Meksikolainen kristitty johtaja Javier karkotettiin kotikylästään, koska hän ei suostunut taipumaan vainon uhatessa. Monen muun alkuperäiskansaan kuuluvan kristityn tavoin hänen on vaikeaa saada itselleen oikeutta.
Lokakuussa 2019 Javier ja kolme muuta kristittyä johtajaa perheineen ajettiin pois kodeistaan Chiapasin osavaltiossa sijaitsevassa Napiten kylässä. Vainon syynä oli, että he eivät evankelisina kristittyinä enää suostuneet harjoittamaan yhteisönsä uskontoa, jossa yhdistyvät katolisuus ja perinteiset uskomukset. Perheissä on yhteensä 33 henkilöä, joukossa myös lapsia.
Surullista kyllä, tämä ei ole harvinaista. Meksikossa on neljä osavaltiota, joissa syrjäseutujen alkuperäiskansoihin kuuluvat kristityt kokevat jatkuvaa vainoa: Chiapas, Oaxaca, Hidalgo ja Guerrero. Näiden alueiden uskovia syrjitään ja häiritään. He joutuvat pidätetyiksi tai jopa karkotetuiksi, koska ovat päättäneet hylätä oman kansansa ikiaikaisen uskon.
Open Doorsin Meksikon-tiimiin kuuluva Mary* kertoo: ”Viimeisen kuuden kuukauden aikana kristittyjen vähemmistöjen kohtaama väkivalta on lisääntynyt dramaattisesti. Aikaisempina vuosina on mennyt yleensä kuutisen kuukautta, ennen kuin kristitty on karkotettu yhteisöstään. Viimeiset raportit paljastavat, että nämä tilanteet kärjistyvät nyt nopeasti, ilman varoitusaikaa.”
Viimeisen kuuden kuukauden aikana kristittyjen vähemmistöjen kohtaama väkivalta on lisääntynyt dramaattisesti.
Ihmisoikeuksien toteutumista ei valvota
Osavaltion viranomaiset ovat olleet alusta alkaen tietoisia näistä tapahtumista. Uskonnollisten asioiden paikalliskomitean puheenjohtaja Patricia Mass Lazos raportoi asiasta Chiapasin osavaltion johdolle kymmenen päivää tapahtuneen jälkeen 29.10.2019. Hän totesi, että kyse on ihmisten perusoikeuksien loukkauksesta. Nämä oikeudet sisältävät myös uskonnonvapauden.
Asian saamasta näkyvyydestä huolimatta perheiden toive kotiinpaluusta on vielä kaukana täyttymisestä. Alkuperäiskansojen edustajilla on alueillaan osittainen itsehallinto, ja he saavat noudattaa perinteisiä tapojaan tietyillä elämän osa-alueilla. Näin ollen heidän keskuudessaan tapahtuva uskonnollinen vaino jää yleensä rankaisematta. Heimojen omien lakien mukaan perinteisestä uskonnosta pois kääntyminen on kiellettyä. Evankelisiksi kristityiksi kääntyneet joutuvat usein vangituiksi, jos he eivät osallistu perinteisiin rituaaleihin ja juhliin.
Evankelisiksi kristityiksi kääntyneet joutuvat usein vangituiksi, jos he eivät osallistu yhteisönsä perinteisiin rituaaleihin ja juhliin.
Vainoihin on valmistauduttava
Open Doors on teidän tukenne avulla pystynyt palkkaamaan asianajajia, jotka taistelevat uskovien oikeuksien puolesta. Tämä voi olla pitkä tie, eikä se ole välttämättä tuloksellinen, mutta se auttaa näyttämään uskoville, etteivät he ole yksin. Maailmanlaajuinen seurakunta on valmiina taistelemaan heidän rinnallaan.
Teidän rukouksenne ja tukenne ansiosta saimme myös rientää apuun, kun perheiden saama apu paikallisilta kristityiltä oli loppumassa. Open Doorsin tiimi vuokrasi perheille turvakodit, ja se on aloittamassa myös projektia, jonka tarkoituksena on auttaa perheitä ansaitsemaan elantonsa.
Javier ja muut kristityt perheet ovat maksaneet uskostaan kovan hinnan, eikä sen valinnan tekeminen ole uusille uskoville aina helppoa. Open Doorsin tietojen mukaan yli 70 prosenttia alkuperäiskansojen kristityistä luopuu uskostaan siinä vaiheessa, kun ovat menettämässä kotinsa ja omaisuutensa. Mary sanoo: ”Tämä luku on hälyttävä, mutta meidän tehtävämme on kääntää se alaspäin. Me uskomme, että jos opetamme vainon kuuluvan uskollisen kristityn elämään ja saamme käännettyä ihmiset pois menestysteologian harhasta, uskovat eivät ylläty vainosta niin suuresti. Ja he tietävät, mitä tietä kulkea. Meksikon vainottu kirkko paljastaa meille jotain: jos emme ole valmistautuneita vainoon, menetämme paljon – pahimmillaan koko uskomme.”
Kiitos, että rukoilette ja tuette Javierin kaltaisia uskovia ja autatte valmistamaan myös muita kestämään vahvana, kun vaino iskee. He ovat ehkä yhden yhteisön hylkäämiä, mutta teidän tukenne muistuttaa heitä siitä, että he kuuluvat maailmanlaajuiseen seurakuntayhteisöön. Heitä ei unohdeta.
Meksikon vainottu kirkko paljastaa meille jotain: jos emme ole valmistautuneita vainoon, menetämme paljon – pahimmillaan koko uskomme.”
