NIGERIALAINEN LESKI LÖYSI TOIVON SINUN TUKESI AVULLA

“Ennen teitä minulla ei ollut toivoa,” Rikiya sanoo.

Istumme vaalentuneilla puunrungoilla tuetun aaltopeltikaton alla Rikiyan kodin ulkopuolella, lähellä Nigerian Guyakua. Iltapäiväaurinko polttaa punaista hiekkaa jalkojemme alla. Rikiyan lapset ovat löytäneet varjoisan paikan.

Rikiya seisomassa kotinsa ovensuussa.

Kylän koira makaa uneliaana pentunsa kanssa tuoliemme lähellä. Rikiyan kodin seinät on tehty narulla yhteen punotusta bambusta. Olkiluuta nojaa seinän kulmaan, vuohien määkiminen kaikuu 20 metrin päässä sijaitsevasta savitiilisestä aitauksesta.

Rikiyan nimi tulee Raamatun profeetta Jeremian nimestä ja tarkoittaa “Herran korottama”. Joskus tuota siunausta on kuitenkin ollut vaikea nähdä.

Rikyan koira viettämässä aikaa varjossa.

Rikiyan ollessa vain kaksivuotias hänen äitinsä kuoli, ja Rikiya jäi orvoksi; isäänsä hän ei mainitse missään vaiheessa. Rikiyan isoäiti teki parhaansa lapsenlastaan kasvattaessaan. Täysi-ikäistyttyään Rikiya meni naimisiin. Avioliittonsa ensimmäisten yhdeksän vuoden aikana pariskunta sai kolme lasta: Jenniferin, Peacen ja Joshuan. Yhdeksäntenä vuonna aviomies sairastui. Hän kuoli vain kaksi päivää oireiden ilmaantumisen jälkeen. Kuukauden kuluttua, kun Rikiya vielä vietti suruaikaa, naapuri ryntäsi hänen kotiinsa.

”Naapurikylässä sytytetään taloja palamaan!” mies huusi.

Muotokuva Rikyasta hänen kylänsä taka-alalla.

Rikiya pomppasi ylös ja juoksi katsomaan: naapurikylä oli ilmiliekeissä. Hän tiesi, ettei aikaa olisi paljon. Hyökkääjät olisivat hänen kylässään pian. Hän juoksi takaisin sisälle, kokosi lapset luokseen ja he pakenivat. He juoksivat poikki kivikkoisen maaston, ohi irokopuiden, rönsyliljojen ja kultakastepensaiden.

Boko Haram, yksi maailman tunnetuimmista terroristiryhmistä, ryntäsi kylään sotilaineen ja aseineen. Vuonna 2002 alkunsa saanut ryhmittymä kasvoi räjähdysmäisesti sen jälkeen, kun pohjois-Nigerian kansannousu vuonna 2009 epäonnistui. Kuoleman, seksuaalisen väkivallan ja tuhon täyttämä Boko Haramin toiminta on jatkunut jo vuosikymmenen ajan.

”Tuli oli polttanut Guyakun ja Tela Balan poliisiaseman. Juoksimme alakouluun ja piilouduimme sinne, luotien lentäessä yläpuolellamme,” Rikiya kuvailee.

Rikiya ja lapset saapuivat seuraavaan kaupunkiin myöhään yöllä, ja sieltä he löysivät turvan. ”Jatkoimme sieltä Gombiin ja Yolaan,” Rikiya kertoo. Turvallinen kotiinpaluu oli mahdollista kaksi kuukautta Yolaan saapumisen jälkeen. “Palattuani kotiin, minulla oli vaikeaa. Olin leski ja komen lapsen yksinhuoltaja,” Rikiya sanoo painaessaan silmiään kyyneliä pidätelläkseen. Tuska pakottaa hänet keskeyttämään puheensa.

“Olin hyvin traumatisoitunut; mieheni oli poissa, ja Boko Haram oli ottanut kylämme haltuunsa. Vaatteet yllämme oli ainut mitä meillä oli jäljellä,” Rikiya kertoo.

Hän ei voinut muuta kuin penkoa raunioita. Hän löysi muutaman suuremman palan palanutta aaltopeltiä ja teki niistä pienen suojan.

Opendoors pystyi myöntämään hänelle microlainan, millä Rikya pystyi ostamaan kaksi naaras vuohta.

“Te tulitte pelastamaan minut,” hän sanoo. ”Ensin parantamalla traumani. Opin, että traumani oli kuin haava, jonka täytyi parantua. Arpi jäisi ikuisesti, mutta haava paranisi.”

Open Doors pystyi antamaan mikrolainan, jonka avulla Rikiya sai ostettua kaksi naarasvuohta eli kuttua. Kumpikin kuttu saa kaksi kiliä vuodessa. Tarpeen vaatiessa Rikiya myy yhden vuohista, joskus lasten koulumaksuja varten, joskus taas ruokaa, viljelyskasveja tai vaatteita varten.

“Teidän tuellanne sain takaisin toivon, ja haavani paranivat,” hän sanoo. “Siitä lähtien Jumala on ollut minun isäni, aviomieheni, kaikkeni. Kaikki tämä on tuonut minut lähemmäksi Jumalaa kuin koskaan ennen.”

“Rehellisesti sanoen, en tiedä mitä olisin tehnyt ilman saamaani lainaa, joka mahdollisti vuohien kasvattamisen.”

Rikya pitelemässä Raamattuaan.

