Selaa World Watch -listan maita

27. sijalla World Watch -listalla

Kiina

WWL 2019: Sijalla 27, pisteitä 65/100

WWL 2018: Sija 43
WWL 2017: Sija 39

WWL 2017: Sija 33

 

Asukasluku: 1,4 mrd. (97,2 milj. kristittyä)
Pääuskonto: Ateismi
Vainoamisen syy: Kommunistinen ja jälkikommunistinen sorto

2019: Kiina nousi sijalle 27 sijalta 43. Noin sadan miljoonan jäsenen kristillinen kirkko on suurin sosiaalinen voima, joka ei ole kommunistipuolueen (89 miljoonaa jäsentä) suoran vaikutusvallan alla.

 

Virallisten tietojen mukaan 10 % joidenkin alueiden asukkaista on kristittyjä. Noin puolet heistä kärsii jonkinlaista vainoa (viime vuonna viideosa). Uudet säädökset astuivat voimaan 1. helmikuuta 2018, kun presidentti Xi Jinping kiristi uskonnollisen toiminnan valvontaa. Niissä määritellään uskonnollisen toiminnan hallinnointi kansalaisten uskonnonvapauden turvaamiseksi.

 

Säännöt ovat kuitenkin tiukimmat 13 vuoteen – elleivät suorastaan vuonna 1976 päättyneen kulttuurivallankumouksen jälkeen. Uutta on se, että säännöt rajoittavat uskonnon ilmaisemista ja uskoon kutsumista verkossa. Uuden lain soveltamista valvoo puolue eikä hallitus, joten etenkin nuorison ja lasten osalta rajoitukset ovat tiukentuneet huomattavasti.

 Vainoavat tahot

Kiinassa ankarimmasta vainosta kärsii pieni joukko muslimi- ja buddhalaistaustaisia kristittyjä. Heitä vainoavat ei-kristityt uskonnolliset johtajat, joilla on vahva asema Xinjiangissa ja Tiibetissä, sekä heidän taustayhteisönsä. Kristittyjä voivat vainota jopa heidän omat vanhempansa. Kääntymiseen ei suhtauduta uskonnon vaihtamisena vaan yhteisön pettämisenä.

Myös kommunistijohtajat lietsovat vainoa omalta osaltaan, sillä he ovat vastuussa oikeuksien rajoittamisesta mainituilla alueilla ja muualla. Pyrkiessään säilyttämään valtansa he ajavat ahtaalle myös kristittyjä. Heitä huolettaa erityisesti se, että maan suurin sosiaalinen voima ei ole heidän hallinnassaan. Ote tiukkeni WWL 2018 -seurantajakson aikana, kun joitain kotiseurakuntia painostettiin rekisteröitymään. Myös uusi uskontoja koskeva laki tuli voimaan helmikuussa 2018.

Vainojen ilmeneminen

Jos perhe tai muu yhteisö huomaa jonkun kääntyneen kristinuskoon, häntä yleensä uhkaillaan, pahoinpidellään ja hänet ilmiannetaan viranomaisille – tämä kaikki siis vain, jotta hän luopuisi uskostaan. Aviopuolisoja voidaan pakottaa eroamaan, ja kristityiltä vanhemmilta voidaan ottaa lapsia pois. Julkiset kasteet eivät tule kysymykseenkään. Imaamit ja lamat kieltäytyvät järjestämästä perhejuhlia, kuten häitä ja hautajaisia, jos tietävät jonkun käännynnäisen osallistuvan niihin.

Vainon suhteen kirkkojen jako rekisteröityihin ja rekisteröimättömiin, ns. kotikirkkoihin, on vanhentunut. Hallituksen hyväksymiä kirkkoja vastaan voidaan hyökätä yhtä lailla, jos ne koetaan uhaksi – esimerkiksi liian suuriksi, liian poliittisiksi, tai ne kutsuvat ulkomaisia vieraita tai muuten häiritsevät paikallisia viranomaisia.

Kirkkojen “kiinalaistaminen” on yhä voimakkaampaa, mikä viittaa kommunistisen puolueen yleisempään politiikkaan pönkittää valtaansa kansallisen kulttuuri-identiteetin avulla. Niinpä uudet internetin ja sosiaalisen median rajoitukset sekä kansalaisjärjestö- ja uskontolait rajoittavat ankarasti toiminnan vapautta.

closer
Kiinan syvempi oppimäärä

Taustaa

Presidentti Xi Jinping astui virkaansa maaliskuussa 2013. Hänen ensimmäisen hallintokautensa aikana vapauden on arvioitu vähentyneen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Xi vauhditti menestyksekkäästi muutosta, jossa presidentin valtakauden aikarajoitus poistettiin maaliskuussa 2018. Tämän seurauksena Xin asema Kiinan johdossa on tarkkailijoiden mukaan vahvin sitten Mao Zedongin.

