WWL 2024 -vainoraportti: Keskeisimmät trendit

Sisällys

Voit siirtyä artikkelin osioihin napauttamalla sisällysluettelon otsikoita.

1. Uskonnollinen väkivalta voimistuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa
2. Ulkomainen vaikutus Afrikassa vaikeuttaa kristittyjen elämää
3. Väkivalta kasvaa voimakkaasti Intiassa vaalien lähestyessä
4. Seurakunnat ennennäkemättömien hyökkäysten kohteena
5. Kristityt yhä ahtaammalla Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa
6. Nicaraguan tilanne heikkenee nopeaa vauhtia
7. Pohjois-Korea pysyy vainoraportin kärkimaana
8. Positiivisia kehityskulkuja

Uskonnollinen väkivalta voimistuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 

Kristittyihin kohdistuva väkivalta on ollut pitkään vainon tyypillinen piirre Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tämä suuntaus voimistui vuoden 2024 World World List -raportin raportointikaudella.

Saharan eteläpuolisista 26 maasta, joiden vainon taso oli vähintään korkea, 15 maata luokiteltiin väkivallan suhteen tasoltaan erittäin korkeaksi. Vuosi sitten vastaava luku oli 13.

Väkivallan yleiseen kasvuun vuoden 2024 raportissa vaikutti kirkkoihin, kristittyjen koteihin ja liikeyrityksiin kohdistuneiden hyökkäysten lisääntyminen. Esimerkiksi käy Etiopia, jossa kirkkoihin ja julkisiin kristillisiin kiinteistöihin kuten kouluihin kohdistuvien hyökkäysten määrä kasvoi jyrkästi. Poltettujen, ryöstettyjen tai takavarikoitujen, kristittyjen omistamien liikeyritysten määrä kasvoi huomattavasti Burkina Fasossa ja Keski-Afrikan tasavallassa.

Saharan eteläpuolisen Afrikan 26 maasta, joissa vainon taso oli vähintään korkea, 18 maassa tapettiin uskonsa takia ainakin 4 606 kristittyä vuoden 2023 syyskuun lopussa päättyneen raportointikauden aikana. Lopuissa kahdeksassa maassa ei raportoitu tappoja. Kuten aikaisempinakin vuosina, Nigerian osuus uskonnollisista syistä tehdyistä murhista oli yhdeksän kymmenestä raportin sisältämissä alueen maissa. Tappojen määrä on todennäköisesti paljon suurempi näissä maissa, koska konfliktien aikana ja niiden jälkeen on vaikea saada luotettavaa tietoa väkivallan vaikutuksesta.

Kuolemaan johtavien iskujen lisäksi kristittyjen pakkomuutto kodeistaan ja yhteisöistään on tärkeä kristittyihin kohdistuvan väkivallan mittari. Sveitsistä käsin toimivan Internal Displacement Monitoring Centren ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tietojen mukaan vuoden 2022 lopussa 34,5 miljoonaa ihmistä eli pakkomuuttajina (pakolaisina ja maansisäisinä pakolaisina) Saharan eteläpuolisissa maissa, joiden vainon taso oli vähintään korkea World Watch List -raportissa.

Näistä 34,5 miljoonasta ihmisestä arviolta 16,2 miljoonaa oli kristittyjä. Tämä on noin 3 prosenttia niistä 534 miljoonasta kristitystä, jotka asuvat 26 Saharan eteläpuolisissa, vähintään vainon korkean tason maissa.

Miksi väkivalta on lisääntynyt? Kokonaiskuva Afrikassa on kompleksinen, ja yksittäisiä tapauksia sattuu monenlaisissa paikallisissa olosuhteissa. Yhteistä on se, että ääri-islamilaiset tahot käyttävät hyväkseen epävakautta aiheuttavia olosuhteita eri puolilla maanosaa. Yhtenä esimerkkinä on Mali. Maan jo ennestään heikkenevään turvallisuustilanteeseen vaikuttaa ranskalaisten joukkojen lähtö lopullisesti marraskuussa 2022 ja YK:n kriisinhallintaoperaatio MINUSMAn vetäytyminen maasta kokonaan joulukuun 2023 loppuun mennessä. Tämä luo lisää tilaa jihadistien hyökkäyksille.

