Vainoa kokee joka kahdeksas maailman kristitty. Kuluneen vuoden aikana vähemmistökristittyjä on syrjitty esimerkiksi jättämällä heidät korona-avun ulkopuolelle. Pandemian varjolla valtiot ovat tiukentaneet rajoituksiaan ja rikollisryhmät vahvistaneet valtaansa.

Vuoden 2021 World Watch List -raportista ilmenee, että koronapandemia on pahentanut syrjintää, epätasa-arvoista kohtelua ja vainoa, jonka kohteena on vähintään 340 miljoonaa kristittyä. Open Doors International -avustusjärjestö kokoaa vuosittain laajoihin kartoituksiin ja asiantuntijahaastatteluihin perustuvan WWL-raportin maista, joissa kristityt kohtaavat vaikeuksia uskonvakaumuksensa vuoksi. Vainon taso on tänä vuonna ensimmäistä kertaa äärimmäinen tai erittäin vakava kaikissa listauksen 50 kärkimaassa. 74 maassa (viime vuonna 73:ssa) vaino on vähintään vakavaa.

Vuoden 2021 raportissa esiin nousevat erityisesti Nigeriassa jatkuva väkivalta sekä Kiinan ja Intian valtiolliset valvontajärjestelmät kansalaisten “suojelemiseksi”. WWL-raportin kärkipaikkaa jo kahdettakymmenettä vuotta pitävässä Pohjois-Koreassa päiväkotien ja koulujen päivittäinen oppitunti johtaja Kim Jong-unin suuruudesta pidennettiin puolesta tunnista puoleentoista. Näin laajan propagandan vaikutuspiirissä kristityt vanhemmat eivät uskalla kertoa uskostaan edes omille lapsilleen.

Ihmisoikeusrikkomuksia viruksen varjolla

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa järjestäytyneet rikollisverkostot lujittavat valtaansa, koska paikallisille asukkaille ei valtiollisin järjestelmin pystytä tarjoamaan terveydenhuoltoa, ruokaa ja työtä. Puutteellinen hallinto ja viranomaisten korruptio johtavat usein myös siihen, että uskontoon perustuva väkivalta ja syrjintä jätetään rankaisematta.

Koronavirusta on useissa maissa käytetty syynä vähemmistökristittyjen sortamiseen. Muun muassa Bangladeshissa, Intiassa, Pakistanissa, Jemenissä ja Sudanissa kristityt on paikoitellen jätetty korona-avun ulkopuolelle. Somaliassa Al Shabaab -islamistiryhmä on syyttänyt kristittyjä koronaviruksen tuomisesta ja levittämisestä maahan. Sri Lankassa poliisi on käyttänyt virusta tekosyynä tunkeutua kristittyjen koteihin urkkiakseen kirkon ja sen jäsenten toimintaa.

Muutoksia kärjessä

WWL-raportin kärkikymmenikössä merkittävä muutos on Nigerian nousu yhdeksänneksi sijalta 12. Maa saa edellisvuosien tapaan korkeimmat mahdolliset pisteet mitattaessa kristittyihin kohdistuvaa väkivaltaa. Maan fulanipaimentolaisiin lukeutuvat islamistiterroristit ovat tuhonneet satoja kristittyjä kyliä. Boko Haram ja muut rikollisryhmät ovat jatkaneet tappamista, sieppauksia ja raiskauksia joutumatta vastuuseen teoistaan.

Intia pitää sijan 10, jolle se nousi vuoden 2020 rapotin listauksessa hindunationalismin vuoksi. Sen sijaan Sudan, joka luopui islamin hylkäävien kuolemanrangaistuksesta, laski sijalta 7 sijalle 13. Maan väliaikainen perustuslaki takaa uskonnonvapauden ja kumoaa sharia-lain ensisijaisuuden eikä määrittele islamia valtionuskonnoksi.

Irakin nousu sijalta 15 sijalle 11 liittyy kristittyjen surmiin, sieppauksiin sekä fyysiseen, psyykkiseen ja seksuaaliseen väkivaltaan. Monet maan sisäiset pakolaiset joutuivat kesällä 2020 myös Turkin hyökkäysten kohteeksi Dohukin alueella.

