Kun itsemurhapommittaja hyökkäsi Zion-seurakuntaan Sri Lankassa pääsiäissunnuntaina 2019, Kuweni menetti nuorimman poikansa Kevinin. Sen jälkeen hän ei ole pystynyt menemään kirkkoon. Open Doorsin paikalliset yhteistyökumppanit vierailivat hänen luonaan pääsiäisenä kaksi vuotta iskun jälkeen.
Kuwenin koti on aamun tunteina aavemaisen hiljainen. Hänen miehensä Kugan on töissä, ja Kuweni viettää suurimman osan ajastaan perheen pienessä ruokakaupassa. Vierailupäivänä heidän tyttärensä eivät ole menneet kouluun. “Meillä menee ihan hyvin”, Kuwenin tytär Dina kertoo. ”Luen Raamattua ja rukoilen joka päivä. Mutta äiti ei vieläkään käy kirkossa”, hän sanoo silmät alas luotuina. ”Hän itkee edelleen päivittäin ja sanoo, ettei enää koskaan mene kirkkoon.”
Kevin-pojan menettäminen oli Kuwenille musertavaa. Kuopuksena Kevin oli hyvin kiintynyt äitiinsä ja vietti suurimman osan ajastaan hänen kanssaan. Vaikka kaksi vuotta on kulunut, Kuwenin on edelleen vaikea hyväksyä tapahtunutta. Vierailun aikana hän kysyy monia niistä kysymyksistä, jotka ovat piinanneet häntä Kevinin kuolemasta asti. ”Sinä aamuna Kevin kysyi minulta, mitä tekisin, jos hän kuolisi. Nuhtelin häntä ja sanoin: ’Olemme Jeesuksen lapsia. Mitään sellaista ei tapahdu.’” Sitten hän pitää tauon ja pyyhkii kyyneleitä, joita vuotaa hänen kasvoilleen.
”En pysty menemään kirkkoon”, hän jatkaa turhautuneena. ”Kun näen muiden lasten leikkivän, tulen vihaiseksi ja alan miettiä: ’Jos Kevin olisi vielä täällä, hän olisi nyt melkein 11-vuotias. Kuinka pitkä hän jo olisi? Miltä hän näyttäisi nyt?’”
”Olimme ennen hyvin köyhiä. Meillä oli vain yksinkertaista ruokaa, mutta Kevin piti siitä. Nyt kun voisimme tarjota hänelle jotain parempaa, hän ei ole täällä”, Kuweni itkee.
”Kuulen hänen äänensä ollessani yksin kotona. En enää lähde kodistani minnekään.” Kuwenin suru on vaikuttanut myös hänen terveyteensä. Hän näyttää polviaan, joissa on siteet. ”Molempia polviani särkee, mutta saan siihen hoitoa.” Dina laskee käden äitinsä käsivarrelle vaitonaisena. Hän tuntee äitinsä tuskan, muttei pysty sanomaan mitään sen lievittämiseksi. Tuska on vieläkin liian suuri Kuwenin kannettavaksi. Hän tarvitsee edelleen esirukousta.
Rukoilethan
• että Jumala jatkaisi työtään Kuwenin sydämen parantamiseksi
• että Kuweni voisi parantua myös fyysisesti
• että Jumala lohduttaisi Kuwenia ja antaisi hänelle voimaa jatkaa eteenpäin.
