Uutiset
28.05.2020

“Hymyile Leah, hymyile…et ole yksin” – Mikä on tilanne kaksi vuotta sitten kaapatun Leah Sharibun tapauksessa?

Helmikuun 19. päivänä tulee kuluneeksi kaksi vuotta Leah Sharibun ja hänen opiskelijaystäviensä sieppauksesta, joka tapahtui heidän koulussaan Dapchissa, Bornon valtiossa, Nigeriassa. Vaikka kaikki muut tytöt vapautettiin kuukautta myöhemmin (lukuun ottamatta viittä sieppauksessa kuollutta), Leah on edelleen vankeudessa kieltäydyttyään kääntymästä islaminuskoon. Leahin äiti, Rebecca, ei halua antaa enää uusia haastatteluja tyttärestään. Hän haluaa ainoastaan tyttärensä kotiin. Hänen tahtoaan kunnioittaen päätimme hänen sijastaan haastatella yhtä Leahin vanhemmat hyvin tuntevaa nigerialaista pastoria, Gideon Para-Mallamia, hänen hiljattain tapahtuneen Lontoon- vierailunsa aikana.

KUUNTELE PODCAST

Open Doors: Past. Gideon, kiitos mahdollisuudesta tähän haastatteluun. Mikä on suhteenne Nathaniin ja Rebeccaan (Leahin vanhempiin) ja miten tutustuitte?

Past. Gideon: Kuultuamme 21. maaliskuuta 2018 uutisen, että Leahia ei vapautettu kaikkien muiden tyttöjen mukana, monet kristityt olivat surun murtamia. Iltauutisissa näin Rebeccan lyyhistyneenä muiden vanhempien joukossa, jotka iloitsivat. Suru sen johdosta, että hänen tyttärensä oli yhä noiden miesten vankina, oli Rebeccalle liikaa, ja hän lähes menetti tajuntansa. Katselin häntä myötätuntoisesti ja tunsin Herran sanovan minulle: ”Gideon, sinun täytyy olla tämän perheen tukena. Seiso Leah Sharibun rinnalla.”
Otin heihin yhteyttä. Nyt tarjoan sielunhoitoa ja tukea perheelle, en niinkään heidän paikallisen kirkkonsa pastorina, vaan kristittynä veljenä, joka kantaa huolta Nigerian vainotusta kirkosta.

Keskusteltuani ensin Leahin vanhempien kanssa aloin ajatella, miten minä ja vaimoni voisimme parhaiten tukea perhettä. Hyvin traumaattisen tapahtuman jälkeen ihminen helposti eristäytyy. Päätimme kutsua heidät luoksemme. Emme voi vain rukoilla heidän puolestaan etäisyyksien päästä, he tarvitsevat meidät kulkemaan rinnallaan tunteakseen, etteivät he ole yksin.
Olemme koonneet perheen avuksi tukiyhteisön. Yritän puhua heille niin usein kuin mahdollista ja rukoilla heidän kanssaan. Keskustellessamme puhelimessa käytän tilaisuutta hyväkseni rukoillakseni heidän ja Leahin puolesta, rohkaisten heitä ja muistuttaen heitä siitä, että ihmiset eivät ole unohtaneet heidän tyttärensä tapausta. He tarvitsevat vahvistusta, että maailma, ja Jumala, eivät ole unohtaneet heidän perheensä hätää. Todellakin, ympäri maailmaa rukoillaan heidän ja Leahin vapautumisen puolesta.

Olen myös kiitollinen tohtori Gloria Samdi-Puldulle Leah Foundation -säätiöstä, joka yhdessä vaimoni kanssa on ollut suurenmoisena tukena Rebeccalle. Naisten tuki on tärkeää. On aikoja, jolloin vain toinen nainen ja äiti, voi ymmärtää sen mitä Rebecca joutuu käymään läpi.

