Luisan* elämä oli sotkussa. Aviomies Rodrigo* teki paljon töitä ja vietti aikaa juoden ja naisten parissa. Yhtenä päivänä Luisa oli kylällä, kun Jumalan Sanaa saarnaava mies kulki hänen ohitseen.

Luisa asui syrjäisessä Wounaan-alkuperäiskansan kylässä. Hänellä ei ollut paljoa mahdollisuuksia kuulla Jumalan Sanaa. Neljän vuoden kuluttua Luisan eteen tuli uusi mahdollisuus. Muuan lähetystyöntekijäperhe oli käymässä paikkakunnalla. Luisa juoksi heidän luokseen ja kutsui heidät kylään. Kyläilystä tuli tapa, ja Luisan perheelle opetettiin evankeliumia. Tapaamisten aikana Luisa tuli uskoon ja antoi elämänsä Jeesukselle. Paikalliset ja Luisan aviomies kummeksuivat Luisan kääntymystä. Rodrigon mielestä Luisa saisi valita, mitä tietä kulkee, mutta mies valitsisi omansa. Luisa työskenteli opettajana. Kun työkaverit kuulivat uskoontulosta, he alkoivat puhua hänestä pahaa ja vitsailla hänen kustannuksellaan. Hän ei kuitenkaan antanut kritiikin lannistaa. Päinvastoin, hän kertoi ihmisille, että on kristitty, eikä aio kieltää uskoaan.

Rodrigo alkoi hiljalleen nähdä vaimonsa uudessa valossa. Hän oli kuitenkin tyytyväinen juhlimisen ja juomisen täyteiseen elämäänsä. Hän ei tahtonut kristityksi kääntymisestä johtuvaa elämänmuutosta – kunnes hän sairastui.

Rodrigon kääntymys

Rodrigo joutui kahteen leikkaukseen eikä pystynyt tekemään töitä. Luisa yritti kannustaa miestään kääntymään Jumalan puoleen niin, että Jumala voisi auttaa häntä. Rodrigo suostui vastahakoisesti ja edellytti, että saisi 15 päivän ajan opiskella, mitä kristinuskoon kääntyminen merkitsee. Niinpä hän luki koko tuon ajan ja tahtoi tietää lisää Jumalasta. Lopulta hän tunnusti Kristuksen herrakseen. Lisäksi hänestä tuli yhteisön pastori. Rodrigo oli myös alkuperäiskansansa kyläyhteisön johtaja. Sen vuoksi hänen kääntymistään kristinuskoon ei yhteisössä hyväksytty. Niinpä hän luopui johtajuudesta koettuaan, ettei hänellä enää ollut yhteisössä muuta tehtävää kuin saarnata Jumalan sanaa. Hänelle väitettiin, ettei hän voisi olla pastori, koska on alkuperäiskansaa. Häntä myös uhkailtiin rangaistuksilla, sillä uusi usko katsottiin uhkaksi alkuperäiskansan uskonnolle.

Vainon monet kasvot

Paikallisen koulun opettajana Luisa oli yksi harvoista yliopistotutkinnon omaavista. Silti häneltä haluttiin viedä työ, vaikka hän elätti perheensä. Yhteisön valtuusto uhkasi, että jos hän ja Rodrigo eivät kieltäisi uskoaan, hän saisi potkut. Valtuusto yritti kiristää heitä valitsemaan uskon ja taloudellisen pärjäämisen välillä. Luisan usko kuitenkin kesti. Valtuuston edessä hän rukoili: “Herra, anna heille anteeksi. Annan anteeksi heille ja itselleni. Anna sinäkin minulle anteeksi, sillä minun tähteni he arvostelevat sinua. Anna heille anteeksi, Herra Jeesus. Mutta kiitos, kansani, että olette antaneet minun työskennellä näiden lasten parissa yhdeksän vuoden ajan. Kiitos. Sanonpa vain, että Jumala on avannut minulle ikkunan taivaaseen. Annoitte minulle vain lisää varmuutta, jota saan evankeliumista. Luulette minun hylkäävän evankeliumin, mutta en ole koskaan ollut päättäväisempi.”

Perheen painostus lisääntyi ja alkoi vaikuttaa Luisan ja Rodrigon kolmeen lapseen. Heitä kiusattiin sanallisesti ja fyysisesti. Opettajat eivät välittäneet. Kaksi nuorinta jätettiin luokalleen, vaikka heidän arvosanansa olivat riittävät jatkamiseen seuraavalle luokalle. Rodrigon mukaan lapset tulivat usein koulusta itkien. Heitä pilkattiin ja lyötiin, ja opettajat rankaisivat heitä, koska he olivat kristittyjä. Eräs opettaja jätti heidän tyttärensä kotitehtävät arvioimatta. Tytär ei siten voinut päästä luokaltaan, vaikka oli tehnyt kaikki tehtävät.

Rohkaisua Jumalan sanasta

Samaan aikaan Rodrigo saarnasi nuorille: “Jokin aika sitten olin kuten te. Pidin juomisesta ja naisista, monista naisista”, hän kertoi heille, “Olin sellainen ja se ei ollut minulle hyväksi. Nyt kun olen kristitty pastori, olen jättänyt paheet taakseni. Tekin voitte tehdä saman.”

Tätä sanomaa ei otettu kaikkialla heidän yhteisössään hyvin vastaan. Kerran eräs mies tuli taloon ja sanoi tietävänsä, mitä peliä Rodrigo pelaa. Jos hän jatkaisi, hänet tapettaisiin. Mies puhui paljon, uhkaili ja kertoi, milloin Rodrigo ja lapset tapettaisiin. Tai jos häntä ei tapettaisi, hänen lapsensa ja isänsä tapettaisiin ja vaimonsa siepattaisiin. Rodrigo teki ilmoituksen poliisille, mutta poliisi lupasi suojella häntä vain 500 metrin säteellä poliisiasemalta.

Luisa ja Rodrigo olivat tuolloin molemmat työttöminä ja lapset kotona. Heillä alkoi olla taloudellisia vaikeuksia, sillä rahaa oli käytettäväksi vain 20 dollaria kuussa. He kasvattivat itse kaiken ruokansa. Silloin lähetyssaarnaajaystävä otti yhteyttä Open Doorsiin. Se järjesti perheelle ruokaa. Kehitysyhteistyöprojektissa Luisa ja Rodrigo pystyivät myös perustamaan yrityksen. Sen avulla he ansaitsivat rahaa talouden ylläpitoon. COVID-aikana he saivat jatkuvaa apua niin, että saattoivat pysyä kotona. Lisäksi perheen lapsille järjestyi paikat lasten keskuksesta. Nykyään Luisa ja Rodrigo matkustavat lähetystyöntekijäperheen mukana evankelioimassa alueen alkuperäiskansan jäseniä. Vaikkei heillä ole juurikaan rahaa, he voivat hyvin, koska he saavat rohkaisua Jumalan sanasta.

Huom. Kaikki nimet on vaihdettu.*

 

Katso video