Useat suomalaiset ovat kuluneena syksynä olleet hirvijahdissa tai muuten metsästämässä. Englanninkielinen sana vaino ’persecution’ juontaa juurensa latinan sanaan persecut, joka tarkoittaa takaa-ajamista, jahtaamista.
Kristityt olivat jo varhaiskirkon aikana takaa-ajettuja eli “jahdattuja”. Miksi? Siksi, että usko näkyi ja vaikutti heidän elämässään. Kristittyjen usko muutti yhteiskuntaa. Se koettiin pakanallisessa roomalaisessa yhteiskunnassa uhkana. Jeesuksen rakkaus on voima, joka muuttaa maailmaan historiaa.
Edelleen vainon kohteella olevilla kristityillä on usein vahva lähetysnäky. Toisin kuin saatamme luulla, useinkaan vainon keskellä elävät kristityt eivät ole vaitonaisia alaspainettuja raukkoja, vaan rakkaudellisia toiminnan ihmisiä, joilla on halu saattaa evankeliumi eteenpäin. Siksi heitä ”jahdataan”. Siksi he kantavat ”maanpetturin” nimeä tai muuta leimaa.
He elävät iankaikkisuuselämää, joka herättää vastustusta tämän maailman arvoasetelmissa. Inhimillisesti vaikeista olosuhteista huolimatta vainottuja kristttyjä motivoi se toivo, joka on alkukirkosta asti ollut kirkon kantava voima – ylösnousemustoivo. Me kristittyinä emme elä tälle maailmalle vaan osallisena iankaikkisesta elämästä ja Jumalan rakkaudesta.
Onko sinulla sama rohkeus? Oletko sinä jahtaamisen arvoinen – vai tunnistaako sinut edes kristityksi?
”Jumalalle, joka meissä vaikuttavalla voimallaan kykenee tekemään monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella, olkoon ylistys seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja ikuisesti.” Ef. 3:20–21
Rohkeutta ja siunausta syksyyn,
Miika Auvinen, toiminnanjohtaja, Open Doors Finland ry