LA CASITASSA ASUVALLA MATEOLLA ON SUURIA UNELMIA
Kolumbian alkuperäisasukkaiden lapsuus on lyhyt. He alkavat auttaa vanhempiaan jo kuuden, seitsemän vuoden iässä. Lapset lähtevät heidän mukaansa muokkaamaan peltoa, raivaamaan metsää ja pitämään huolta eläimistä. Lastenkin tehtävänä on huolehtia perheen toimeentulosta.
Vaikeudet korostuvat uskonsa tähden vainottujen kristittyjen alkuperäisasukkaisen yhteisöissä. Lapseltakin rajoitetaan yhteiskunnan palveluita. Häneltä kielletään terveydenhoito ja koulutus. Hän elää pelossa jatkuvan valvonnan alaisena. Mateon elämä oli tätä, kunnes hän kaksi vuotta sitten pääsi asumaan turvakoti La Casitaan – Pieneen taloon.
Yhteiskunta on jättänyt heitteille kristityiksi kääntyneet Kolumbian alkuperäisasukkaat. He kärsivät vainoista ja väkivallasta. La Casitassa asiat ovat toisin. Siellä rukoillaan ja rakennetaan tulevaisuutta näiden kristittyjen lapsille. Toiveena on, että he ovat vartuttuaan myönteisiä esimerkkejä ympäröivässä yhteiskunnassa.
Raamattutunti ja kotitöitä La Casitassa
Mateo on 17-vuotias. Hänen hymynsä ja katseensa välittävät luottamusta. Iholla näkyvät arvet kertovat aikaisemmasta elämästä. Siitä, kuinka hän raivasi metsää machete-veitsen avulla. Siitä, kun piti pelätä omaa heimoaan edustavia viranomaisia oman ja perheensä uskon tähden.
“Minulla ei ollut mahdollisuutta opiskella, koska alkuperäiskansaa edustavien viranomaisten hallinnoimassa koulujärjestelmässä ei saa olla kristitty eikä lukea Raamattua”
Mateon äiti, Agustina on alkuperäiskansaan kuuluva lähetystyöntekijä. Hän salakuljettaa henkensä ja vapautensa uhalla omiensa keskuuteen Raamattuja ja julistaa heille evankeliumia. Kotona asuessaan Mateo auttoi usein äitiään tämän matkoilla. He kulkivat öisin pitkiä matkoja vuoristossa ja sademetsissä. Mateo oli mukana suojellakseen äitiään villieläimiltä ja rikollisilta. Hän muistaa nämä ajat elämänsä jännittävimpinä. Mutta häntä ei pelottanut edes pimeässä. Hän halusi palvella Jumalaa.
Mateo rentoutumasssa riippumatossa
Mateon elämä on muuttunut täysin Open Doorsin rakentamassa turvakoti La Casitassa. Sen johtaja Javier toimii lähettinä arhuacos-heimon parissa Pohjois-Kolumbiassa.
Javier kertoo: ”Rukoilin kymmenen vuotta Herraa saadakseni tilaisuuden työskennellä alkuperäiskansan keskuudessa. Hallitus on kokonaan unohtanut tätä kansaa edustavat kristityt. Jopa monet paikalliset kirkot laiminlyövät heitä. La Casita on Jumalan vastaus näiden lasten tarpeisiin.”
Kodissa asuu 16 alkuperäiskansaa edustavaa 10-18-vuotiasta, neljä tyttöä ja kaksitoista poikaa. Siellä he ovat suojassa vainolta. He eivät enää ole haavoittuvassa asemassa, eikä heitä uhkaa joidenkin kansansa johtajien seksuaalinen hyväksikäyttö.
Mateo La Casitan asuinhuoneessa
La Casitassa Mateo on muiden lasten tavoin saanut monenlaista ammatillista koulutusta sekä sielunhoitoa. Hän on oppinut soittamaan kitaraa ja ilahduttaa soitollaan muita. Hän säestää ylistyslauluja ja opettaa niitä toisille.
Mateo on päättämässä lukio-opintojansa ja unelmoi eläinlääke- ja maataloustieteen opinnoista yliopistossa. Valmistuttuaan hän haluaisi palata kansansa pariin opettaakseen eläinten hoitoa ja maanviljelyä.
Javier kommentoi: ”Jos pystymme lähettämään Mateon yliopistoon, hän olisi ensimmäinen kansaansa edustava kristitty, joka hankkii korkeakoulututkinnon. Hän murtaisi myytin, etteivät alkuperäiskansaa edustavat kristityt voi mennä yliopistoon. Hänestä tulee kaunis esimerkki yhteisölleen.”
Kuvia La Casitan arjesta
Tällä tavoin Mateon ja toisten lasten elämässä toteutuvat Jumalan suunnitelmat. Jotkut heistä ovat uskaltautuneet kertomaan Jeesuksesta omalla kielellään pienissä kirkoissa eri puolilla Pohjois-Kolumbiaa. Tämä on tuottanut paljon iloa ja herättänyt toivoa heidän kristityille johtajille, lähetystyöntekijöille ja La Casitan henkilökunnalle.
La Casitassa kasvaa uusia kristittynä johtajia. Heidän sukupolvensa voi vaikuttaa positiivisesti yhteisönsä käytäntöihin, talouteen ja hengellisyyteen. Kaikki tämä on tapahtumassa syvällä Kolumbian vuoristossa, missä ihmisiä on kielletty puhumasta Jeesuksesta ja pelastuksesta.
Agustina-äiti huudahtaakin: “Olen hyvin ylpeä Mateosta! Hän tuo paljon toivoa yhteisöllemme.”
Mateo
Lähde
