäyksestä on järkyttävä. 60-vuotias Tese Matthew Yelewatasta kertoo, että jatkuvan uhan vuoksi monet kristityt olivat alkaneet nukkua liikkeissään ja myymälöissään turvatakseen elinkeinonsa.

”Jotkut ihmiset päättivät nukkua torikojuissaan, joten militantit polttivat kojut ihmisten ollessa niissä sisällä”, Tese sanoo.

31-vuotias maanviljelijä Dennis Nomsoo Yelewatan alueelta kertoo, että hänen perheensä päätti nukkua kirkossa sinä yönä, kun hyökkäys tapahtui, koska he pelkäsivät turvallisuutensa puolesta. Aikaisemmassa hyökkäyksessä oli kuollut viisi ihmistä. Silti isku osui häneen raskaasti: hänen isoisänsä tapettiin ja isän vaimo loukkaantui vakavasti.

Dennis oli järkyttynyt väkivallan laajuudesta. ”Aamun tultua menimme torille, missä hyökkäys tapahtui ja näimme monia ruumiita”, hän muistelee. ”Jotkut oli poltettu kojuihinsa, toiset tapettu niiden ulkopuolella. Isoisäni tapettiin ulkona, kun hän yritti paeta. Militantit ampuivat hänet ja paloittelivat hänen ruumiinsa.”

Dennis, Tese ja tuhannet muut pakenivat henkensä edestä.

Hätäapua nälkään

Virtue*, Open Doorsin paikallinen yhteistyökumppani, vieraili heidän luonaan pian hyökkäyksen jälkeen, rukoili heidän kanssaan ja selvitti, miten voisi parhaiten auttaa.

”Kun saavuimme paikan päälle, ihmiset olivat nälkäisiä. Kun puhut kenelle tahansa ja kysyt heidän suurinta tarvettaan, he sanovat, että se on ruoka”, hän kertoo.

Tästä syystä Open Doorsin paikalliset yhteistyökumppanit toimittivat äskettäin hätäapua 300 perheelle, jotka olivat paenneet Yelewatasta. Jokainen apupaketti sisälsi 80 kiloa maissia, 25 kiloa riisiä ja 25 kiloa papuja. Tämä oli tarpeeksi kiireellisimmäksi ruoka-avuksi.

Tämä apu oli mahdollista tukijoidemme lahjoitusten ja rukousten vuoksi.

”Ennen tätä minulla ei ollut ruokaa, mutta nyt te annoitte minulle sitä.”

Tese Matthew

”Kiitos ruoasta, jonka annoitte minulle”, sanoo Dennis, yksi avun saaneista. ”Ruoka todella auttaa meitä ja jaamme sitä myös muille, joilla ei ole mitään.”

”Ennen tätä minulla ei ollut ruokaa, mutta nyt te annoitte minulle sitä”, toistaa Tese Matthew ja kiittää.

Virtue kertoo, että apu toimitettiin niin, että kaikkein tarvitsevimmat saivat sen. Se on tärkeää tällaisessa väliaikaisessa pakolaisleirissä, koska joskus korruptio tai ahneus estävät hätäavun pääsyn sitä eniten tarvitseville.

Paikallinen tuktuk-kuljettaja kertoi Virtuelle nähneensä leirissä korruptiota. ”Kuljettaja auttaa leirin ihmisiä”, Virtue kertoo. ”Hänellä on täti, joka on myös paennut ja asuu leirissä. Täti näki omin silmin, kuinka korruptio estää avun pääsyn perille. Kuljettaja sanoi: ‘Olen niin iloinen siitä, mitä te teette. Tämä on paras tapa jakaa ruoka.’”

Lisäksi useimmat pakolaisleirin asukkaat eivät saa ruoka-apua vaan lääkinnällistä tukea, joten toimittamamme ruokapaketit pelastavat henkiä.

Silti kaikki ei ole hyvin.

Tarpeet jatkuvat

Pakolaisleiri on sijoittunut hylätyn torin ympärille. Majoitustilat ovat pienen tiilirakennuksen sisällä, ja useimmilla on vain vähän omaisuutta. Perheet on erotettu: naiset ja pienet lapset yhdessä, miehet ja teini-ikäiset toisaalla. Lasten koulunkäynti on lakannut. Ongelmat ovat pitkäaikaisia ja vaikeita ratkaista.

