30. sijalla World Watch -listalla

Indonesia

WWL 2019: Sijalla 30, pisteitä 65/100

WWL 2018: Sija 38
WWL 2017: Sija 46

WWL 2016: Sija 43

 

Asukasluku: 263,5 milj. (31,9 milj. kristittyä)
Pääuskonto: Islam
Vainoamisen syy: Ääri-islam ja uskonnollinen nationalismi

2019: Indonesia nousee sijalle 30 sijalta 38. Indonesiassa on maailman suurin muslimiväestö, 212 miljoonaa ihmistä.

 

Vuoden 2019 presidentin- ja parlamenttivaalien edellä uskonnollinen ilmapiiri on kiristynyt Indonesiassa. Kristityt, joita on 32 miljoonaa, seurasivat Jakartan entisen kuvernöörin Ahokin oikeudenkäyntiä, joka perustui tekaistuun jumalanpilkkasyytökseen. Hän sai 2 vuoden tuomion ja vapautunee vankilasta tammikuussa 2019.

 

Yhden islamistiperheen, mukanaan perheen 9-vuotiaat tyttäret, tekemät itsemurhaiskut Surabayan kirkkoihin toukokuussa 2018 järkyttivät koko maata, joka vielä äskettäin oli tunnettu maltillisesta islamista.

Vainoavat tahot

Indonesiassa niin osa islamin uskonnollisista johtajista kuin valtamediakin lietsovat vihaa kristittyjä ja muita uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan. Maassa toimii useita poliittisia konservatiivipuolueita, joiden politiikka tähtää islamilaiseen valtioon. Näiden puolueiden edustajat kannattavat esimerkiksi koulutukseen sharia-lakiin pohjautuvia uusia käytäntöjä. Yksi näistä on ”Oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin puolue”- PKS.

Elokuussa 2017 hallitus ilmoitti aikeistaan tiukentaa maan jumalanpilkkalainsäädäntöä. Indonesiassa hallinto ei vainoa kristittyjä. Sen sijaan ääri-islamilaisten painostusryhmien, kuten ”Islamin puolustajien rintaman”- FPI, vaikutus on suurempi. Nämä saavat liikkeelle valtavia mielenosoittajajoukkoja. Viimeksi näin kävi Jakartan kristityn kuvernöörin ”Ahokin” jumalanpilkkasyytteen oikeudenkäynnin yhteydessä.

Syyskuusta 2016 alkaen yhdeksän kuukauden aikana sadat tuhannet ihmiset marssivat häntä vastaan useita kertoja.

Vainojen ilmeneminen

Monia muslimitaustaisia kristittyjä vainoaa heidän perheensä. Vaino ilmenee monin tavoin. Enimmäkseen se ei ole fyysistä vaan esimerkiksi eristämistä ja sanallista väkivaltaa. Harvat kristityksi kääntyneet kohtaavat fyysistä väkivaltaa uskonsa takia. Vainon aste on eritasoista Indonesian eri osissa. Esimerkiksi Länsi-Jaavalla ja Acehissa islamistiryhmät ovat erittäin vahvoja ja vaikuttavat voimakkaasti yhteiskunnassa ja politiikassa.

Kirkko joutuu ongelmiin islamistien kanssa heti, mikäli sen työ koetaan käännytykseksi. Tämä koskee useimpia evankelisia ja helluntailaisia kirkkoja. On tavallista, että muilla kuin perinteisillä kirkkokunnilla on vaikeuksia saada rakennuslupia kirkoilleen. Vaikka lain asettamat vaatimukset vahvistetaan oikeudessa, paikalliset viranomaiset saattavat jättää luvat myöntämättä. Viime aikoina myös katolisilla kirkoilla on ollut vastaavia ongelmia. Indonesiassa kristittyjen tilanne on heikentynyt.