12. sijalla World Watch -listalla

Myanmar

WWL 2022: Sijalla 12, pisteitä 79/100

Sijahistoria: 2021: 18. » 2020: 19. » 2019: 18. » 2018: 24. » 2017: 28. » 2016: 23. 

 

Alue: Aasia

Vainon pääsyyt: uskonnollinen nationalismi, diktatuurin vainoharhaisuus, etnis-uskonnollinen vihamielisyys, järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio

Vainon taso: erittäin vakava 

Väkiluku: 55,3 miljoonaa 

Kristittyjen määrä: 4,4 miljoonaa (8 %)

Pääuskonto: buddhalaisuus

Valtiomuoto: parlamentaarinen tasavalta

Johtaja: kenraali Min Aung Hlaing

Miksi Myanmarissa vainotaan kristittyjä?

Kristityiksi kääntyviä vainoavat Myanmarissa heidän buddhalaiset, islaminuskoiset tai tiettyyn heimoon kuuluvat perheensä ja asuinyhteisönsä, koska heidän katsotaan hylänneen aikaisemman uskontonsa ja siten irrottautuneen yhteisönsä elämästä. Yhteisöt, joiden tavoitteena on pysyä “puhtaasti buddhalaisina”, tekevät kristittyjen perheiden elämästä vaikeaa estämällä heitä käyttämästä paikallisia vesivaroja.

Uusien kirkkokuntien jäsenet kohtaavat vastustusta erityisesti maaseudulla ja/tai mikäli heidät tunnetaan evankelioinnista. Vaikka buddhalaismunkkien keskuudessa onkin erimielisyyttä vuoden 2021 sotilasvallankaappauksesta, monet radikaalit munkit tukevat sitä. Kristityt pelkäävät, että maa palaa vallankaappauksen myötä sotilashallintoon, joka aikaisemmin kohteli kristittyjä julmasti.

Mikä Myanmarissa on muuttunut edellisestä vuodesta?

Pisteiden kasvu viidellä johtuu suurelta osin raportoidun väkivallan kasvusta. Kristittyihin kohdistuva paine on kasvanut hitaasti kaikilla elämän eri osa-alueilla, mutta eniten kasvua on ollut yhteisön ja seurakunnan elämässä. Kristityt kohtaavat syrjintää terveydenhuoltoon pääsyssä. Suurin osa seurakunnista on yhä kiinni, vaikka COVID-19-rajoitukset on poistettu, sillä armeija pitää kristillisten kokoontumisten vastustamista keskeisenä asiana. Kristinuskoon kääntyneet kohtaavat edelleen suurta painostusta erityisesti perheissään ja yhteisöissään.

Millaista Myanmarissa on elää kristittynä?

Vuosi 2021 oli Myanmarille ja maan kristitylle yhteisölle eräänlainen virstanpylväs. Helmikuun 2021 sotilasvallankaappauksen jälkeen taistelut ovat jatkuneet pääosin kristittyjen asuttamissa osavaltioissa, kuten Kachinissa, Karenissa ja Shanin pohjoisosassa. Kirkkoja on tuhottu ja kristittyjä tapettu myös Chinin osavaltiossa, ja kirkkoja ja pastoreita kohtaan on siellä hyökätty muutenkin. Kristittyjä on ajettu pois kodeistaan enemmän kuin koskaan aiemmin, ja he ovat päätyneet leireille, joissa heillä ei uskonsa tähden useinkaan ole riittävästi ruokaa eikä pääsyä asianmukaiseen terveydenhoitoon.

Nopeasti kasvaneessa kansalaistottelemattomuusliikkeessä (Civil Disobedience Movement, CDM) on mukana myös kristittyjä. Samalla kun tämä lähinnä rauhanomainen vastarinta on levinnyt, myös taistelut ovat lisääntyneet kaikkialla maassa. 

Sotilasvallankaappauksesta alkunsa saaneet taistelut ovat tehneet kaikkien kristittyjen elämästä turvattomampaa. Sen lisäksi buddhalaisuudesta kristinuskoon kääntyneitä vastustavat sekä heidän asuinyhteisönsä että maan hallitus, ja Myanmaria nyt hallitseva sotilasjuntta kohdistaa iskuja maan etnisiin ryhmiin kuuluviin kristittyihin.

Millaista Myanmarissa on elää miehenä?

Myanmarissa miehiä värvätään usein sotilasjoukkoihin, kuten Kachinin itsenäisyysarmeijaan. Armeijassa kristittyjen miesten on erityisen vaikea harjoittaa uskontoaan. Myanmarin armeijan tiedetään määränneen kristittyjä pakkotyöhön estääkseen heitä osallistumasta sunnuntain jumalanpalveluksiin ja olemasta tekemisissä kristittyjen yhteisön kanssa. Nyt kun sotilasjuntta on ottanut vallan Myanmarissa, tällainen kontrolli todennäköisesti lisääntyy.

Millaista Myanmarissa on elää naisena?

