Lue myös Joh. 4
Jeesus tuli antaakseen meille elämän – elämän, joka tulisi säteilemään meistä muille. Elämä synnyttää elämää. Missä on elämää, siellä on elonkorjuuta.
Jeesuksen levätessä kaivolla Sykarissa hänen opetuslapsensa lähtevät ostamaan ruokaa. Palatessaan he näkevät Jeesuksen puhuvan naisen kanssa, vieläpä samarialaisen naisen, ja se oli yksinkertaisesti sopimatonta. Koettaen olla välittämästä siitä opetuslapset hoputtavat Jeesusta syömään. Mutta Jeesus sanoo heille: ”Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen.” Tämä on vielä arvoituksellisempaa. Ensiksi Jeesus rikkoo kahta kulttuurista kieltoa. Sitten hän kieltäytyy opetuslasten hänelle tuomasta ruoasta. Nyt Jeesus käskee heitä kohottamaan katseensa.
Jeesus tahtoo heidän suuntaavan katseensa ihmisten elonkorjuuseen, tässä esimerkissä halveksittuihin samarialaisiin, jotka nyt suurin joukoin tulevat Jeesuksen luo. Pian monet heistä uskoisivat Jumalan Poikaan.
Mikä on meidän näkymme tänään? Meitä ympäröivät ongelmat? Epäilyttävät muukalaiset, jotka voisivat tartuttaa meihin tauteja? Pelkäämämme puute, joka saattaa vaania nurkan takana?
Ehkä Jeesus käskee meitä kohottamaan katseemme, jotta näkisimme hänen suunnitelmansa ja tarkoituksensa niitä monia varten, jotka janoavat vastauksia näinä vaikeina aikoina.
Herra, kun olen huolissani jokapäiväisistä tarpeistani, ruoastani ja haasteistani, auta minua kuulemaan sinun äänesi, joka kehottaa minua kohottamaan katseeni. Mitä näenkään edessäni… tänään?
