Pakistanin tiukkoja jumalanpilkkalakeja tukevat protestit muistuttavat maan kristittyjen ja muiden uskonnollisten vähemmistöjen hauraasta asemasta. Kaksi ministeriä on joutunut eroamaan mellakoiden seurauksena.
World Watch Monitor uutisoi, että alkusysäyksen Pakistanin mellakoille antoi marraskuun alussa Allama Khadim Hussain Rizvi, islamistisen Tehreek-e-Labaik Pakistan -puolueen perustaja. Hän piti palopuheen, jossa hän vaati oikeusministeri Zahid Hamidin eroa, koska tämä oli säätänyt lain, joka sallii uskonnolliseen vähemmistöön kuuluvien ahmadien – jotka on määritelty ”ei-muslimeiksi perustuslain mukaan” – kilpailla vaaleissa yleisistä paikoista ja oli Rizvin mukaan näin tehdessään muuttanut parlamentissa antamaansa valaa. Rizvi on puhunut myös kristittyjä vastaan, jotka hän yhdistää länsivaltoihin. Hän syyttää kristittyjä siitä, että he haluavat hylätä jumalanpilkkalait.
Marraskuun 5. päivästä alkaen, 20 päivän ajan, noin 2000 – 3000 ihmistä valtasi kansallisen valtatien, joka yhdistää Islamabadin Rawalpindiin. Elämä useissa osissa Pakistania käytännössä pysähtyi 25.11. sen jälkeen kun poliisi ja puolisotilaalliset joukot olivat ottaneet yhteen mellakoijien kanssa Islamapadissa, maan pääkaupungissa. Ainakin seitsemän ihmistä kuoli ja 200 loukkaantui, kun protestoijat joutuivat vastakkain noin 8000 poliisin ja puolisotilaallisten joukkojen henkilöstön kanssa. Mellakoiden aikana pidätettiin 144 ihmistä.
Kaikkien Pakistanin uutiskanavien lähetykset keskeytettiin ja sosiaalisen median sivustot suljettiin tilapäisesti. Uutiset yhteenotoista kuitenkin levisivät. Tiesulkuja pystytettiin eri puolille maata ja useassa kaupungissa mellakoitiin. Lentokenttiä ja kouluja suljettiin.
Protestit päättyivät 26.11. sen jälkeen kun oikeusministeri jätti eropyyntönsä. Islamilaisen puolueen vaatimuksesta myös viestinnästä ja telekommunikaatiosta vastannut ministeri, Anusha Rehman, on joutunut jättämään tehtävänsä.
Islamistinen Tehreek-e-Labaik Pakistan -puolue syytti mellakkapoliisia siitä, että sitä hallitsevat kristityt ja muut uskonnolliset vähemmistöt. Lehdistökonferenssissa 26.11. puolueen puhemies Muhammad Afzal Qadri sanoi: ”Näyttää siltä, että ei-muslimit johtivat operaatiota. Siihen osallistui hyvin harvoja muslimeja. Kun kunnioitettava johtajamme pyysi heitä olemaan hyökkäämättä liikettä vastaan – koska muslimien täytyy julistaa uskovansa, että Muhammed on viimeinen profeetta – hyvin harvat vastasivat positiivisella elellä. Tästä teimme sen johtopäätöksen, että ei-muslimit oli lähetetty protestoijia vastaan. Kristityt, hindut ja ahmadit ovat tunnetusti osa poliisia, puolisotillaallisia joukkoja ja lainvalvontatoimintaa.”
Vähemmistöjen ääni -järjestön puheenjohtaja, Amir Bashir, kertoi World Watch Monitorille, että Tehreek-e-Labaik Pakistan -puolue oli ”häpäissyt vähemmistöjä, jotka palvelevat maataan armeijassa ja muissa lakia valvovissa elimissä”. Hän lisäsi: ”Johtajien täytyy esittää anteeksipyyntö, koska kristityt ovat tehneet uhrauksia maansa hyväksi.”
Pakistanin väestöstä noin 95 prosenttia on muslimeja ja heistä 60 prosenttia on sunnimuslimeja. Protesteista ovat vastanneet maltilliseen sunnien haaraan kuuluvat muslimit, barelvit. Äärimuslimit ovat viime vuosina tehneet iskuja barelvien pyhäköihin ja hyökänneet heidän johtajiaan vastaan. He syyttävät barelveja harhaoppisuudesta.
