Vaikka Uzbekistanissa on jo joitakin vuosia ollut tekeillä uusi uskontolaki, ei näytä siltä, että uskonnonvapaus maassa kasvaisi. Luonnos uudeksi uskontolaiksi julkaistiin 19. elokuuta Internetissä saatteella, jossa siihen pyydettiin kommentteja. Norjalaisen Forum18-uutistoimiston mukaan uusi uskontolaki ei kuitenkaan juuri eroa vanhasta.

Päivitetty uskontolaki heittää yhä epäluulon varjon vapaan uskonnon harjoittamisen ylle. Se ylläpitää edelleen tiukkaa uskonnon harjoittamisen kontrollia. Sekä uskonnon harjoittamiseen että opettamiseen tarvitaan lupa viranomaisilta; ihmisten mahdollisuudet harjoittaa uskontoa kotonaan ovat rajalliset; ja uskonsa levittäminen toisille on heiltä edelleen kielletty. Uskonnolliset kirjat ja julkaisut on alistettava valtion sensuuriin, eli niiden julkaisemista varten tarvitaan asiantuntijalausunto. Byrokratian takia on erittäin haastavaa rekisteröidä uskonnollinen yhteisö.

Kaikki tämä tarkoittaa, etteivät esimerkiksi baptistien toiminnan ehdot mitenkään muutu Uzbekistanissa. Baptistit ovat kieltäytyneet rekisteröimästä seurakuntiaan periaatteellisista syistä, mistä on seurannut, että viranomaiset ovat hätyyttäneet heitä.

Laki ei ole looginen

“Lakiehdotus ei ole looginen”, kommentoi Forum18-uutistoimistolle Yelena Urlayeva, viranomaisista riippumattoman Uzbekistanin ihmisoikeuksien liiton edustaja. ”Perustuslain mukaan Uzbekistan on sekulaari valtio, mutta uskonnollisten ryhmien tulee rekisteröityä. Ne on sidottu valtioon monella tavoin. Niiden pitää myös maksaa veroja. Lisäksi valtio voi kieltää niiden olemassa olon.

Uzbekistanin hallituksen tarve kontrolloida uskonnon vapautta ei ole linjassa niiden kansainvälisten sopimusten kanssa, joita se on ratifioinut. ”Kyseessä ovat jokaisen kansalaisen luonnolliset, syntymässä saadut oikeudet. YK:n ihmisoikeusjulistus ja Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus puhuvat tästä selvästi”, kertoo ihmisoikeuksien puolustaja Abduvohid Yakubov Uzbekistanin pääkaupungista Taškentista. ”YK:n uskonnonvapauden erikoislähettiläs Ahmed Shaheed otti kantaa asiaan vierailullaan Uzbekistaniin vuonna 2017. Hän totesi, ettei uskonnonvapautta saa rajata, vaan uskonnon harjoittamisen laittoman estämisen on loputtava.”

Presidentti Shavkat Mirziyoyev lupasi valtaan astuessaan kolme ja puoli vuotta sitten, että asiaan tulisi muutos. Kristittyjen elämässä juuri mikään ei silti ole muuttunut. Seurakuntiin tehdään ratsioita, ja ihmisiä pidätetään ja sakotetaan. Tästä huolimatta Yhdysvaltain ulkoministeriö sekä Yhdysvaltain uskonnonvapauskomissio, asiantuntijaelin, jossa on sekä demokraattien että republikaanien edustajia, ovat päättäneet poistaa Uzbekistanin niiden maiden listalta, joissa uskonnon vapautta loukataan pahiten.

Open Doors on varoittanut liiallisesta optimismista. ”Paikalliset kristityt eivät ole juurikaan kokeneet asioiden parantuneen ruohonjuuritasolla”, selittää asiaa Open Doorsin analyytikko Rolf Zeegers. Hän on mukana tekemässä World Watch –listaa maista, joissa kristittyjä vainotaan eniten. Zeegersin mukaan on aivan liian aikaista puhua suurista muutoksista Uzbekistanissa uskonnon vapauden suhteen. Uzbekistan on World Watch –listan 50 maasta sijalla 18.

FAKTOJA UZBEKISTANISTA
Sija World Watch –listalla vuonna 2020: 18
Vainon keskeisimmät syyt: diktaattorin vainoharhaisuus, islam
Asukkaita: 32,8 miljoonaa
Uskonnot: 95,8 % muslimeja, 2,2 % agnostikkoja ja 1,1 % kristittyjä

Liity postituslistalle!

Sähköposteissa rukousaiheita, uutisia ja tiedotteita.

Kiitos, olet liittynyt rukoussähköpostin saajaksi.