Pastori Barnabas* halusi tappaa itsensä 17-vuotiaana. Hän unohti kuitenkin itsemurha-aikeensa saatuaan käsiinsä Uuden testamentin ja käännyttyään kristityksi sitä luettuaan. Nyt Barnabas on pastori, joka on kouluttanut yli 10 000 seurakunnan johtajaa Vietnamissa.
Pastori Barnabas* varttui Vietnamin sodan jaloissa. Asuessaan lähellä amerikkalaista sotilastukikohtaa Barnabas kuuli laukausten ääniä joka ilta. Kun kommunistisotilaat hyökkäsivät amerikkalaistukikohtaan, siviilien piti nukkua piilossa maan alla.
”Avatessamme aamulla oven näimme ruumiita. Joskus leikkiessämme koulun pihalla raketti surmasi ystäviäni”, Barnabas muistelee.
Hänen perheensä oli köyhä. Heillä ei ollut tarpeeksi ruokaa, ja Barnabas joutui käyttämään vaatteita, joista hän oli jo kasvanut ulos. Hänen isänsä oli alkoholisti ja pelasi uhkapelejä.
17-vuotiaana Barnabas pohti itsemurhaa. ”Kävelin ympäri kaupunkia ja mietin, miten tappaisin itseni.”
Barnabas päätyi erään kirkon eteen. Siellä hän tapasi oudon miehen, jolla oli päällään vain aluspaita ja shortsit. Mies oli Loc*, kirkon pastori.
Pastori Loc oli juuri sinä päivänä muuttanut kirkolle vaimonsa ja kahdeksan lapsensa kanssa. Muuttotavarat olivat edelleen hajallaan kirkon alueella. Nähdessään, että pastori Locilla oli kiire, Barnabas kääntyi lähteäkseen, mutta Loc käski hänen odottaa.
Pastori juoksi sisään ja palasi pienen kirjan kanssa, jonka hän antoi Barnabakselle. Se oli Uusi testamentti. ”Tämä kirja on muuttanut monen ihmisen elämän”, pastori Loc sanoi.
Sinnikkäästi Raamattua lukemaan
Barnabas alkoi lukea Uutta testamenttia. Se puhutteli häntä, ja ennen pitkää hän rukoili: ”Jumala, jos olet todellinen, niin muuta elämäni.”
Barnabas unohti ajatuksensa itsemurhasta. Hän luki läpi koko Uuden testamentin, ja pastori Loc kertoi hänelle lisää Jumalan rakkaudesta ja Jeesuksesta.
Lopulta Barnabas liittyi kirkkoon ja kertoi Jumalan rakkaudesta veljelleen ja sisarelleen. ”Perheeni ei ilahtunut kääntymisestäni kristityksi. He eivät kuitenkaan vastustaneet sitä voimakkaasti, koska näkivät elämäni muuttuneen paremmaksi.”
Eräänä päivänä rukoillessaan kotonaan hän haistoi yhtäkkiä alkoholin hajun. Hänen isänsä oli tullut kotiin juomismatkaltaan. ”Normaalisti olisin juossut karkuun, mutta tuolloin polvistuin ja rukoilin”, Barnabas kertoo.
”Noin kuuden kuukauden kuluttua uskoontulostani Jumala oli pelastanut koko perheeni.”
Pastori Barnabas
Isä tuli Barnabaksen luokse ja sanoi: ”Poikani, anna minulle anteeksi. Haluan mennä kanssasi kirkkoon palvelemaan Jumalaa.”
Isä kertoi ottaneensa Jeesuksen vastaan Barnabaksen ollessa kolmen kuukauden ikäinen, mutta ei ollut kuitenkaan palannut kirkkoon.
”Keskustelustamme lähtien isäni tuli kirkkoon ylistämään Jumalaa. Ei enää alkoholia, uhkapeliä eikä tupakkaa. Kun äitini näki isäni elämänmuutoksen, myös hän otti Jeesuksen vastaan.”