Sekä valtion hyväksymiin että rekisteröimättömiin kirkkoihin vaikuttaa lisääntyvässä määrin valtion uusi pyrkimys ohjata niiden toimintaa aktiivisesti sen sijaan, että valtio aiempaan tapaan vain pitäisi yllä yksinkertaista hallintoa. Rajoitukset tulevat epäsuorasti esimerkiksi kommunistisen ideologian ja retoriikan uuden korostamisen kautta. Vielä enemmän kirkkojen toimintamahdollisuudet rajoittuvat, kun niille tulee paineita sopeuttaa toimintaansa ohjauksen mukaiseksi. Kirkkoja myös valvotaan paljon entistä tarkemmin.

Kristillinen yhteisö on järjestäytynyt ja laaja yhteiskunnallinen tekijä, joka ei ole kommunistihallinnon kontrollissa, ja siksi kristittyihin on joka tapauksessa suhtauduttu epäilevästi. Uskontoa koskevat säädökset, jotka otettiin käyttöön 1. helmikuuta 2018 alkaen, antavat viranomaisille lailliset perusteet tiukempaan ohjaukseen.

Uskonnollinen maisema

Kommunistisena maana Kiina on – ainakin teoriassa ja viranomaistoimenpiteiden perusteella enenevässä määrin myös käytännössä – kaikkia uskontoja vastaan, sillä Marxin oppien mukaan ’uskonto on oopiumia kansalle’. Mutta kuten kaikissa kommunistisissa valtioissa, myös Kiinassa hallitus on huomannut, että ihmiset ovat taipuvaisia uskonnollisuuteen.

Siksi hallitus yrittää käyttää perinteisiä uskontoja yhteiskunnan kontrolloimiseen ja hallintaan ja ylistää kungfutselaisuutta aidosti kiinalaiseksi uskonnoksi. Ylistyksen viesti on: ”Jos haluaa olla uskonnollinen, pitäisi olla kungfutselainen”. Tämä on ollut älykäs toimenpide, joka sitouttaa noin 40 prosenttia kansalaisista hallituksen puolelle. Ja koska kungfutselaisuus on enemmän filosofia kuin uskonto, se on luonteeltaan melko joustava ja hyväksyy monenlaisia hallitsijoita, muun muassa kommunistisia.

Samaa ei voi sanoa kahdesta Kiinan vähemmistöuskonnosta: Tiibetin budhalaisuudesta ja islamista, jota on erityisesti Xinjiangin maakunnassa. Kummankin uskonnollisen ryhmän toimintaa on rajoitettu hyvin rajusti. Jopa tiettyjen nimien antaminen vastasyntyneille saatetaan kieltää. Ryhmien toiminta on nähty poliittisena, mikä on ainakin osittain totta, sillä kummallakin alueella on syntynyt tai edelleenkin syntyy itsenäistymisliikkeitä. Jotkut näistä toimivat väkivaltaisesti virkamiehiä ja tavallistakin kansaa vastaan.

Xinjiangia tarkkailijat kutsuvat poliisivaltioksi. Kun tuhansien ihmisten uudelleenkoulutusleirit eivät enää pysyneet salassa, virkamiehet jättivät huomiotta kansainvälisen huolen ja vain julkeasti ilmoittivat, että leirit ovat ammatillista tai muuta koulutusta varten. Näiden vähemmistöjen sisällä elää myös pieni määrä kristinuskoon kääntyneitä, jotka ponnistelevat hallituksen ja ympäröivän kulttuurin luoman kaksinkertaisen paineen välissä. Mutta jopa han-kiinalaisilla kristityillä on vaikeaa elää näissä olosuhteissa. On myös muita etnisiä uskontoja, mutta ne eivät ole hallituksen vainon keskipisteessä.

Monet raportit kertovat hälyttävää tietoa ratsioista, joita uuden uskontojen sääntelyn johdosta tehdään moniin kirkkoihin kaikkialla maassa, sekä virallisiin Kolmen Itsen (TSPM) että kotikirkkoihin. Pidätyksissä on takavarikoitu kristillistä materiaalia (myös Raamattuja), niiden yhteydessä on annettu sakkoja, ryöstetty omaisuutta ja pidätetty etenkin kirkon johtajia. Viranomaiset tekevät kaikkensa estääkseen raportoinnin näistä tapahtumista. Kaikkien kirkkojen kiinalaistaminen jatkuu.