Toisena esimerkkinä ovat sotilasvallankaappaukset, jotka pakottivat Nigerin ja Gabonin vaihtamaan hallintoaan vuonna 2023. Nämä olivat vain viimeisimpiä aikaisemmista, vuosina 2022 ja 2021 tapahtuneista vallankaappauksista. Historiallisesti sotilashallinnot eivät ole aina suhtautuneet myönteisesti uskonnolliseen moniarvoisuuteen. Tosin Nigerissä vallankaappausta johtaneet nimittivät hallitukseen kristityn. Vallankaappauksilla on pitkä historia Afrikassa, mutta niiden viimeaikainen lisääntyminen on osoitus laajemmasta demokratian vähenemisestä. Se on uskonnollisten yhteisöjen kannalta huolestuttava suuntaus.

Kuten aikaisempinakin vuosina, hallinnon ja turvallisuuden heikkoudet loivat tilaa jihadistien toiminnalle Burkina Fasossa, Malissa ja Nigeriassa mutta myös Somaliassa, Mosambikissa ja muissa alueen maissa. Muuan muassa Human Rights Watch -järjestö raportoi jihadistien suorittamista laaja-alaisista tapoista, raiskauksista ja kylien ryöstelyistä Malin koillisosassa tammikuusta 2023 lähtien.

Jihadistijärjestö Isisin ja al-Qaidan piiriin kuuluvat ryhmät ovat lisääntyneet voimakkaimmin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Kongon demokraattisen tasavallan itäosasta on esimerkiksi tullut islamilaisen ADF-ryhmän (Allied Democratic Forces) tukikohta. Ryhmä on vannonut uskollisuutta Isisille. ADF on pyrkinyt horjuttamaan Ugandan vakautta ja kohdistanut iskuja kirkkoja ja kristittyjä vastaan Kongon koillisosassa useiden vuosien ajan. Tammikuussa 2023 ADF:n taistelijat räjäyttivät pommin jumalanpalveluksessa Kasindin rajakaupungissa (Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa) tappaen ainakin 12 ihmistä ja haavoittaen kymmeniä muita.

Nigeriassa vielä toiminnassa olevan Boko Haram -terroristijärjestön tuhannet jäsenet ovat laskeneet aseensa. Järjestön on nyt jättänyt selvästi varjoonsa siitä irtautunut Islamilaisen valtion länsiafrikkalainen siipi (ISWAP), joka on jatkuvana uhkana Nigerian koillisosassa ja monissa muissa osissa maata. Muualla iskut pääosin kristittyihin yhteisöihin, tapot, sieppaukset, seksuaalinen väkivalta ja elinkeinojen tuhoaminen jatkuvat. Suuri osa näistä on fulaniheimon taistelijoiden tekemiä. Kaikki tämä väkivalta vaikuttaa suhteettomasti kristittyihin.

Nigerian säännöllisistä väkivaltaisuuksista esimerkkinä on kristittyjen yhteisöihin kohdistunut hyökkäysten sarja Plateaun osavaltiossa huhti-heinäkuussa 2023. Para-Mallam Peace Foundation -säätiön raportin mukaan hyökkäyksissä kuoli 315 kristittyä ja 31 muslimia. Hyökkäysviikot vaikuttivat 6 603 perhekuntaan. Kotipaikkansa joutui jättämään 18 751 ihmistä, joista lähes kaikki olivat kristittyjä ja joiden joukossa oli 6 066 alle viisivuotiasta orpolasta. Pakkomuuttajat majoitettiin tilapäisesti 14 leiriin, jotka olivat nigerialaisen Church of Christ in Nations -kirkon paikallisseurakuntien järjestämiä.

Silloinkin kun kristityt eivät joudu erityiseksi kohteeksi uskonnollisten syiden takia, he ovat erittäin haavoittuvassa asemassa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa alueen laajemmissa konflikteissa esimerkiksi Etiopiassa, Sudanissa ja Kamerunissa. Kristityt ovat helppo kohde, joita vastaan voidaan hyökätä lähes rankaisematta. Tämä ”sopivasti” vainoaminen rajoittaa vakavasti heidän, heidän perheittensä ja tulevien sukupolvien tulevaisuudennäkymiä.

Ulkomainen vaikutus Afrikassa vaikeuttaa kristittyjen elämää 

Afrikan autoritaariset hallitukset ovat saaneet Kiinasta ja Venäjästä halukkaita yhteistyökumppaneita.

