Lue myös Joh. 21
Hän on noussut ylös! Hän elää! – Niin, mitä me tekisimme nyt?
Opetuslapset olivat ymmällään asioiden saamasta käänteestä. He olivat jopa nähneet ristiinnaulitun Jeesuksen heränneen henkiin! Mutta huomattuaan olevansa kaikin puolin kunnossa monet heistä palasivat tekemään sitä, mitä he olivat tehneet ennenkin. Moni päätti seurata Simon Pietaria, kun tämä sanoi: ”Minä lähden kalaan.” He lähtivät veneellä, mutta eivät koko yönä saaneet yhtään mitään. Sitten Jeesus seisoi rannalla ja huuteli heille, että he heittäisivät verkon toiselle puolelle venettä. He heittivät – ja kalaa tuli niin paljon, etteivät he jaksaneet vetää verkkoa ylös. Verkko ei kuitenkaan revennyt.
Johannes tunnisti rannalla olevan miehen Jeesukseksi. Pietari innostui niin, että hyppäsi veteen päästäkseen tämän luokse ensimmäisenä. Kun kaikki pääsivät saaliineen rannalle, heitä odotti yllätys. Jeesus oli valmistanut heille aamiaisen – paistettua kalaa ja leipää! Ja hän kutsui heidät syömään kanssaan. He tiesivät, että se oli Jeesus, ja olivat aivan sanattomia.
Kun pääsemme yli traumaattisesta tapahtumasta, haluamme usein vain palata tekemään sitä, mikä on meille tuttua. Ylösnoussut elävä Jeesus, heidän ystävänsä, ymmärsi tämän.
Aivan samoin kuin Jeesus halusi olla opetuslastensa ystävä, hän haluaa olla myös meidän ystävämme. Hän haluaa syödä kanssamme, jutella kanssamme ystävän tavoin ja auttaa meitä pääsemään eteenpäin. Hän on edelleen ihmeiden Jumala. Hänellä on meille suunnitelma valmiina.
Herra, kun elän läpi näitä haastavia päiviä ja viikkoja, auta minua kuulemaan ääntäsi, tunnistamaan sinut ja tottelemaan sinua. Sinähän kutsut minut aterioimaan kanssasi.