Nathan soittaa minulle lähes viikoittain ja voin kuulla toiveikkuutta hänen äänessään. Hän odottaa minun antavan hyviä uutisia Leahista, siitä milloin hän palaa heidän luokseen. Tämä on minulle vaikeaa, koska en pysty antamaan heille heidän kovasti kaipaamiaan hyviä uutisia. Rukoilen kykeneväni antamaan heille pian hyviä uutisia.

OD: Voitko kertoa meille, miten Leahin vanhemmat, Rebecca ja Nathan, voivat?

Past. Gideon: Leahin äiti, Rebecca Sharibu, voi olosuhteisiin nähden hyvin. Mutta jos olemme rehellisiä, voiko kukaan hyvin, jos tietää tyttärensä olevan yhä sieppaajiensa vankina lähes kahden vuoden jälkeen. Emme tiedä varmasti, missä Leah on ja mitä hänelle tarkkaan ottaen on tapahtunut – tämä epävarmuus on vaikeaa. Voin silti päätellä keskusteluistamme, että Rebecca on saamassa elämänsä hallintaan. Hän kuitenkin kaipaa Leahia ja on huolissaan hänestä.

Toisinaan Rebeccan katse on kaukaisuudessa, mistä heti näkee, että vaikka hän fyysisesti on läsnä, hänen mielensä ja ajatuksensa ovat Leahissa. Nathan on tukea tarjoava aviomies ja isä, mutta miten paljon yksi perhe voi kestää?
He kokevat tiedotusvälineiden alituisen yhteydenpidon rasittavana. Voitte kuvitella, miten monia puhelinsoittoja he jatkuvasti joutuvat vastaanottamaan. Toimittajat kaikkialta Nigeriasta ja muualta maailmasta soittavat heille kysyäkseen tilannetietoja. Tilanne on vaikea ja saattaa vielä muodostua ylivoimaiseksi Rebeccalle.

OD: Viime aikoina on ollut liikkeellä uutinen, että Leah on naimisissa ja saanut lapsen. Voitko sanoa tästä jotakin?

Past. Gideon: Sanoisin, että uutisessa on kyse pikemminkin huhusta. Kyllä, tarinoita kiertää, mutta tätä tietoa ei ole vahvistettu videoin tai valokuvin. Tosiasiassa tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun näitä huhuja on liikkeellä. Meidän on oltava varovaisia tällaisia tietoja levittäessämme, koska ne helposti aiheuttavat negatiivista julkisuutta jo ennestään kovia kokeneelle Sharibun perheelle. Mutta olipa totuus mikä tahansa, tulemme jatkamaan tukeamme perheelle.

Kuullessani tästä uutisesta minun oli vaikea päättää, kertoako siitä Nathanille ja Rebeccalle vai ei. Jos se on totta, se olisi varmasti hyvin raskasta heille, koska heidän tyttärensä on vasta teini-ikäinen. Vaikka uutinen ei olisikaan totta, sen kertominen aiheuttaisi heille tarpeetonta lisäkärsimystä. Päätimme ottaa asian esille vasta, kun se uutisoitaisiin valtamediassa.

Puhuttuani uutisesta Nathanille hän suhtautui asiaan rauhallisesti, mutta tiesimme tämän olevan vaikea asia Rebeccalle. Ymmärrän, että tämänkaltaiset huhut ovat uutiskynnyksen ylittäviä, mutta meidän tulisi olla huomaavaisia sen suhteen, miten ne vaikuttavat perheeseen.

OD: Onko asian suhteen tapahtunut mitään edistystä?

Past. Gideon: Juuri ennen Leahin ensimmäistä syntymäpäivää vankeudessa (19. toukokuuta 2018) Rebecca tuli käymään luonamme Jos:ssa. (Nathan ei voinut tulla mukana ja Donald, Leahin nuorempi veli, on yhä koulussa.) Tällöin saimme tilaisuuden järjestää lehdistökonferenssin, jossa Rebekka saattoi puhua perheensä puolesta ja esittää vetoomuksen Leahin vapauttamiseksi.

