Kristittyjä syytettiin hindujohtaja Sarawatin tappamisesta. Lähes sata kristittyä tapettiin Odishassa elokuussa 2008 näiden väärien syytösten vuoksi. Myös 300 kirkkoon ja 6000 kristittyyn kotiin hyökättiin, minkä seurauksena 56 000 ihmistä jäi kodittomaksi.
6495 pidätystä ja 827 rikossyytettä johti vain 78 tuomioon.
“Näin suuri vapautusten osuus on erittäin häiritsevää”, sanoi oikeuden presidentti T. S. Thakur. Määräyksessään 2.8.2016 hän viittasi väkivallan uhrien saamaan riittämättömään korvaukseen. Liittovaltion hallituksen tuli tutkia kaikkien tapausten todenmukaisuus.
Kristittyjen asian puolesta taisteleva Isä Ajay Singh puhui väkivallantekojen 10-vuotispäivänä: “Korkeimman oikeuden määräyksen jälkeen ei ole kahteen vuoteen tapahtunut yhtään mitään. Milloin saamme oikeutta?”
New Delhissä 23.8.2018 aktivisti Swami Agnives väitti, että kristinuskoa kritisoineen hindujohtajan murhan suunnittelivat hindunationalistit. Murhan tarkoitus oli lietsoa väkivaltaa kristittyjä kohtaan.
Samanlaisia väkivallantekoja saattaa tulla lisää, jos valheiden levittäminen jatkuu ja uskonto jakaa yhä Intiaa.
‘En ole saanut penniäkään’
Yli 3000 kristittyä, joista suurin osa vuoden 2008 väkivallan uhreja, kokoontui Phulbanissa, Kandhamalin hallinnollisessa pääkaupungissa 28.8.2018. He kantoivat kylttejä: “Ei enää verenvuodatusta uskonnon nimessä. Ei koskaan enää Kandhamalia. Vaadimme oikeutta.”
Väkivaltaisuuksissa saamiensa vammojen vuoksi eläkkeelle joutunut entinen poliisi Junos Nayak sanoi: “Olen kuullut uhreille määrätyistä korvauksista. Itse en ole saanut vielä penniäkään. En tiedä, keneltä korvauksia voisi pyytää. Nimeni ei ole hallituksen listalla korvauksia saavien joukossa.”
Nayak oli onnekas jäätyään henkiin, vaikka häntä ammuttiin metsästyskiväärillä. Hänen veljensä Lalji sitä vastoin kuoli puukotuksesta saamiinsa vammoihin. Veli ei ollut suostunut kääntymään hindulaiseksi.
Lalji Nayakin vanhin poika Umesh kertoi, että hänen äitinsä alunperin kyllä sai hallitukselta 500 000 rupian (noin 6000 euron) korvauksen kärsittyään kallonmurtumasta. Pojan tiedusteltua luvatusta 300 000 rupian (3500 euron) lisäkorvauksesta äidin kuoleman jälkeen viranomaiset kuitenkin esittivät outoja vaatimuksia.
Liittovaltion korkein oikeus tuomitsi 2.8.2016 edesmenneiden uhrien huollettaville maksettavaksi 300 000 rupian (3500 euron) korvauksen aiemmin saadun 6000 euron lisäksi. “Vakavasti loukkaantuneiden” oli määrä saada 30 000 rupian (350 euron) ja “lievästi loukkaantuneiden” 10 000 rupian (120 euron) ensikorvaus.
Samoin määrättiin 10 000 rupiaa niille, joiden koti oli “osittain” vaurioitunut ja 50 000 rupiaa niille, joiden koti oli “kokonaan tuhoutunut”.
Pohjois-Intian kirkon sosiaalipalvelujen osaston johtaja Gladish Naik kertoi, että “moni ei ole edes kuullut tästä tehostetusta korvauksesta.”
“Hallitus väittää jo siirtäneensä pankkitileille 150 miljoonaa rupiaa hallituksen myöntämästä 210 miljoonasta”, sanoi katolisen kirkon laki- ja kuntoutusosaston johtaja Fr. Dibakar Parichha. “On haastavaa saada selville, ovatko kaikki listatut henkilöt saaneet korvausta.”
