Jotta uskonnonvapaus toteutuisi Uzbekistanissa, tarvittaisiin vahvaa poliittista tahtoa ja uusia lakeja, raportoi Ahmed Shaheed. Hän selvitti tilannetta YK:n ihmisoikeuskomitealle tässä kuussa. Shaheedin raportti perustuu hänen vierailuunsa Uzbekistaniin viime lokakuussa.
Shaheed sanoi, että Uzbekistanin pitäisi panostaa uskonnonvapauden puolustamiseen sen sijaan, että uskonto nähdään uhkana. Hän kertoi, että keskusteluissa uzbekistanilaisten viranomaisten kanssa uskonnolliset ääriliikkeet tulivat lähes aina puheeksi ja ne nähtiin maan suurimpana haasteena.
Shaheed tiivisti Uzbekistanin tilanteen seuraavasti: ”Ihmisten täytyy olla todella tarkkana harjoittaessaan uskontoaan. Muutoin heitä helpostikin syytetään uskonnollisen suvaitsemattomuuden lietsomisesta tai heidän katsotaan levittävän ääriuskonnollisuutta.”
Joistakin Uzbenistanin kristittyjä kohdanneista vaikeuksista on raportoinut järjestö World Watch Monitor. Poliisit esimerkiksi ratsasivat viime vuonna protestanttisen seurakunnan tilaisuuden, johon oli kokoontunut 27 ihmistä. WWM kertoo myös tapauksesta, jossa uzbekistanilainen Tohar Haydarov kieltäytyi kääntymästä takaisin islaminuskoon sukulaisten ja poliisin painostuksesta huolimatta ja joutui vankilaan – syytettynä huumekaupasta.
Shaheed antoi tunnustusta Uzbekistanin uuden presidentin Shavkat Mirziyoevin ja hänen hallituksensa yrityksille parantaa maan ihmisoikeustilannetta. Hän myös kertoi presidentin suostuneen kaikkiin hänen pyyntöihinsä. Shaheedin sallittiin jopa vierailla pahamaineisessa vankilassa, jossa tunnetusti kidutetaan uskonnollisia vankeja.
Shaheed kuitenkin korosti, että käytännössä Uzbekistanin valtio ei kunnioita ihmisten uskonnonvapautta. Hän on ehdottanut tilanteeseen kasapäin parannuksia. Hänen mielestään Uzbekistanin olisi muun muassa pohdittava sitä, mitä käytännössä tarkoittaa olla sekulaari valtio. Lisäksi hän esittää, että vuodelta 1998 peräisin oleva uskonnonvapautta ja uskonnollisten järjestöjen toimintaa koskeva laki pitäisi päivittää vastaamaan YK:ssä määriteltyjä ihmisoikeuksia. Kirkkoja ei pitäisi pakottaa rekisteröitymään, ihmisillä pitäisi olla lupa kertoa uskostaan toisille ja uskonnollinen kirjallisuus olisi sallittava. Vanhempien tulisi saada kasvattaa lapsensa uskonnollisen vakaumuksensa mukaan.
Mitä tulee uskonnollisiin ääriliikkeisiin, Shaheed sanoo, että Uzbekistanin olisi määriteltävä uudestaan, mitä ne ovat. Ihmisiä ei saisi vangita epämääräisten ääriliikesyytösten perusteella, eikä heitä saisi valvoa siinä määrin, että se häiritsee heidän arkista elämäänsä. Myös vankien uskonnollisista oikeuksista tulisi huolehtia.
Open Doorsin listalla niistä 50 maasta, joissa on vaikeinta elää kristittynä, Uzbekistan on sijalla 16.
Lähde: World Watch Monitor
