Kristittynä olemiseen Keski-Aasian Turkmenistanissa kuuluu valitettavasti ratsiat ja uhkailu. Helmikuussa poliisi hajotti kahdessa kodissa pidettyjä kokoontumisia pohjoisessa Dashoguzin maakunnassa, sekä uhkaili tapahtumia isännöineitä lastenlasten poisviennillä ja töistä erottamisella [Forum18].
Yksi isäntäperheistä sai myös 200 manatin sakon, mikä on lähes yhden viikon palkka. Sakko tuli ”uskonnollisen lain rikkomisesta”. Toiseen tapaamiseen osallistuneiden odotetaan myös saavan sakkoja. Heidät vietiin poliisiasemalle ja heidät pakotettiin kirjoittamaan lausunto, jonka mukaan he olivat osallistuneet laittomaan kokoontumiseen.
Turkmenistanin autoritäärinen hallitus pitää kaikkia uskonnollisia yhteisöjä tiukassa kontrollissa, käyttäen apunaan suurta valtion virkailijoiden verkostoa ja valvontateknologiaa kansalaisten kontrolloinnissa. Vuonna 2016 voimaantulleen lain mukaan kaikkien uskonnollisten yhteisöjen on rekisteröidyttävä uudelleen, mutta vain muutamat ovat onnistuneet siinä. Näihin kuuluu 12 venäjän ortodoksista kirkkoa ja kaksi helluntaiseurakuntaa. Tilanne on jättänyt monet uskonnolliset yhteisöt, kirkot mukaan lukien, epävarmoiksi laillisesta asemastaan.
Joulukuussa poliisi teki ratsian protestanttinaisten joulukokoontumiseen maan itäisessä Lebapin maakunnassa. Poliisi murtautui taloon, jossa tapaaminen pidettiin, kuulusteli heitä, takavarikoi heidän puhelimensa, otti kaikilta sormenjäljet sekä valokuvasi heidät.
Maa, jota joskus kutsutaan ”Keski-Aasian Pohjois-Koreaksi”, on noussut World Watch-listalla yhden sijan (vuoden 2019 sijalta 23, sijalle 22 vuonna 2020). World Watch-lista listaa maat, joissa kristittynä eläminen on vaikeinta.