Barnabaksen isästä tuli hyvin harras kristitty. Kun hän kertoi uskostaan ystävilleen ja naapureilleen, monet heistäkin ottivat Jeesuksen vastaan.
”Noin kuuden kuukauden kuluttua uskoontulostani Jumala oli pelastanut koko perheeni”, Barnabas iloitsee.
Pastoriksi sattumalta
Barnabas ilmoittautui raamattukouluun, mutta joutui palaamaan kotiin, kun viranomaiset vuotta myöhemmin sulkivat koulun. Barnabas ryhtyi vapaaehtoiseksi evankelistaksi auttamaan pastoriaan.
Paikallisviranomaiset kiinnittivät huomiota hänen toimintaansa. Kommunistisen Vietnamin aikana kristinuskoa pidettiin amerikkalaisena uskontona ja pastoreita USA:n tiedustelupalvelun (CIA) alaisuudessa työskentelevinä vakoojina. Pastori varoitti Barnabasta, että uudet käännynnäiset saattoivat olla kommunisteja.
”Muistan päivän, jolloin tapasin erään miehen. Hän esitti minulle monia kysymyksiä, ja minä vastasin. Sitten hän tarttui minuun ja pieksi minut”, Barnabas kertoo.
Mies oli siviilivaatteissa ollut kommunistisotilas. Hän uhkaili antavansa Barnabaksen poliisin pidätettäväksi, jos tämä edelleen kertoisi Jeesuksesta. Myöhemmin samainen sotilas otti Jeesuksen vastaan Vapahtajanaan.
”Minusta tuli vahingossa pastori, ilman minkäänlaista pastoriksi vihkimistä.”
Pastori Barnabas
Barnabas on joutunut pahoinpidellyksi ja pidätetyksi useita kertoja evankeliumin tähden. Hän hyväksyy kuitenkin kärsimyksen.
”Koska rakastin Jumalaa, halusin kertoa hänen rakkaudestaan muille. Monet uskoivat ja ottivat Jeesuksen vastaan Vapahtajanaan. Näin minusta tuli vahingossa pastori, ilman minkäänlaista pastoriksi vihkimistä.”
Vietnamissa alkoi herätys vuonna 1988 Barnabaksen palveltua maan virallista kirkkoa noin 13 vuotta. Sen myötä myös vaino voimistui.
Maanalainen raamattukoulu syntyy
Maan virallisen kirkon pastorina Barnabas koki, että paikallisten viranomaisten toteuttama jatkuva vaino rajoitti hänen toimintaansa. Niinpä hän päätti jättää rekisteröidyn kirkon ja palvella kristittyjä tehokkaammin, ”maan alla”.
Syntyi paljon pieniä kirkkoja. Kokoontuessaan yhteen kristityt kertoivat toisilleen, mitä olivat lukeneet Raamatusta. Joskus he jakoivat vain omia tulkintojaan. Niinpä alkoi levitä paljon väärää opetusta. Se huolestutti Barnabasta.
Barnabas alkoi opettaa kristittyjä ja kehitti koulutusta käytännönläheisempään suuntaan. Hänellä oli alle 20 oppilasta, joista jokainen ohjasi 10–20 henkilön pienryhmiä. Vuoden aikana evankeliumi tavoitti monia, mutta Barnabaksella oli taloudellisia haasteita. ”Rukoilin Jumalaa avaamaan minulle tien, jotta voisin jatkaa palvelutyötäni.”
Marraskuussa 1994 Barnabas tapasi ulkomaisen lähetyssaarnaajan Open Doorsista ja aloitti yhteistyön tämän kanssa. Samaisena vuonna Barnabas ryhtyi opettamaan 113 oppilasta. Vuoden kuluttua opiskelijat olivat ohjanneet jo 900 ihmistä Kristuksen luo.
