Vastakääntyneet häviävät vainotusta kirkosta, jos heitä ei opetuslapseuteta. Pohjoisafrikkalainen Kabil kouluttaa uusille kristityille opettajia. Muutokset näkyvät sekä seurakunnissa että uusien uskovien omassa elämässä.
Oletko joskus ihmetellyt, kuinka kirkko kasvaa? Yksi kasvun avaintekijöistä on uusien uskovien opetuslapseuttaminen, opettaminen Jeesuksen seuraajiksi sekä teoriassa että käytännön esimerkein. Tämä on totta myös Pohjois-Afrikan maissa.
Pohjoisafrikkalaista Kabilia* voisi kutsua vaikka 21. vuosisadan Paavaliksi. Hän on omistanut elämänsä uusien uskovien opettajien kouluttamiseen. Hän on luonut Pohjois-Afrikan seurakuntiin kouluttajien verkoston, ja opetuslapseuskursseilla opiskelee tällä hetkellä noin 350 ihmistä.
Nelissäkymmenissä oleva Kabil kääntyi islamista kristinuskoon vuonna 2004. Maltillinen islamilainen perhe ei suhtautunut aluksi kovinkaan vihamielisesti pojan kääntymykseen. ”Vuosien 2008 ja 2009 aikana alkoivat kuitenkin isot ongelmat ja minun oli tehtävä vaikea valinta perheen ja Jeesuksen välillä. Päätin seurata Herraa ja luopua perheestäni. Vieläkään minulla ei ole mitään yhteyttä äitiini. Joskus harvoin olen yhteydessä veljiini ja sisariini.”
”Mikään muu ei ole sen elämän arvoista, jonka Jeesus antoi minulle”, Kabil sanoo. Hän päätti omistaa elämänsä kokonaan Herralle ja tehtävälle, jonka Jumalalta sai: ”Minun tehtäväni on opettaa ja rohkaista veljiä ja sisaria menemään eteenpäin.”
Opetuslapseuttaminen on kirkon kasvun avaintekijä.
Pelkkä kasteopetus ei riitä
Vuosia sitten Kabilin seurakunnassa huomattiin, etteivät kristityiksi kääntyneet käyneet enää kirkossa. Keskusteluissa kävi ilmi, ettei seurakunnassa opetettu kastettuja jäseniä. ”Tavallisesti järjestämme kasteopetuksen heti kääntymyksen jälkeen niille, jotka tulevat muslimitaustasta. Huomasimme, että kääntyneitä ei enää kasteen jälkeen näkynytkään kirkossa, eivätkä he enää muutaman vuoden jälkeen pysyneet uskossa. Meidän piti siis järjestää koulutusta, jotta seurakunnan elämä jatkuisi.”
Seurakunnassa otettiin käyttöön Open Doorsin kehittämä koulutusohjelma uusien uskovien opetuslapseuttamiseen. Se sisältää opetusta Jeesuksesta, periaatteita, joiden tulisi olla uskovan elämän suuntaviittoja läpi koko elämän.
Seurakunnassa havaittiin muutos pian kurssien aloittamisen jälkeen. ”Seurakuntalaisten väliset suhteet paranivat huomattavasti. Havaitsimme myös monia positiivisia muutoksia hengellisellä tasolla ja käytännön asioissa.”
Kabil on itse nähnyt muutoksen monen seurakuntalaisen elämässä: ”Tunnen ihmisiä, jotka kävivät kurssin ja ovat nyt pastoreita. Jotkut eristyneet, ujot ja hylätyt ihmiset kukoistavat nyt kurssiryhmissään.”
Hylätyt kukoistavat ja uusista uskovista tulee vastuunkantajia.
Opetuslapseuttaminen ei ole yhden miehen juttu
”Pohjois-Afrikan kirkko katosi viidennen tai kuudennen vuosisadan jälkeen, vaikka parin ensimmäisen vuosisadan ajan olimme varsinainen evankeliumin linnake. Emme halua toistaa virhettä, jonka varhainen Pohjois-Afrikan kirkko teki. Se laiminlöi uskon opettamisen ja opetuslapseuttamisen.”
Aluksi Kabil kävi itse pitämässä opetuslapseuskursseja useissa seurakunnissa. ”Viivyin seurakunnassa kaksi päivää, mutta seurakuntia on paljon ja minä olen vain yksi ihminen. Jumala antoi minulle idean kouluttaa kouluttajia joka seurakuntaan. Toivon, että he tekevät Isämme sydämen iloiseksi.”
Kyseinen opetuslapseusohjelma on ollut tarjolla Pohjois-Afrikassa vuodesta 2011 alkaen. Parhaillaan koulutusohjelmaa tarjoaa noin puolet Pohjois-Afrikan seurakunnista ja kouluttajia on yli viisikymmentä. ”Tällä hetkellä kursseilla on noin 350 osanottajaa meidän alueellamme”, Kabil kertoo. Kabilin mukaan koulutusohjelma menestyy, koska se vastaa täsmällisesti seurakuntalaisten tarpeisiin: ”Voin varmasti sanoa monien, jopa tuhansien ihmisten tulleen siunatuiksi ohjelman kautta.”
Moni kurssin käynyt on nyt seurakuntansa vastuutehtävissä. Kabilia motivoi, kun hän näkee Jumalan työn näissä ihmisissä ja omassa elämässään. Kabil kävi aikoinaan itsekin opetuslapseuskurssin: ”Se on minulle siunaus. Kurssi paljasti monia asioita ja elämäni muuttui paljon. Opin periaatteita, jotka ovat olleet elämäni suuntaviitat.”
”Toivon että kouluttajat tekevät Isämme sydämen iloiseksi.”
