Kristittyjen kohtaama vaino on muuttunut entistä ankarammaksi ja kohdistuu kasvavaan joukkoon uskovia ympäri maailman. Tällä hetkellä yli 360 miljoonaa kristittyä kärsii vakavasta vainosta ja syrjinnästä uskonsa tähden.
Koronapandemian lisäksi kristittyjen vaikeutunut tilanne monissa kohdemaissa tekee työmme heidän parissaan entistä haastavammaksi. Vuonna 2021 onnistuimme kuitenkin löytämään uusia tapoja palvella.
Vuonna 2021 koronapandemia vaikutti yhä merkittävästi työhömme, sillä eriasteiset rajoitukset ja sulkutilat jatkuivat monissa kenttätyömaissa. Odotimme tavoittavamme vähemmän avunsaajia kuin vuonna 2020 osin pandemian tuomien rajoitusten johdosta, mutta osin myös joidenkin työmuotojen tarkentuneen ja varovaisemman tavoittavuuslaskennan vuoksi.
Vuosi 2021 ylitti kuitenkin odotuksemme. Haasteista huolimatta pystyimme toteuttamaan 93 % suunnitelluista kenttäohjelmista. Siellä missä mahdollista, pyrimme löytämään uusia tapoja auttaa ja kohdata vainottuja. Vuonna 2021 työmme painottuikin välittömään hätäapuun. Lisäksi monia työmuotoja pyrittiin jatkamaan internetin välityksellä. Suunnittelemamme 4,6 miljoonan sijaan todellinen avunsaajien määrä oli lopulta lähes 6,2 miljoonaa – 34 % enemmän kuin odotimme.
Matkustus- ja kokoontumisrajoitusten vuoksi paikalliset kumppanimme pystyivät kohtaamaan uskovia vain rajoitetusti. Kenttätyössä tapahtuvien fyysisten kohtaamisten määrä vähenikin 92 % vuodesta 2020. Silti myös tällä alueella palveltujen kristittyjen määrä oli lopulta odotettua suurempi.
Myös erilaiset konfliktit tekivät työstämme paikoin haastavaa. Myanmarissa sotilasvallankaappauksen jälkeen monet kirkot sulkivat ovensa, minkä vuoksi useat suunnittelemamme koulutukset jouduttiin perumaan. Afrikassa jatkuva väkivalta ajoi kristittyjä kodeistaan ja apumme tavoittamattomiin. Myös Lähi-idässä kristittyjen määrä jatkoi laskuaan konfliktien ajaessa uskovia pakoon kotiseuduiltaan.
Alueille, joilla esiintyi yhteiskunnallista levottomuutta, luonnonkatastrofeja tai sotaa, organisoimme esirukousta ja käytännön apua, kuten majoitusta sekä ruoka- ja lääkeavustuksia. Vuonna 2021 pyrimme vastaamaan kriiseihin mm. Nigeriassa, Etiopiassa ja Mosambikissa. Tarjosimme tukea monille paikallisille sekä naapurimaihin paenneille kristityille.
Afrikan alueella koronapandemia lisäsi erityisesti kiireellisen hätäavun tarvetta. Tarpeeseen vastattiin laajentamalla alueen sosioekonomista työtä uusien yhteistyökumppaniverkostojen avulla. Myös Aasiassa useiden koulutusohjelmien peruunnuttua avustusvaroja suunnattiin hätäapuun, jonka tarve koronapandemian myötä kasvoi monilla alueilla. Samankaltaiset toimintatavat olivat käytössä myös Etelä-Amerikassa ja Lähi-idässä.