Kiinan kasvava rooli Afrikassa – infrastruktuurissa, teknologiassa ja koulutuksessa – mahdollistaa ja vahvistaa itsevaltaisia hallituksia. Huawein kaltaiset yhtiöt ovat saamassa suurta jalansijaa Afrikan markkinoilla. Englantilaisen Institute of Development Studies -kehitystutkimusinstituutin mukaan afrikkalaiset hallitukset käyttävät miljardi dollaria vuodessa valvontateknologiaan. Suurin asiakas on Afrikan runsasväkisin maa Nigeria – sekä liittovaltion hallitus että maan osavaltiot. Myös Eurooppa ja Yhdysvallat ovat raportin mukaan olleet tämän teknologian halukkaita myyjiä, mutta Kiina on tullut niiden markkinaosuuksille.

Kiinan hallitus on samaan aikaan valinnut Afrikan päämarkkinalueekseen autoritaarisen hallintomallin suoralle viennille. Kiinan kommunistinen puolue on avannut Tansaniassa sijaitsevalla uudella kampuksella ensimmäisen ulkomailla sijaitsevan akatemiansa. Sen tarkoituksena on kouluttaa poliittisia johtajia käyttämään Kiinan yksipuoluejärjestelmään yhdistettyä talous- ja yhteiskuntasuunnittelua. Akatemian ensimmäiset opiskelijat tulivat kuuden Afrikan maan poliittisista puolueista.

Ulkomaista vaikutusta tuli Afrikkaan raportointikaudella myös Venäjältä, tarkemmin sanottuna Wagner-ryhmästä. Ryhmä on yksityinen palkka-armeija, jolla oletetaan yleisesti olevan tiiviit yhteydet Venäjän hallitukseen. Ryhmä on ollut yhä aktiivisempi Afrikan eri maissa, muun muassa Burkina Fasossa, Malissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Mosambikissa ja Madagaskarissa. Wagner tunnetaan säälimättömistä menetelmistään ääriryhmien toiminnan lopettamiseksi, mihin kuuluu julmuus siviilejä kohtaan.

Wagnerista on tullut eräs pelätyimmistä ryhmistä Sahelin alueella, erityisesti Burkina Fasossa, Malissa ja muissa maissa, joissa sen läsnäolo on tuntunut tai tuntuu edelleen. Sen vaikutus on tukahduttanut merkittävästi kristittyjen ääntä yhteiskunnassa. Hallituksen epäoikeudenmukaisten toimien tai Wagnerin julmien tekojen vastustaminen on muuttunut vaikeaksi. Burkina Fasossa ja Malissa työskentelevät tutkijat toteavat, että tämän ryhmän julmuuksien dokumentointi on lähes mahdotonta ja toisinaan hengenvaarallista.

Vaikka ryhmällä on selvä halu taistella terroristiryhmiä vastaan, Wagner pitää siviilejä uhrattavissa olevina ihmisinä, mikä mutkistaa tilannetta entisestään. Geopoliittisesti monimutkainen tilanne tuo lisää vaikeuksia etenkin kristittyjen ja erityisesti protestanttien kannalta. He pelkäävät seurauksia siitä, että heidät yhdistetään länsimaiseen Wagnerin toimien vastustamiseen. Wagnerin aiheuttama uhka ulottuu pelkkiä ihmisoikeusloukkauksia laajemmalle, sillä sen manipuloimat elintärkeät talouden alat, erityisesti kaivostoiminta, altistavat Afrikan maat lisääntyvälle kaaokselle ja epävakaudelle.

Väkivalta kasvaa voimakkaasti Intiassa vaalien lähestyessä

Valtava Intia, maailman väkirikkain maa, on suuntausten sekamelskaa. Kristittyjen tilanne on huonontunut nopeasti joissakin osissa maata ja parantunut toisissa. Tämän vuoksi, kun otetaan huomioon kristittyjen uskonnonvapaus koko maassa, vainon taso nousi vain yhdellä pisteellä. Kokonaispisteiden taustalla on kuitenkin todisteita siitä, että Intia on tulossa väkivaltaisemmaksi maaksi kristityille.

Vuoden 2022 vainoraportissa kerrottiin 10 kristityn kuolleen uskonsa takia. Vuonna 2023 raportoituja tappoja oli 17. Tuoreessa vainoraportissa luku on 160.

