Norsunluurannikko
76
Miksi maassa vainotaan kristittyjä?
Norsunluurannikkoa uhkaa monien muiden Länsi-Afrikan maiden tavoin yhä enenevässä määrin islamistinen militarismi. Maan pohjoisosissa muslimien kasvava vaikutusvalta sekä politiikan että talouden alueilla on selvästi havaittavissa. Keskeisimpiä investointihankkeita hallinnoivat yhä useammin tahot kuten Marokon kuningashuone tai Islamilainen yhteistyöjärjestö (OIC). Tämä on johtanut ilmapiiriin, jossa kristityt tuntevat itsensä kasvavissa määrin marginalisoiduiksi ja epävarmoiksi – varsinkin kun jihadistien toiminta laajenee Länsi-Afrikassa.
Jännitteet perheissä ja yhteiskunnassa leimahtavat usein voimakkaasti, kun henkilö kääntyy kristinuskoon. Vaikka suurin osa maan asukkaista on joko kristittyjä tai muslimeja, merkittävä määrä ihmisiä pitää kiinni Afrikan perinteisistä uskonnoista. Lisäksi synkretismi on tavallista, jolloin monet sekoittavat kristinuskoon tai islamin uskoon elementtejä Afrikan perinteisistä uskonnoista.
Kun kristilliset ryhmät vastustavat uskontojen sekoittamista, he kohtaavat erityisesti maaseudulla usein etnisten ja klaanien johtajien vastustusta. Vihamielisyyden määrää heijastavat myös tapaukset, joissa kirkkoja vandalisoitu tai kristittyjen pakkoeristetty muusta yhteisöstä animistien juhlien aikana maan länsiosissa.
Hallituksen virkamiesten tiedetään syrjineen kristittyjä paikallistasolla, erityisesti pohjoisen muslimienemmistöisillä alueilla. Resurssien, maa-alueiden ja muiden mahdollisuuksien kohdentaminen hyödyttää huomattavasti enemmän muslimikansalaisia. Puolueelliset toimet eivät ainoastaan luo tyytymättömyyden ilmapiiriä kristittyjen yhteisöihin vaan myös heikentävät jo ennestään epävakaita uskontojen ja etnisten ryhmien välisiä suhteita.