Hartaudet Psalmit ja Pohjois-Korea
03.10.2024

Psalmit ja Pohjois-Korea 6/7 – Vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet

Lue Psalmi 139

Eun Hye on yksi Hannahin tyttäristä (lue aiempi hartaus 2/7). Eun Hyen ja hänen pikkuveljensä oli tarkoitus jäädä setänsä ja tätinsä luokse asumaan kunnes he voisivat seurata vanhempiaan Kiinaan. Sedällä ja tädillä ei kuitenkaan ollut tarpeeksi ruokaa. He pystyisivät huolehtimaan vain toisesta sisaruksesta, mutta eivät molemmista. Eun Hye päätti lähteä ja yrittää selviytyä kaduilla.

Nukkumapaikan löytäminen oli vaikeaa, mutta vielä vaikeampaa oli löytää ruokaa. Tämä ei kuitenkaan ollut ensimmäinen kerta, kun Eun Hye näki nälkää. Jonkin ajan kuluttua hänet pidätettiin ja vietiin pohjoiskorealaiseen lastenkotiin. Lastenkoti oli pikemminkin vankila katulapsille kuin oikea lastenkoti. Kuolemaa oli joka puolella hänen ympärillään. Kaikista vaikeinta lastenkodissa oli yksinäisyys, vaikka 16-vuotias Eun Hye eli satojen muiden kaltaistensa lasten kanssa.

“Minulla ei ollut ketään, kenen kanssa jutella”, Eun Hye kertoo. “Eikä mitään syytä elää. Leiri oli odotusaula kuolemaan.”

Mitä Eun Hye tekisi? “Menin ainoaan paikkaan missä muut eivät viihtyneet: likaiseen, haisevaan ja epähygieeniseen käymälään.” Sulkiessaan oven perässään, hän sai olla yksin ajatuksiensa kanssa. Kuten äitinsä, hän muisti isoäitinsä rukoukset. ’Hananim, auta!’

Hän rukoili Jumalaa, jota ei vielä tuntenut. Eun Hye sai lohdutusta ja voimaa, kun hän rukoili. Hän ymmärsi, mistä Psalmi 139 kertoo – Herra on kaikkialla läsnä. Jopa ’tuonelassa’, paikassa, joka Vanhassa testamentissa kuvaa kuoleman pimeyttä.

“Minne voisin mennä sinun Henkesi ulottuvilta,
minne voisin paeta sinun edestäsi?
Vaikka nousisin taivaaseen,
sinä olet siellä,
vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan,
sielläkin sinä olet.
Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin tai muuttaisin merten taa,
sielläkin sinä minua ohjaat,
talutat väkevällä kädelläsi.
Vaikka sanoisin: »Nyt olen pimeyden kätköissä,
yö peittää päivän valon»,
sinulle ei pimeys ole pimeää,
vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste,
pimeys kuin kirkas valo.”
(Psalmi 139:7–12)

Psalmi 139 on kuvaus siitä, kun ihminen tietää Jumalan tuntevan hänet läpikotaisesti. Huolimatta siitä, onko vuoteesi viihtyisässä kodissa vai maanpäällisessä helvetissä, Hän on kanssasi.

Jos sinulle nousi mieleen rukousaiheita, voit kirjoittaa ne osoitteessa: https://opendoors.fi/rukousseina/?rs=maat&rc=pohjois-korea

Puhujavieras Suomessa 9.10.-15.10.2024: https://opendoors.fi/puhujavieras-pohjois-koreasta-vainoajasta-vainotuksi/