Virtuen mukaan kristityt ovat niin traumatisoituneita, että monet vaikuttavat olevan shokissa. ”Sen näkee heidän kasvoiltaan, että he ovat todella järkyttyneitä”, hän sanoo. ”Vaikka annoimme heille apua, he eivät pystyneet kunnolla hymyilemään tai laulamaan. He iloitsivat ruoasta, mutta trauma näkyi silti.”

Tällainen trauma on normaali sellaisen väkivallan jälkeen, jota nämä kristityt ovat kokeneet. Jopa ne, joilla ei ole fyysisiä vammoja tai jotka eivät menettäneet läheisiään, kantavat suurta tuskaa. ”Useimmat ovat menettäneet läheisiään, ja sen lisäksi monet ovat menettäneet elinkeinonsa”, Virtue selittää.

Tästä syystä kumppanimme vetoavat kiireellisen lisäavun puolesta. Yelewatan maanviljelijät menettävät arvokasta kylvö- ja satokautta, ja heidän perheensä ovat riippuvaisia sadosta. Tulevina kuukausina ruoka loppuu ja trauma syvenee. Ehkä pahimmillaan he voivat alkaa epäillä, välittääkö Jumala heistä lainkaan.

”Monet ovat lannistuneita Jumalan suhteen”, Virtue sanoo. ”He sanovat: ‘Luotan edelleen Jumalaan.’ Mutta sisimmässään he kokevat, ettei Jumala ole läsnä. He kysyvät: ‘Voiko Jumala todella auttaa minua? Miksi Hän ei sitten estänyt tätä?’”

Seurakuntakumppaniemme kautta olemme tunnistaneet 9 000 ihmistä, jotka tarvitsevat kipeästi apua tulevina kuukausina. He tarvitsevat ruokaa, perustarvikkeita, kuten vaatteita ja peittoja, trauma-apua ja perusturvaa.

”Veljet ja sisaret, rukoilkaa puolestamme, että saisimme rauhan ja että voisimme palata kotiin jatkamaan maanviljelyä ja liiketoimintaamme.”

Tese Matthew

He tarvitsevat myös Raamattuja – ja Virtuen kaltaisten kristittyjen läsnäoloa, jotka rukoilevat heidän kanssaan, itkevät heidän kanssaan ja rohkaisevat heitä Jumalan sanalla.

Nämä pakolaiset tarvitsevat myös kipeästi rukousta. ”Veljet ja sisaret, rukoilkaa puolestamme, että saisimme rauhan”, Tese Matthew pyytää, ”ja että voisimme palata kotiin jatkamaan maanviljelyä ja liiketoimintaamme.”

Jopa kaiken tuhon keskellä on merkkejä siitä, että Jumala toimii. ”Jumala on kaiken yläpuolella. Hänellä on tarkoitus kaikelle tapahtuneelle”, Dennis sanoo. ”En lakkaa palvomasta Häntä. Ylistän Häntä ja iloitsen elämästäni ja perheeni selviytyneistä jäsenistä. Jumala on aina suuri. Uskon ja luotan Häneen.”

Tällainen usko on ihme, joka on mahdollinen vain Pyhän Hengen työn kautta. Tukijoidemme avulla olemme voineet osoittaa näille 300 perheelle, etteivät he ole yksin – rukoukset ja lahjoitukset ovat osa Jumalan ihmeellistä työtä!

”Rukoilkaa, että Jumala vahvistaisi heidän uskonsa kaiken tämän keskellä ja että he näkisivät Hänet myös kipujensa keskellä”, Virtue pyytää.

Auta pysäyttämään väkivalta ja käynnistämään toipuminen! Tarjoa hätäapua, traumaterapiaa ja tue toimeentuloa lahjoittamalla tänään. Esimerkiksi 50 eurolla autat järjestämään ruokaa, majoitusta ja vaatteita neljälle afrikkalaiselle kristitylle kuukauden ajaksi. Lisää tietoisuutta Saharan eteläpuolisen Afrikan järkyttävästä tilanteesta allekirjoittamalla ja jakamalla Nouse Afrikka -vetoomus.

.