Olemme kiitollisia, että presidentti Buhari kiinnitti huomiota lehdistökonferenssiin. Hän näki Rebeccan puhuvan, kuinka hän puhkesi kyyneliin esittäessään nöyrää vetoomustaan hänelle, presidentille, jotta hän valta-asemansa turvin tekisi kaikkensa Leahin saamiseksi takaisin kotiin. Tämä johti siihen, että presidentti Buhari otti puhelimitse yhteyttä Rebeccaan 3. lokakuuta ja lupasi tuoda hänen tyttärensä takaisin kotiin. Ikävä kyllä, Leah ei ole vieläkään kotonaan perheensä kanssa. Mutta on tärkeää, että tuo lupaus annettiin. Tämä oli tietääkseni ensimmäinen kerta, kun presidentti on henkilökohtaisesti puhunut siepatun uhrin perheen kanssa Nigeriassa.
Uutisointi mediassa ei kiinnittänyt ainoastaan presidentti Buharin huomiota vaan myös Boko Haramin – elokuussa, kuusi kuukautta Dapchin tyttöjen sieppauksen jälkeen, Boko Haram antoi julkisuuteen äänitaltioinnin Leahin puheesta, missä hän pyytää presidenttiä edistämään vapauttamistaan.

Kertomukset Leahin lapsensaannista tulivat meneillään olleiden neuvottelujen aikana. Ja tietenkin uutinen, että avustustyöntekijät vapautettiin aiemmin tänä vuonna, antaa meille toivoa. Mutta tilanne on edelleen herkässä vaiheessa, emmekä halua sanoa tai tehdä mitään mikä saattaisi vaarantaa neuvotteluja.

OD: Mitä voimme tehdä Sharibun perheen ja Leahin puolesta heidän uskonyhteisönään?

Past. Gideon: Ensinnäkin meidän täytyy rukoilla jatkuvasti. Se on myös minun velvollisuuteni. On tärkeää, että me heidän hengellisenä perheenään rukoilemme. Raamattu käskee meidän rukoilla lakkaamatta. Tiedämme, että kaikkivaltias Jumala voi vapauttaa hänet, mutta Hän tahtoo, että me hellittämättä ja uskollisesti käännymme Hänen puoleensa. Emme aina ymmärrä Hänen tahtoaan, mutta luotamme että Hän tietää parhaiten. Hän on meidän Isämme ja Hänellä on meitä varten suunnitelma, joka ylittää käsityskykymme moninkertaisesti.

Rohkaisen maailmanlaajuista yhteisöämme rukoilemaan lakkaamatta. Rukoilkaa, että Hän tuo Leahin kotiin. Me voimme kysyä, onko Jumalan tahto, että Leah vapautetaan. Kyllä! Mutta milloin? Vain Hän tietää. Ja sillä välin rukoilemme Leahille kestävyyttä. Hän on esimerkkinä meille kaikille; hänet siepattiin ja koska hän kieltäytyy kieltämästä Kristusta ja kääntymästä islamin uskoon, häntä pidetään nyt vankina. Rukoilemme, että Jumala auttaa Leahia pysymään uskossaan ja että hänen vangitsijoitaan koskettaa Leahin peräänantamattomuus ja hänen uskonsa.

Pyydämme teitä rukoilemaan Nathanin, Rebeccan ja Donaldin (Leahin nuorempi veli) puolesta sekä myös muiden perheiden puolesta, joita nämä sieppaukset koskevat. Rukoilkaa, että presidentti ja Nigerian hallitus toimivat ja panevat suunnitelmansa täytäntöön Leahin ja muiden siepattujen nigerialaisten vapauttamiseksi.