Poliittinen maisema

Kommunistinen puolue on tiukentanut otetta yhteiskunnasta ja uskonnosta ja käyttää kasvavassa määrin kommunistista ja maolaista retoriikkaa pitääkseen kansalaiset kurissa. Rakenteellisen reformin tarve on selvästi nähtävissä, kun talous hidastuu ja kauppasota USA:n kanssa vaatii veronsa kummallakin puolella.

Kiinassa on hiljaa hyväksytty yhteiskuntasopimus, että varallisuutta lisätään vapauden kustannuksella. Jos huono talouskehitys jatkuu, sopimus voi alkaa murtua. Hallinnon päätavoite on pysyttää kommunistinen puolue vallassa ja se vaatii yhteiskunnallisen rauhan ja sopusoinnun ylläpitoa. Jos uskonto tai mikä tahansa muu voima näyttää vaarantavan tämän tavoitteen saavuttamisen, sitä vastaan taistellaan herkeämättä.

Toinen osoitus edellä mainitusta päätavoitteesta on tapa, jolla presidentti Xin nimi ja ideat otsikolla ’Xi Jinpingin ajatus kiinalaisuudelle luonteenomaisesta sosialismista uudella aikakaudella’ sisällytettiin virallisesti kommunistisen puolueen peruskirjaan puolueen 19. puoluekokouksessa lokakuussa 2017. Xi on Mao Zedongin jälkeen ensimmäinen johtaja, jolle tapahtui näin johtajan vielä eläessä.

Jotta Xi Jinpingin ajatukset tulisivat kansalle tutummiksi, Kiinan media tuotti käsitekartan, joka on värikoodattu ymmärtämisen helpottamiseksi. Kartassa on 30 erilaista osaa, joista jokainen jakautuu erillisiin alaosiin. Monitasoinen kartta näyttää vaikeaselkoiselta, joten ei ole ihme, että useat yliopistot ovat perustaneet erityisinstituutteja tutkimaan ja opettamaan Xi Jinpingin ideologiaa.

Todellisuudessa asia on paljon yksinkertaisempi: Jokainen, joka ei seuraa tarkalleen puolueen linjaa, on suuressa vaarassa tulla korvatuksi jollakulla toisella. Ja mikä tahansa joukko, joka ei omaksu kommunistista ideologiaa – esimerkiksi useimmat kirkot – ottaa eriasteisen vainon riskin.

Kiinasta on tullut maailman viidenneksi suurin ulkomaisten investointien tarjoaja. Se investoi monenlaisiin alueisiin ja maihin kuten Keski-Aasiaan, Pakistaniin, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Jotkut jättimäiset investoinnit näyttävät olevan pysähdyksissä, kuten suunnitelma rakentaa Panaman kanavan kanssa kilpaileva kanava Nicaraguaan. Samaan aikaan kuitenkin monet investoinnit sähköä tuottaviin voimalaitoksiin menevät eteenpäin.

Maantieteelliseen strategiaan liittyen Kiina on rakentanut satamien ja kaupallisten palvelujen verkoston rannikon myötäisesti koko Kiinan ja Kenian sekä Sudanin väliselle matkalle. Viimeisin lisäys tähän on vielä rakenteilla oleva Gwadarin satama Pakistanissa. Tarkkailijat kutsuvat verkostoa nimillä ’helminauha” tai ’yksi vyö, yksi tie’.

Viimeisimpiä ponnistuksia on myös kansainvälisen kehityspankin perustaminen. Aasian infrastruktuuriin investoiva pankki (Asian Infrastructure Investment Bank) on saanut tukea ympäri maailmaa USAn ja Japanin vastustuksesta huolimatta. ’Pehmeää voimaa’ käyttämällä Kiina kasvattaa vaikutustaan ja itseluottamustaan ympäri maailman. Samalla tämä avaa kirkoille mahdollisuuksia entistä aktiivisempaan palvelu- ja lähetystyöhön.

Sosioekonominen maisema

Kaksinumeroisen kasvuvauhdin ajat taloudessa ovat ohi ja Kiina tekee minkä pystyy, jottei sosiaalista tasapainoa ja kommunistisen puolueen valtaa yllä pitävä talouskasvu pysähtyisi.