Barnabas oivalsi, että Jeesus oli kutsunut ihmisiä jättämään kaiken ja seuraamaan häntä. Jeesus opetti heitä ja lähetti sitten heidän harjoittelemaan oppimaansa käytännössä. Maanalainen raamattukoulu aloitettiin tämän esimerkin mukaan.
”Opiskelimme neljä päivää kuukaudessa. Opiskelijoille opetettiin, kuinka syventää henkilökohtaista suhdettaan Jumalaan, kuinka tutkia Raamattua ja kuinka kertoa evankeliumia. Sen jälkeen he lähtivät kertomaan evankeliumia vähintään 30–40 hengelle. Palattuaan takaisin he oppivat, miten pienryhmistä huolehditaan, miten uutta uskovaa neuvotaan ja miten jatketaan seurakunnan laajentamista.”
Moottoripyörästä oiva apulainen
Oppilasmäärä kasvoi erittäin nopeasti yli kahteen tuhanteen, ja maanalaisen raamattukoulun toiminta laajeni lähes koko Vietnamiin. Opettajat matkustivat eri puolille maata moottoripyörillä. Niiden avulla kyliin kuljetettiin myös Raamattuja ja muita opetukseen tarvittavia kirjoja.
Kerran 300 Raamattua piilotettiin Barnabaksen sisaren taloon. Sisar oli naimisissa kommunistisen puolueen jäsenen kanssa. Muutamaa päivää myöhemmin sisaren miehen ystävä, joka toimi poliisina, vieraili heillä ja huomasi sängyn alle kätketyt kirjat.
Sisar ja tämän mies saivat vierailijan huomion pois kirjoista, mutta Barnabas joutui hakemaan Raamatut pienellä moottoripyörällään sisarensa luota. Noin 300-kiloisen lastin takia hän ajoi hitaasti — kunnes liikennepoliisi pysäytti hänet.
”Rukoilin, että voi Jumala, pelasta minut.” Poliisi kysyi Barnabaksen raskaasta kuormasta. Barnabas selitti olevansa opettaja, joka oli viemässä kirjoja oppilailleen. Poliisi huomasi, että laatikoita ei oltu sidottu kunnolla ja auttoi Barnabasta sitomaan ne paremmin.
Jos poliisi olisi huomannut laatikoissa olevan Raamattuja, Barnabas olisi pidätetty ja hän olisi saanut vähintään kolmen vuoden vankilatuomion.
200 kastetta kolmessa minuutissa
Eräänä päivänä noin 200 ihmistä pyysi Barnabasta kastamaan heidät. Barnabas sopi paikallisen johtajan kanssa kasteen toimittamisesta ja pyysi tätä kokoamaan kastettavat joelle.
Heidän saapuessaan kylään he kuulivat, että poliisit olivat saaneet tiedon Barnabaksen tulosta. Heillä oli vain 15–20 minuuttia aikaa ennen poliisien saapumista.
Barnabas ei voinut peruuttaa kastamista, sillä kastettavat olivat odottaneet sitä jo pitkään. Niinpä hän kysyi Jumalalta mitä tehdä. Yhtäkkiä hän sai idean: ”Pyysin heitä kaikkia menemään jokeen ja upottautumaan hetkeksi veteen, kun julistan heidät kastetuiksi Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Kolmessa minuutissa 200 ihmistä sai kasteen!”
Barnabaksen palvelutyö kasvoi noin 13 000 ihmiseen, jotka olivat hajautuneet 42 seurakuntaan. Barnabas ja maanalaisen raamattukoulun opettajat tavoittivat ihmisiä jopa eri heimoista.
Monet Barnabaksen tavoittamista ihmisistä ovat huonosti koulutettuja, mutta he rakastavat Jumalaa ja haluavat opiskella.
Vaikeina aikoina Barnabaksen tukena oli psalmi 23, yksi hänen suosikeistaan Raamatussa.
”Koen yhä voimakkaammin sen, miten Jumala pelasti minut. Kuinka Jumala huolehtii minusta, kuinka Jumala johtaa minua, kuinka Jumala on suojellut minua suurissa vaaroissa. Psalmi 23 on kuin vitamiini hengelliselle elämälleni.”
