Egyptissä on tuhansia epävirallisina kirkkoina toimivia rakennuksia. Hallituksen kaksi vuotta sitten säätämä laki takaa kirkkorakennuksille samat oikeudet kuin moskeijoille. Virallista toimilupaa odotti noin 3500 rakennusta, ja asiasta oli keskusteltu tuloksetta jo 1970-luvulta alkaen.
Tämän vuoden tammikuussa Egyptin asuntoministeriö ilmoitti, että kristityt saavat jatkaa kokoontumista rakennuksissa, joille on haettu rekisteröintiä kirkoksi.
Yksin Luxorin kuvernoraatissa on kuitenkin jouduttu sulkemaan kahdeksan kirkkoa kesken lupaprosessin, kertoo kristitty lakimies Gamil Ayed uutistoimisto WWM:lle.
Yhtään moskeijaa ei tiettävästi ole suljettu toimiluvan puuttumisen vuoksi. Tämä loukkaa oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja uskonnonvapautta.
Koptilaisen politiikan tutkijan Karim Kamalin mukaan toimiluvan puuttuminen ei ole hallinnollinen ongelma. Ongelmana ovat Ylä-Egyptin maaseutukylien äärikonservatiiviset islamistit, jotka painostavat turvallisuusviranomaisia sulkemaan pieniä kirkkoja kesken lupaprosessin.
Huhut alkoivat kiertää
Esnan ja Armantin hiippakunnan ongelmat alkoivat, kun piispa Abba Yoaquim jätti hakemuksen alueen kirkkojen toimiluvista.
Neitsyt Marian ja Pyhän Mohraelin koptinen ortodoksikirkko El-Zenicassa joutui sulkemaan ovensa elokuussa.
”Iso joukko kylämme ja naapurikylien musliminuoria kerääntyi kirkon eteen huutamaan Allahin nimeä ja vihamielisiä iskulauseita kopteja ja kirkkoamme vastaan”, kertoi kirkon jäsen WWM:lle.
”He yrittivät murtaa oven, mutta lukitsimme sen sisäpuolelta. Poliisi hajotti mielenosoituksen, mutta ei pidättänyt ketään. Sitten he sulkivat kirkon sinetillä sekä asettivat vartijat, ja turvallisuusjoukot partioivat kylän kaduilla.”
15 % El-Zeniqan asukkaista on kopteja. He olivat kokoontuneet helmikuusta 2003 alkaen kaksikerroksisessa rakennuksessa, jonka hiippakunta oli ostanut.
Kyläläisten kanssa ei koskaan ollut ollut ongelmia, kunnes alkoi kiertää huhu, että virkamiehet tulisivat pian tarkistamaan rakennuksen ja siitä tulisi virallinen kirkko. Silloin protestit alkoivat.
Ilman perusteita
Lopulta poliisi pidätti viisi koptia ja 15 muslimia. Heitä syytettiin laittomasta kokoontumisesta, tien sulkemisesta, yleisen rauhan häirinnästä ja uskonnollisten erimielisyyksien lietsonnasta. Kopteja syytettiin myös laittomassa paikassa rukoilemisesta.
Koptien asianajaja Ashraf Saeed (nimi muutettu) kertoi WWM:lle, että rukoilemista koskeva syyte oli perusteeton. Rakennus on rekisteröity Esnan ja Armantin hiippakunnan nimiin, ja rukouksia johtaa pappi. Rakennuksen rekisteröimisestä kirkoksi oli jätetty hakemus.
Toinen lähellä sijaitseva koptiortodoksikirkko, St. Mary ja Anba Feltaas, suljettiin samanlaisissa olosuhteissa kesäkuussa ja se on edelleen kiinni. Kylän muslimit olivat hyökänneet sinne kuultuaan, että kirkolle oli haettu virallista toimilupaa.
Sortoa
”Kylässä on noin 4000 kristittyä, mutta nyt meillä ei ole paikkaa, missä pitää jumalanpalvelus”, kertoi kylässä asuva Rafaat Fawzy.
Lähin kirkko on 15 km päässä, ja varsinkin vanhusten, sairaiden ja lasten on vaikeaa päästä sinne.
”Kylässä on seitsemän moskeijaa, ja muslimit voivat rukoilla vapaasti missä vain, mutta meiltä estetään uskonnon harjoittaminen unelmoimassamme yksinkertaisessa paikassa. Meitä sorretaan omassa maassamme!”
Muslimien toiminta virallista lupaa odottavien kirkkojemme sulkemiseksi on hyökkäys sekä kopteja että valtiota vastaan, sanoo luxorilainen ihmisoikeusaktivisti Samir Habib (nimi muutettu). Kun lakia ei ole noudatettu, kovan linjan kannattajat ovat nousseet sen yläpuolelle.