Miljoonat työntekijät muuttavat Länsi-Kiinan maaseudulta itärannikon kaupunkeihin. Elinkustannusten voimakkaan nousun tähden monet muut muuttavat mieluummin niin kutsuttuihin ’toisen luokan kaupunkeihin’ eli kaupunkeja ympäröiville alueille. Tällä hetkellä tilastot osoittavat vakaata 6–7 prosentin talouskasvua, jollaisesta monet valtiot voivat vain uneksia. Tähän asti tämä on riittänyt Kiinan tarpeisiin ja yhteiskuntasopimuksen hiljaiseen hyväksyntään; sopimuksen, jossa vaihdetaan osallistumisoikeudet- ja vapaudet jatkuvasti kasvavaan henkilökohtaiseen varallisuuteen.

Hallituksen toinen suuri haaste on kuitenkin ihmisten päivittäiselintarvikkeiden laatukontrollin puute. Kun puute vaikuttaa lapsiin, kansalaiset reagoivat erityisen herkästi. Tämä voitiin nähdä selvästi jo maitojauheskandaalissa vuonna 2008, mutta se jatkui 250 000 virheellisen rokotteen skandaalilla heinäkuussa 2018. Pitkän ajan kuluessa tällaiset skandaalit voivat muodostua kommunistisen puolueen vallassa pysymiselle paljon haastavammiksi kuin hidastuva talous konsanaan.

Lisäksi väestö ‘vanhenee ennen kuin rikastuu’, kuten eräs kommentaattori taannoin asian ilmaisi. Tämä on yksi surullisenkuuluisan yhden lapsen politiikan varjopuolista. Yhä useampi keski-ikäinen tasapainoilee työn, perhe-elämän ja ikääntyvien vanhempien hoivaamisen välillä. Elinajan odote on pidentynyt. Hallituksen tilastojen mukaan yli 60- vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Muun muassa tämän ilmiön takia yhden lapsen politiikkaa helpotettiin, mutta ainakaan toistaiseksi tuon lievennyksen vaikutus ei ole ollut merkittävä.

Kaupungistuminen tekee monille vaikeaksi säännöllisen vanhempien luona vierailun. Siksi miljoonat vanhukset ovat jääneet yksin. Hoivakotien idea on maassa vielä verraten vieras eikä se mukaudu helposti perinteiseen kiinalaiseen ajatteluun. Kuitenkin kristityt ovat perustaneet joitakin hoivakoteja ja näyttävät sillä tavoin hyvää esimerkkiä sekä murtavat perinteiden rikkomisen pelkoa.

Lopuksi

Puoluekokous lujitti lokakuussa 2017 presidentti Xin vallan ja teki hänen haastamisensa periaatteessa mahdottomaksi. Ryhmät, jotka eivät vaikuttaneet tarpeeksi lojaaleilta, puhdistettiin tai ajettiin sivurooliin puolueessa.

Puolueen toimintasäde laajenee yhteiskunnan kaikille alueille mukaan lukien yritystoiminta, media ja kansalaisjärjestöt. Uskonnollisella alueella muutos havaittiin tarkasti, kun Valtion uskonnollisten asioiden hallinto (State Administration of Religious Affairs, SARA) irrotettiin hallituksen valtapiiristä ja liitettiin kommunistisen puolueen Yhteisen rintaman työosaston (United Front Work Department) alaosastoksi.

Kiinan hallinnolla on valtava määrä ongelmia, mutta johtajat pyrkivät silti pitämään kaiken kontrollissaan. Puolueen voiman säilyttämisen tavoite vaatii kaikkien uskonnon muotojen kontrolloimista, erityisesti voimakkaasti kasvavan kristityn vähemmistön.

Tulevaisuuden kannalta ehkä keskeisin kysymys on, pystyvätkö hallitsevat viranomaiset näkemään kristityt positiivisena voimana yhteiskunnassa. Näyttää siltä, että kristittyjä pidetään positiivisena ja ’sopusointuista yhteiskuntaa’ edistävänä voimana vain, jos he kiinalaistuvat ja omaksuvat kommunistisen ja sosialistisen ajatusmaailman. Tästä näkökulmasta jopa hallituksen kanssa liittoutuneet kirkot tulevat kokemaan yhä kasvavaa painostusta. Jos ensimmäisestä uskontosäädösten toimeenpanovuodesta voi jotain päätellä, hallitus näkee kirkot huomattavana uhkana.

Selaa World Watch -listan maita

Liity postituslistalle!

Sähköposteissa rukousaiheita, uutisia ja tiedotteita.

Kiitos, olet liittynyt rukoussähköpostin saajaksi.