Toiseksi, keskustelun Nigerian (ja Länsi-Afrikan) tilanteesta pitää jatkua. Huhut teoista, joita Leahille ja muille hänenkaltaisilleen siepatuille tytöille mahdollisesti on tehty, ovat kauhistuttavia. Kyse on sukupuolisesta ja henkisestä pahoinpitelystä ja kidutuksesta. Leahia yritetään saada pakottamalla kääntymään islamin uskoon. Tämä ei ole mitenkään hyväksyttävää ja kansainvälisen yhteisön tulisi puuttua tähän.

OD: Oletteko samaa mieltä, että Leahin tapaus on osoitus Nigeriassa tapahtuvasta paljon vakavammasta ja laajemmasta ilmiöstä?

Past. Gideon: Kyllä, tämä pitää paikkansa. On mahdollista, että Nigeriassa on siepattu satoja naisia. Tunnemme vain muutamia heistä nimeltä. Ja ei vain naisia siepata vaan myös miehiä ja poikia, jotka pakotetaan taistelemaan sieppauksia tekevien ryhmien kanssa islamin nimessä.

Boko Haramin lisäksi Fulani-militantit ovat tehneet sieppauksia. Nämä terroristit väittävät naivansa sieppaamiaan (tyttöjä) islamin nimessä ja että he ovat käännyttäneet heidät islamiin. Siepattuja naisia on sanottu käytettävän seksiorjina. Tässä on kyse rikollisuudesta ja ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Mielestäni hallituksen ja kansainvälisen yhteisön pitäisi tehdä enemmän tämän tilanteen vuoksi. Meidän on suojeltava lapsiamme ja naisiamme.

Valitettavasti olemme saaneet tietoomme vain joitakin näistä tapauksista, kuten Leah, 103 Chibok-tyttöä ja Alice Loksha Ngaddah (UNICEF:n avustustyöntekijä). Mutta koska tapauksia on paljon enemmän, Nigerian hallituksen ja eri maiden johtajien tulisi puuttua tähän ongelmaan ja toimia. Jonkun tulisi ottaa vastuu ja auttaa näiden ihmisten vapauttamiseksi. Hallituksella on velvollisuus toimia heidän puolestaan, koska kysymys on Nigerian kansalaisista.

Surullisinta on, etten pysty edes kertomaan teille, kuinka monta ihmistä nämä terroristit ovat ottaneet vangeiksi. Joidenkin paenneiden kertomuksista olemme voineet saada jotain käsitystä siepattujen määristä. Mutta aina tämä ei ole mahdollista. He sieppaavat naisia ryhmittäin – satoja kerrallaan, ja nämä naiset katoavat lukumääriin.

OD: Tilanne näyttää lähes toivottomalta. Mikä antaa teille toivoa?

Past. Gideon: Jumalan lupaukset antavat minulle toivoa. Kristittyinä meidän tulee jatkuvasti muistuttaa itseämme Hänen lupauksistaan, pysyä niissä eikä antaa periksi. Uskon, että Jumala on uskollinen Isä. Uskon hänen ajoitukseensa. Kun aika tulee, hän tuo Leahin ja kaikki muut vankeudessa olevat kotiin.

Näkyykö tunnelin päässä valoa? Tietenkin, vangitsijat eivät ole niitä, jotka määräävät askeleemme – ei vaikka uskovatkin, että heillä on valta siihen. Jumalalla on kaikki valta. Raamattu opettaa meille, että kuninkaan sydän on Jumalan käsissä (Sananl 21:1). Jumala yksin voi kääntää tilanteen haluamaansa suuntaan. Ei ole helppoa ymmärtää, miksi tämänkaltaisia asioita tapahtuu, mutta uskon, että Leahin tilanne kirkastaa Jumalan nimeä, vaikka tämä onkin käsityskykymme ulkopuolella.