”Olen kuin työkalu Jumalan kädessä. Kun seurakunta tarvitsee jotain, rukoilen. Sitten toimin seuraten sitä, mitä olen saanut Jumalalta.”
Lukutaidottomuus ei estä tuntemasta Jumalaa
Monet Barnabaksen tavoittamista ihmisistä ovat huonosti koulutettuja, mutta he rakastavat Jumalaa ja haluavat opiskella.
Eräs raamattukoulun opiskelija oli luku- ja kirjoitustaidoton. Hän istui ja kuunteli tunneilla ja puoli vuotta opiskeltuaan palasi kotiseudulleen. Siellä hän julisti evankeliumia, ja koko heimo, kaikkiaan noin 120 ihmistä, otti Jeesuksen vastaan.
”Oppilas pyysi tytärtään lukemaan Raamattua hänelle. Sitten hän laati saarnan mielessään ja saarnasi sen muille.”
Lukutaidoton, evankelioiva opiskelija liittyi Open Doorsin lukutaito-ohjelmaan. Nyt hän ei enää tarvitse lukemiseen tyttärensä apua.
Barnabas jatkaa: ”Erään vanhan rouvan tultua uskoon paikallisviranomaiset sanoivat hänelle, että kristinusko on amerikkalainen uskonto ja että Jeesus on amerikkalainen. He kielsivät rouvaa seuraamasta Jeesusta.”
Koska saatavilla oli vain englanninkielinen Raamattu, rouva alkoi epäröidä ja ajatteli, että viranomaiset saattoivat olla oikeassa.
”Saatuamme käännettyä Uuden testamentin rouvan heimon kielelle, hän meni kirkkoon ja kuuli pastorin lukevan Raamattua hänen äidinkielellään.”
Rouva ilahtui suuresti ja meni tapaamaan upseeria. Hän kertoi miehelle, että tämä oli valehdellut: Jeesus on samaa heimoa kuin rouva ja puhuu samaa kieltä.
Matka jatkuu ja näky säilyy
Pastori Barnabas uskoo, että kirkko jatkaa kasvuaan eikä vaino tule loppumaan. Siksi seurakunnalle on koulutettava lisää päteviä johtajia. Työtä riittää, sillä Vietnamin noin 100 miljoonasta asukkaasta kristittyjä on vain noin 2 miljoonaa.
”Meidän on laajennettava koulutusta, ja siihen tarvitsemme veljiemme ja sisartemme rukouksia kaikkialla maailmassa. Tarvitsemme myös taloudellista tukea opetusmateriaalien ja Raamattujen painamista varten sekä opettajien matkakuluihin.”
Ilman vapaan maailman kirkon tukea pastori Barnabas ei olisi voinut tehdä Jumalan valtakunnan palvelutyötä niin paljon kuin hän on tähän mennessä tehnyt.
”Kirkon on kasvettava, jotta yli 90 miljoona ihmistä tulee tuntemaan Jeesuksen. Tehtävämme jatkuu.”
Pastori Barnabas
”Olemme kouluttaneet yli 10 000 ihmistä, ja opiskelijamme ovat perustaneet yli tuhat kirkkoa eri puolille Vietnamia. En usko, että voimme toteuttaa näkyämme ilman veljiemme ja sisartemme rukouksia ja taloudellista tukea. Haluan kiittää niitä veljiä ja sisaria ympäri maailmaa, jotka ovat ottaneet Vietnamin kirkon sydämelleen.”
”Kirkon on kasvettava, jotta yli 90 miljoona ihmistä tulee tuntemaan Jeesuksen. Tehtävämme jatkuu. Muista rukoilla puolestamme ja tukea meitä, jotta voimme jatkaa evankeliumin viemistä kaikille vietnamilaisille”, pastori Barnabas sanoo.
*Nimi muutettu turvallisuussyistä.