Pohjoisen Nigerian kristityt, kuten Rikiya, elävät ainaisen hyökkäysuhan ja jatkuvan vainon keskellä Boko Haramin kaltaisten ääriryhmien takia. Sinun rukouksesi ja tukesi ovat erittäin arvokkaita tälle alueelle.

“Minä olen parantunut [traumastani], ja kerron aina kaikille kuinka te paransitte minut,” Rikiya kertoo. ”Kiitos.”

Lapsia Rikyan kylästä. Kuvassa myös hänen poikansa (vasemmalla) ja tyttärensä  (sinisessä mekossa).

Rikiyan elämä on ollut täynnä vaikeuksia ja menetystä, mutta kaiken sen läpi Jumala on pysynyt hänen vierellään.

Sinun tukesi on muuttanut hänen tulevaisuutensa ja antanut hänelle uutta toivoa. Jumala on käyttänyt rukouksiasi ja tukeasi osoittamaan Rikiyalle, että hänen nimensä todella tarkoittaa “Herran korottamaa”.

Nigeria

VAINOT OVAT OSA HEIDÄN ELÄMÄÄNSÄ – mutta nämä veljemme ja sisaremme päättävät seurata Jeesusta huolimatta hinnasta

Jeesus varoitti opetuslapsiaan vainoista, mikä tuntui heistä varmasti pelottavalta. Hän sanoi, että vainoista tulisi osa opetuslasten elämää. Mutta Jeesuksella oli heille myös lupaus: “Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette...

KADOTETTU PARATIISI

Itä-Afrikan Swahilin rannikko on yksi maailman eksoottisimmista lomakohteista, mutta paikallisille kristityille, jotka muodostavat vähemmistön tässä "paratiisissa", ympäristö on melko vihamielinen. Open Doorsin työntekijä Eglan* vieraili äskettäin kohteessa. Palmujen...

Keski-Aasia

Nimeni on Alex* ja olen valokuvaaja. Minulla on usein etuoikeus matkustaa Open Doorsin projektityöntekijöiden mukana tapaamaan heidän tukemiaan ihmisiä eri puolilla maailmaa maissa, joissa kristittynä elämiseen liittyy todellisia haasteita. Siellä uskosta seuraa jopa...

Nigeria

“Ennen teitä minulla ei ollut toivoa,” Rikiya sanoo. Istumme vaalentuneilla puunrungoilla tuetun aaltopeltikaton alla Rikiyan kodin ulkopuolella, lähellä Nigerian Guyakua. Iltapäiväaurinko polttaa punaista hiekkaa jalkojemme alla. Rikiyan lapset ovat löytäneet...

IRAK: ELÄMÄÄ USKON JA KALANVILJELYLAITOKSEN VARASSA – Yksi perhe palannut Pohjois-Irakin vuoriseudulle rakentamaan ISISin jälkeistä elämää

Open Doors Dahukin vuorilla pohjois-Irakissa Tarvomme mutaisella pellolla Pohjois-Irakin vuorilla katsomaan Faraydoun omistamaa palkittua kalafarmia.Faraydonilla on päässään haalistunut pesäpallolippis, musta tuulipuvun takki, maastokankaiset työhousut ja polviin...

Lähi-idässä vanhemmuus on vainon puristuksessa

Millaista on kristittynä kasvattaa perhettä Lähi-idässä? Kuinka kasvatuksessa välittyy vainon keskellä suhde Kristukseen ? Keskustelimme Lähi-idän eri maissa asuvien perheiden kanssa.Kuinka he kokevat tilanteensa ja millaisia terveisiä saamme heiltä? MAGIDIN PERHE –...

Indonesiassa nuoria kasvatetaan pelottomiksi Kristuksen seuraajiksi

Mitä yhteistä on Raamatun Danielilla, Daavidilla ja Joosefilla? He olivat kaikki vielä nuoria kuullessaan Jumalan kutsun, suorittivat myöhemmin tehtävänsä ja muuttivat kokonaisen kansakunnan elämää. Maissa, joissa kristityt kärsivät uskonsa takia kuten Indonesiassa,...

Irak: Uskoa toivottomuuden keskellä

Qaraqosh, Irak. Marraskuu 2018. Yousif, 18 v. kulkee  hämärän kirkkorakennuksen läpi. Askel on hidas. Vähän väliä hän pysähtyy pölyttyneellä lattialla. Yrittääkö hän muistaa sen ihmisten täyttämän ja värikkään kirkon, jonka hän joutui jättämään. Nyt katto on tulen...

Kurkistus salaiseen seurakuntaan: Kuinka seurakunta kokoontuu Keski-Aasiassa

Pastori Alimin (nimi muutettu) seurakunta oli toiminut yli kolmetoista vuotta, kun samalle kadulle rakennettiin moskeija. Tuolloin Alim seurakuntalaisineen ei ajatellut asiaa paljonkaan, koska islam on maan pääuskonto. Pian he saivat kuitenkin havaita jännitteiden...

TOIVON KESKUS Syyrian Aleppon allianssikirkossa

Brutaalista kahdeksan vuoden sisällissodasta kärsinyt Syyria tarvitsee paljon toivoa. Siksi Open Doors teki paikallisille yhteistyökirkoille aloitteen Toivon keskusten perustamisesta. Toimintaa lapsille ja nuorille, ruoanjakelua, englannin opetusta, Alfa-kursseja...

Liity postituslistalle!

Sähköposteissa rukousaiheita, uutisia ja tiedotteita.

Kiitos, olet liittynyt rukoussähköpostin saajaksi.