Raamatun kuvaus Danielin, Sadrakin, Meesakin ja Abednegon toiminnasta on voimallinen muistutus siitä, millä tavoin Jumala voi muuttaa sydämiämme. Daniel heitettiin leijonien luolaan ja Sadrak, Meesak ja Abednego tuliseen pätsiin. Kaikki tämä sen vuoksi, että he kieltäytyivät kumartamasta Baabelin kuningasta. Tilanne näytti toivottomalta ja lopputulos selvältä. Mutta Jumala vapautti Danielin leijonien luolasta ja hänen kolme ystäväänsä tulisesta pätsistä, vahingoittumattomina. Uskon, että Leah on nyt leijonien luolassa, mutta kun aika tulee, niin Jumala tuo hänet kotiin. Jumala toimii tavoilla, joita me emme ymmärrä – Danielin ja hänen ystäviensä uskollisuus käänsi kuninkaan sydämen. Rukouksemme voisi näin olla, että Jumala herättäisi Boko Haramin johtajien ja sotilaiden hengen, jotta heidän silmänsä avautuisivat Leahin uskosta näkemään, kuka on todellinen Hallitsija.
Olen toiveikas, että jonain päivänä Leah palaa ja me ylistämme Jumalaa, ja iloitsemme Leahin vanhempien kanssa.

OD: Jos voisit puhua Leahin kanssa juuri nyt, mitä sanoisit hänelle?

Past. Gideon: Rohkaisisin häntä kestämään. Kokemasi vaikea aika ei kestä loputtomiin. Joudut kokemaan ajoittain kärsimystä, mutta se ei ole pysyvää. Tiedän, että tuntuu siltä kuin pimeys ei milloinkaan väistyisi, mutta aamu koittaa sinulle vielä. Uskon, että vuonna 2020 sinulle koittaa aamu. Varjelkoon Jumala sinua tänä vuonna ja antakoon sinulle terveyttä. Älä pelkää äläkä tunne olevasi hyljätty. Sinä et ole yksin. Jumala on sinun kanssasi. Tämä ilo seuraa sinua päätöksestäsi pitää kiinni Kristuksesta. Hän ei hylkää sinua. Et tule pettymään. Hymyile, Leah, hymyile!

OD: Onko jotain, mitä haluaisit sanoa Open Doorsin tukijoille?

Past. Gideon: Kiitos rukouksistanne ja kiitos, että olette pitäneet yllä tietoisuutta Nigerian tilanteesta. Tiedotuksenne ja rukouksenne saavat aikaan toimintaa maailmassa. Se antaa meille rohkeutta pysyä lujana asiassamme. Te olette meidän äänemme maailmassa.
Tätä haastattelua on editoitu luettavuuteen ja turvallisuuteen liittyvistä syistä.

Toimintapyyntö:

Open Doors pyytää tukijoitaan jatkamaan rukoilemista Leah Sharibun ja hänen perheensä puolesta.
Rukoilkaa, että Hän tuo Leahin kotiin ajallaan. Rukoilkaa, että hallitus turvaisi Leahin ja kaikkien muiden Nigeriassa siepattujen vapauttamisen. Rukoilkaa kestävyyttä Leahille. Hän on esimerkkinä meille kaikille. Rukoilkaa, että Jumala herättäisi Boko Haramin johtajien ja sotilaiden hengen ja että heidän silmänsä avautuisivat Leahin uskosta näkemään, kuka on todellinen Hallitsija. Rukoilkaa Nathanin, Rebeccan ja Donaldin puolesta sekä myös muiden perheiden puolesta, joita nämä sieppaukset koskettavat.

Open Doorsin jo esittämien, Nigerian hallitukselle ja kansainväliselle yhteisölle suunnattujen Nigerian tilannetta koskevien toimenpidesuositusten lisäksi vetoamme kansainväliseen yhteisöön, jotta se kiirehtisi Nigerian presidenttiä jatkamaan ponnistelujaan Boko Haramin pitämien panttivankien vapauttamiseksi, mukaan lukien nuoret kristityt tytöt kuten L. Sharibu ja Chibok-tytöt, joita pidetään yhä vangittuina. Open Doors haluaa myös vaikuttaa hallitukseen, jotta se edistäisi ja ylläpitäisi perheiden välistä yhteistyötä sekä loisi avoimen ja kaikkien käytettävissä olevan yhteydenpitokanavan panttivankien traumatisoituneiden vanhempien välille heidän auttamisekseen.