Kaikkialla Myanmarissa kristityt kokevat, että heitä pidetään toisen luokan kansalaisina ja että heiltä puuttuu se lain suoja ja ne oikeudet, jotka buddhalaisella enemmistöllä on. Naisten asema on Myanmarissa miehille alisteinen. Vuonna 2015 astui kuitenkin voimaan buddhalaisia naisia koskeva erityinen avioliittolaki, jonka mukaan ei-buddhalaisen aviomiehen on kunnioitettava vaimonsa buddhalaisuuden harjoittamista. Kristityillä tällaista suojaa ei ole. Sen vuoksi kristittyjä naisia, jotka ovat naimisissa ei-kristittyjen miesten kanssa, painostetaan seuraamaan miestensä uskontoa. Koska naisilla ja nuorilla on perheissä vähiten valtaa, he joutuvat kristinuskoon kääntyessään myös herkästi kotiarestiin, mikä estää heitä osallistumasta yhteisönsä, myös kristittyjen yhteisön, elämään. Naimisissa olevan kristityn naisen aviomies voi myös ottaa avioeron ja häätää vaimon perheen kodista, jolloin tämä menettää myös lastensa huoltajuuden.

Miten Open Doors auttaa Myanmarin kristittyjä?

Open Doors vahvistaa vainottuja kristittyjä Myanmarissa paikallisten yhteistyökumppanien avulla. Työhön kuuluu muun muassa kirjallisuuden levittämistä, opetuslapseuskoulutusta ja muuta koulutusta sekä sosioekonomista apua.

Tapaa Min Naing

Min Naing (nimi muutettu turvallisuussyistä) on kristitty Yangonista, Myanmarin suurimmasta kaupungista. Hän kertoo:

”Kuulen joka päivä aseiden laukauksia ja kranaattien räjähdyksiä. Äänet tulevat vain yhden bussipysäkin matkan päästä kodistani. Iltaisin useimmissa kodeissa sammutetaan valot kello kahdeksan aikaan, eikä kukaan enää pidä mitään ääntä. Joskus kuulen laukauksia illalla ja keskiyön aikaan. Pysymme sisätiloissa päivälläkin. Emme voi mennä ulos muuten kuin ostamaan ruokaa. Asun keskellä Yangonia täysin turvattomana. Rukoile minun ja perheeni turvallisuuden puolesta.”

 

closer
Lisätietoa

Vainoavat tahot

Buddhalaiset johtajat (munkit) lietsovat vainoja kristittyjä vastaan yhteisöissä, jotka ovat pääosin buddhalaisia. Radikaalit Ma Ba Tha- ja 969-liikkeet suojelevat buddhalaisuutta valtion kansallisena uskontona. Vaikka nämä liikkeet hiljattain kiellettiin, tilanne ei ole muuttunut, sillä ne ovat löytäneet keinoja jatkaa toimintaansa.

Buddhalaiset, islamilaiset ja heimosidonnaiset perheet vainoavat voimakkaasti kristityksi kääntyneitä jäseniään, koska kääntymistä pidetään perheen ja yhteisön pettämisenä. Erityisesti maaseudulla monet paikalliset valtion virkamiehet puoltavat buddhalaisia johtajia. Sen tähden uskonnolliset ja etniset vähemmistöt, kuten kristityt, kohtaavat syrjintää eivätkä pysty hakemaan oikeutta.

Lisäksi kristityt kärsivät brutaalista ja pitkäkestoisesta, jo lähes unohdetusta sodasta, jota armeija käy kapinallisryhmiä vastaan.

Vainojen ilmeneminen

Enemmistöltään kristityissä osavaltioissa kuten Kachinissa, Karenissa ja Pohjois- Shanissa, hyökätään jopa vakiintuneita historiallisia kirkkoja vastaan. Enemmän kuin 100 000 kristittyä asuu maansisäisillä pakolaisleireillä, ilman ravintoa ja terveydenhoitoa. Joskus buddhalaiset munkit valtaavat kirkon kiinteistöjä ja muuttavat ne oman uskontonsa temppeleiksi.

Niin buddhalaiset, islamilaiset kuin heimosidonnaiset perheetkin vainoavat käännynnäisiä, koska nämä ovat hylänneet aiemman uskontonsa ja näin sulkeneet itsensä yhteisön ulkopuolelle. Yhteisöt, jotka haluavat säilyä ”vain buddhalaisina”, tekevät kristittyjen elämän mahdottomaksi estämällä heiltä yhteisten vesivarojen käytön.

Myös kirkon ei-traditionaaliset ryhmät kohtaavat vastustusta, erityisesti jos ne sijaitsevat maaseudulla tai niiden tiedetään harjoittavan käännyttämistä.

2019: Myanmar (Burma) nousi sijalle 18 sijalta 24. 

Myanmarin yli neljä miljoonaa kristittyä muodostavat kahdeksan prosenttia koko väestöstä.

Suurin osa asuu Kachinissa (jonka väestöstä n. 85 % on kristittyjä) sekä pohjoisessa Shanin osavaltiossa, jotka kumpikin rajoittuvat Kiinaan. Maailman huomio kohdistui vuonna 2018 rohingojen vainoon, mutta samaan aikaan jatkuivat konfliktit myös kristittyjen alueilla (Karen, Chin Kachin).

Ainakin 150 000 kristittyä on jättänyt kotinsa taistelujen vuoksi vuoden 2011 jälkeen. Myanmarin armeija estää kansainväliset avustuskuljetukset ja jopa YK:n edustajilta on toistuvasti evätty pääsy maahan.

 

Maahan päässeiden mukaan armeija on räjäyttänyt kirkkoja ja rakentanut tilalle buddhalaisia pagodeja, koska “burmalaisen tulee olla buddhalainen”. Kiinan tukema kapinallisten UWSA-armeija sulki Shanin osavaltiossa kymmeniä kirkkoja ja niin ikään kymmeniä kristittyjä vangittiin ja karkotettiin syyskuussa 2018.

Uutisia ja artikkeleita