Väkivalta lisääntyy yhä

Erittäin vakavan tai vakavan vainon maihin lukeutuva Kiina nousi WWL-raportin sijalle 17 kommunistipuolueen tiukennettua kaikkien uskontojen sääntelyä vuonna 2020. Valvonnan kohteina ovat myös hallituksen hyväksymät kirkot, eivätkä alle 18-vuotiaat saa osallistua uskonnolliseen toimintaan. 

Muiden listaussijoilla 13–50 olevien maiden muutoksista tärkeimpiin lukeutuu Vietnamin nousu sijalta 21 sijalle 19. Maan etnisiin vähemmistöihin kuuluvia kristittyjä on muun muassa jätetty korona-avun ulkopuolelle. Turkin nousu sijalta 36 sijalle 25 johtuu väkivallan kiihtymisestä vuoden 2016 vallankaappausyrityksen vahvistettua islamismia ja nationalismia. Kolumbian nousua sijalta 41 sijalle 30 selittää puolestaan maan hallituksen ja sissiliikkeiden välisen rauhansopimuksen murtuminen. Järjestäytyneet rikollisryhmät valvovat varsinkin maaseutua, ja karanteenien aikana niiden ote tiukkeni ja valta vahvistui. Ryhmät ovat kiristäneet, uhkailleet ja jopa tappaneet seurakuntien johtajia ja pastoreita, jotka ovat tarjonneet ihmisille taloudellista ja henkistä apua.

Bangladeshin (nousu sijalta 38 sijalle 31) pakolaisleireille tulleista Myanmarin rohingya-pakolaisista on uutisoitu paljon. Heidän joukossaan on arvioitu olevan noin kaksi tuhatta kristityksi kääntynyttä muslimia, joita vastaan islamistit iskivät tammikuussa 2020. Kongon demokraattisessa tasavallassa (nousu sijalta 57 sijalle 40) puolestaan islamistiryhmä ADF on YK:n tietojen mukaan tappanut tuhat siviiliä vuoden 2019 jälkeen. Islamististen liikkeiden harjoittamaa väkivaltaa on myös Mosambikissa (nousu sijalta 66 sijalle 45) sekä englannin- ja ranskankielisen väestön välisestä konfliktista kärsivässä Kamerunissa (nousu sijalta 48 sijalle 42).

Yhdistyneet arabiemiraatit ja Niger putosivat WWL-raportin 50 kärkimaan joukosta, vaikka saivat arvioinnissa enemmän kokonaispisteitä kuin vuonna 2020. Tämä osoittaa syrjinnän ja väkivallan lisääntyvän vuodesta toiseen. Open Doors Internationalin johtaja Dan Ole Shani haluaa kuitenkin rohkaista vainottuja:

”Vaikka vaino lisääntyy – etenkin koronarajoitusten takia -, hyvä uutinen on, etteivät kristityt ole koskaan yksin. Jumala on heidän kanssaan, heidän puolestaan rukoillaan kaikkialla maailmassa, ja kirkot, järjestöt sekä muut uskonnonvapauteen uskovat tahot tukevat heitä aina vain enemmän.”

Auditoitu tutkimusmenetelmä

Vainolla tarkoitetaan World Watch List -tutkimuksessa rajoituksia, syrjintää tai vihamielisyyttä, jota yksittäinen henkilö tai ryhmä kokee kristillisen vakaumuksensa vuoksi. Tämä sisältää vihamieliset asenteet, sanat ja teot kristittyjä kohtaan.

World Watch List laaditaan tutkimalla viitta elämän eri osa-aluetta, joilla kristillisen uskon harjoittamista rajoitetaan tai vainotaan eri maissa: vapaus uskoa yksilönä, perheessä, yhteisössä, yhteiskunnassa ja seurakuntana. Listauksessa tutkitaan erikseen myös kristittyihin kohdistuvan väkivallan, kuten surmatapausten ja kirkkorakennusten tuhoamisen ilmenemistä.

Kansainvälinen uskonnonvapauden instituutti (IIRF, International Institute for Religious Freedom) on auditoinut eri maiden pistemäärien laskemiseksi kehitetyt menetelmät ja maiden välisen vertailun.

Liity postituslistalle!

Sähköposteissa rukousaiheita, uutisia ja tiedotteita.

Kiitos, olet liittynyt rukoussähköpostin saajaksi.