Tapahtumat aikajanalla:

Vuosi 2018

  • Hel 19. 110 tyttöä siepattu hallituksen kaskiasteen tyttökoulusta Dapchissa, Yoben valtiossa.
  • Maa 21. 104 Dapchin tyttöä vapautettu (5 kuoli). Leah (14 v.) jää vankeuteen, koska kieltäytyi kääntymästä islamiin.
  • Huh 11. Arkkipiispa Justin Welby ja Nigerian arkkipiispa Tri Josiah Idowu-Fearon tapaavat presidentti Buharin kiirehtien häntä ”tekemään kaikki mahdollinen turvatakseen” Leah Sharibun vapauttaminen. Presidentti ilmoittaa hallituksensa käsittelevän Leahin tapauksen ”suljettujen ovien takana”, koska ”asian käsittely julkisesti ei auttaisi”. ”Keräämme mahdollisimman paljon todistusaineistoa työskennellen Punaisen Ristin ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa.”
  • Huh 30. Vieraillessaan USA:ssa pres. Buhari lupaa vapauttaa Leahin ja Chibokin tytöt.
  • Tou 14. Leah täyttää 15, hänen isänsä, Nathan, syyttää hallitusta perheensä hylkäämisestä.
  • Elo 28. Leah, 35 sekunnin äänitteessä, vetoaa presidenttiin: ”Minä myös pyydän hartaasti ihmisiä auttamaan äitiäni, isääni, nuorempaa veljeäni ja sukulaisiani. Olkaa niin hyvä ja auttakaa minut ulos ahdingostani. Rukoilen teitä kohtelemaan minua myötätunnolla. Vetoan hallitukseen, erityisesti presidenttiin, jotta olisitte minulle armolliset ja päästäisitte minut ulos tästä vaikeasta tilanteesta. Kiitos.”
  • Lok 3. Presidentti Buhari puhuu Rebecca Sharibulle ensimmäisen kerran Leahin sieppauksen jälkeen.
  • Lok 15. ISWAP teloittaa Punaisen Ristin työntekijän, Hauwa Lemanin (ks. alla) ja uhkaa pitää Leahin orjana Alice Ngaddahin (Loksha), UNICEF:ssa työskennellyt kristitty, kanssa.
  • Mar 1. Tiedotusministeri, Alhaji Lai Mohammed, vakuuttaa yleisölle: ”Nigerialaisten tulisi ymmärtää, että kuka tahansa kansalaisistamme, olipa poika tai tyttö, muslimi tai kristitty, on meille rakas. Emme näe Leah Sharibua kristittynä tai muslimina, vaan rakkaana maamme kansalaisena. Teemme parhaamme varmistaaksemme hänen turvallisen vapauttamisensa ja pääsynsä takaisin perheensä pariin.

Vuosi 2019

  • Huhtikuu. Garba Shehun (puhemies) antamassa lausunnossa presidentti Buhari ilmoittaa, että ”neuvotteluosapuolet ovat raportoineet tähän mennessä saavutetusta rohkaisevasta edistyksestä”. Hän vakuuttaa Chibokin koulutyttöjen vanhemmille, että hänen hallituksensa on lisäämässä ponnisteluja heidän vapauttamisensa turvaamiseksi viisi vuotta sieppauksen jälkeen.
  • Tou 14. Leah täyttää 16.
  • Kesäkuu. Varapresidentti Yemi Osinbajo toistaa hallituksen sitoutumisen Leahin vapauttamiseen kaupungintalokokouksessa nigerialaisten kanssa New Yorkissa USA:ssa. ”Meidän ei pitäisi sanoa, että kyseessä on kristinuskon vapaus vaan että se, joka on vastuussa sieppauksesta, syyllistyy taloudelliseen rikokseen. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitsemme yhteisön, tarvitsemme valtiollisen poliisin”, hän sanoi.
  • Heinäkuu. Puhemies Garba Shehu arvostelee entistä CNN:n juontajaa, Isha Sesayta, hänen sanoistaan, että nigerialaiset ja maan hallitus ovat unohtaneet siepatut tytöt, koska he olivat köyhistä perheistä, ja että he eivät tiedä kenelle puhua asiasta välirikon (Boko Haram ja ISWAP) jälkeen. ”Tämä on väärä tieto…vaikka välirikolla oli vaikutusta neuvotteluihin ja se tekee sopimukseen pääsemisen vaikeammaksi, tämä maa ja kansainväliset kumppanimme käyvät yhä neuvotteluja terroristien kanssa kolmannen osapuolen välityksellä.” Hän myöntää, että heillä ei ollut mitään tietoa siitä missä vankeja pidetään.
  • Heinäkuu. Internetissä leviää video, jossa avustustyöntekijä ja Boko Haramin vanki, Grace Taku, pyytää hallitusta varmistamaan hänen vapautumisensa ja väittää, että Leah on surmattu.
  • Elo 31. Presidentti sanoo, että Leah on elossa ja että he jatkavat neuvotteluja hänen vapauttamiseksi. Garba Shehu: ”Neuvotteluyhteys sieppaajien, ISWAP, kanssa on edelleen olemassa Leah Sharibun vapauttamiseksi. Toisin kuin on virheellisesti raportoitu, hän on elossa – turvallisuusosastoltamme saadun varmistuksen mukaan – ja hallitus on sitoutunut hänen, kuten kaikkien muidenkin panttivankien, turvalliseen palauttamiseensa perheensä luokse… Sieppausta lunnaiden saamiseksi ei pidä koskaan hyväksyä. Tämä tarkoittaa, että terroristien vaatimuksiin ei saa myöntyä: kieltäytyä palkitsemasta heidän vastenmielisiä rikoksiaan rahalla. Hallituksessa ymmärretään miten vaikeita nämä ajat ovat rakkaisiin perheenjäseniin ja ystäviin kohdistuneiden sieppausten kokeneille, mutta hallitus tutkii useita vaihtoehtoja varmistaakseen Leah Sharibun turvallisen paluun kotiin. Meidän tulee huomioida sekä lainopilliset näkökohdat että yhteydenpito, ottaen kaikki mahdolliset strategiat käyttöömme: lakialoitteita, osapuolten välistä yhteydenpitoa, kaikkien asianosaisten mukaan ottaminen ja viimeisimpien panttivankitilanteisiin soveltuvien neuvottelutekniikoiden käyttö. Sieppaukset lunnaiden saamiseksi ovat yleistymässä Sahelin alueella. Meidän täytyy – yhdessä – varmistaa, että otamme käyttöön parhaat toimintatavat sieppausten yleistymisen estämiseksi.”

Vuosi 2020

  • Tam 21. Vapautettu ISWAP:n vanki (Jou 22. lähtien) ja avustustyöntekijä Action for International Medical Alliance (ALIMA) -organisaation kanssa, Jennifer Ukambong Samuel, kertoo medialle käyneensä Alice Ngaddahin luona (ks. alla), uudelta nimeltään Halima, hänen kodissaan Sambisan metsässä. Alice vakuutti Jenniferille sekä Leah Sharibun että Grace Takun olevan elossa ja voivan hyvin ja että heitä pidetään Lake Ghadin alueella.
  • Tam 28. Huhuja kiertää, että Leah pakotettiin kääntymään ja avioitumaan päällystöön kuuluvan komentajan kanssa. Raportissa mainittiin Leahin saaneen lapsen muutama viikko sitten. Perhe kiistää raportin tiedot. Tri Gloria Puldu, perheen edustaja: ”Olen nähnyt kirjoituksia Leahin saamasta poikavauvasta. Meidän tietääksemme tämä on vain huhu. Näiden sijasta haluaisimme pitävän todisteen siitä, että Leah on elossa. Jos he voivat pitää Leahin turvassa, ymmärrämme… Haluamme ennen kaikkea, että hän on elossa. Kiitämme Jumalaa, jos hän on elossa. Heidän pitäisi vapauttaa hänet riippumatta siitä, missä kunnossa hän on. Tässä kaikki, ei ole väliä sillä, onko hän raskaana vai jo saanut lapsen. Etkö mieluummin saa lapsesi takaisin elävänä? Tärkeintä on, että hän on elossa ja turvassa.”

Muut vangitut ja heidän kohtalonsa

Punaisen Ristin työntekijät: Hauwa Mohammed Leman, Saifure Hussaini Ahmed Khorsa ja Alice Ngaddah Loksha siepataan heidän työskennellessään Rannin kaupungissa, joka toimii pakolaisten asuinalueena ja joka on ollut militanttien hyökkäysten kohteena. Syyskuun 16:na 2018 ISWAP ilmoitti surmanneensa Saifure Hussaini Ahmed Khorsan ja uhkasi surmata kolme muuta panttivankia, mukaan lukien Leah. Lokakuussa he teloittavat Punaisen Ristin työntekijän, Hauwa Lemanin ja ilmoittavat Alicen ja Leahin jäävän orjiksi loppuiäkseen.

Action Against Hungerin työntekijät: Grace Taku ja viisi muuta työntekijää French NGO Action Against Hungerista (ACF) siepattiin heinäkuussa 2019. Sieppaajien välittämässä videoviestissä muutamaa päivää myöhemmin Grace antoi ymmärtää, että sekä Leah että Alice oli teloitettu. Tämän maan hallitus myöhemmin kiisti. Kuitenkin myöhemmin ilmoitettiin, että Gracen kanssa otetut neljä miestä oli teloitettu ja että hänet oli tuomittu orjaksi kuten Leah ja Alice.

Past. Lawan Andimi: Joukkosieppaus, josta et ole ehkä kuullut: Marraskuun 24:nä 2014 Boko Haram hyökkäsi Damasakiin, kaupunki 200 km luoteeseen Maidugurista, lähellä Nigerian rajaa. He tukkivat kaikki neljä kaupunkiin vievää tietä ja pidättivät (kaupungin) asukkaat ja kauppiaat. Sitten he miehittivät Zanna Mobartin alakoulun, sulkivat portit ja lukitsivat yli 300 oppilasta, iältään 7-17 v. sisälle. Kapinalliset käyttivät koulua tukikohtanaan sulkien joukoittain myös muita kaupungista sieppaamiaan naisia ja lapsia sinne. He erottivat naiset lapsista ja pojat tytöistä. Sieppaamansa miehet he pitivät eri paikassa, mukaan lukien noin 80 miestä aluepäällikön talossa. Maaliskuun 13.-15. 2015 välillä sotilaita hyökkäsi Damasakiin Chadista ja Nigeristä. Boko Haram pakeni mukanaan 300 lasta ja lisäksi noin 100 naista ja lasta, joita he olivat pitäneet panttivankeinaan. Tänään kaikki muutamia lukuun ottamatta ovat kateissa. ”Vaikenimme sieppauksesta pelätessämme vihamielistä reaktiota hallituksen taholta, joka jo kamppaili häpeällisen Chibokin koulutyttöjen tapauksen parissa”, eräs paikallisvirkamies, jonka seitsenvuotias lapsi on kateissa, kertoi AFP:lle viime kuussa. ”Kaikki vanhemmat pelkäsivät puhua tapauksesta, eikä hallitus halunnut levittää tietoa asiasta.”