Muissa väkivaltapisteisiin vaikuttavissa luokissa havaittiin nousua. Kristillisiin kirkkoihin, kouluihin ja muihin julkisiin kiinteistöihin kohdistuvia hyökkäyksiä raportoitiin 47 vuoden 2022 ja 67 vuoden 2023 raportissa mutta 2 228 vuoden 2024 raportissa. Kristittyjen koteihin kohdistuvia hyökkäyksiä oli 91 vuoden 2022 ja 180 vuoden 2023 raportissa, mutta lähes 5 900 vuoden 2024 vainoraportissa. Kristittyjen liikeyrityksiin kohdistuvia iskuja oli vastaavasti 2, sitten 37 ja nyt 160. 

Hätkähdyttävintä on se, että yli 62 000 intialaisen kristityn oli pakko lähteä kodeistaan vuoden 2024 World Watch List -vainoraportin raportointiaikana. Kasvu oli räjähdysmäinen aikaisempiin vuosiin verrattuna: luvut olivat vuoden 2022 raportissa 380 ja vuoden 2023 raportissa 834.

Väkivaltaisuuksien ja pakolaisuuden huiman nousun keskipisteessä on ollut Manipurin osavaltio Intian koillisosassa. Vihamielisyydet puhkesivat siellä kahden etnisen ryhmän, enemmistönä olevan meitein ja vähemmistönä olevan kukien ryhmän välillä toukokuussa 2023. Meiteiden pyrkimys saada virallinen heimoasema kohtasi vastustusta suurelta osin kristittyjen kukien taholta. Nämä väittivät, että virallisen aseman myöntäminen meiteille antaisi tälle suuremmalle ja enimmäkseen hindulaiselle etniselle ryhmälle mahdollisuuden tunkeutua kukiheimojen alueille. Kiistaa käytiin suurelta osin verkossa ja sitä sävytti kukeihin kohdistuva vihapuhe. Seuranneissa väkivaltaisuuksissa tuhoutui satoja kirkkoja – jopa meiteiden seurakuntia – ja kymmenet ihmiset saivat surmansa ja kymmeniä tuhansia ajettiin kodeistaan. 

YK:n kannanotossa Manipurin tilanteesta todettiin kauhistuttaviksi kuvaukset sukupuoleen perustuvasta väkivallasta, joka kohdistuu satoihin, kaikenikäisiin ja pääasiassa kukien etniseen vähemmistöön kuuluviin naisiin ja tyttöihin. Kuvattuun väkivaltaan kuuluu joukkoraiskauksia, naisten marssittamista alastomina kadulla, kuolemaan johtavia pahoinpitelyjä ja naisten polttamista elävältä tai kuolleena.

Olosuhteet pakolaisleireillä Manipurissa ja naapuriosavaltiossa Mizoramissa ovat heikentyneet. YK on vaatinut huomattavampaa humanitaarista apua. Intian hallitus on toiminut hitaasti. On raportoitu siitä, että terrorisminvastaiset yksiköt ovat käyttäneet valtuuksiaan tekosyynä hyökätä vähemmistöjen kimppuun. Koko tilanne on joutunut verkossa olevan väärän tiedon ja viestinnän katkosten sumentamaksi.

Manipurin kaaoksen taustalla on tuttu voimakas hindunationalismi, joka on ominaista maan hallitukselle ja suurelle osalle maata. Hallitsevan Intian kansanpuolueen (BJP) ja sen johtajan, pääministeri Narendra Modin suojeluksessa radikaaleimmat hindunationalistit pitävät kaikkia kristittyjä kansakunnalle vieraina eivätkä kaihda väkivallan käyttöä tavoitellessaan puhtaasti hindulaista Intiaa. Hindutaustaiset kristityt kokevat jatkuvaa painostusta palata hindulaisuuteen.

Vuoden 2024 vainoraportti sisältää todisteita tästä kristinuskon vastaisesta painostuksesta kertomalla vihamielisyyden jatkuvasta kasvusta Madhya Pradeshin ja Chhattisgarhin osavaltioissa. Vuoden 2022 lopulla Chhattisgarhinin osavaltiossa olevan kylän asukkaat esittivät esimerkiksi uhkavaatimuksen noin 200 kristitylle 70 perheestä: heidän olisi luovuttava uskostaan tai lähdettävä. Protestoivat piestiin. Samoihin aikoihin Uttar Pradeshin osavaltion poliisi pidätti yhdeksän pastoria ”käännytystoiminnasta”. Näihin kuului pastori, joka isännöi tyttärensä ja vävynsä häävastaanottoa. Uttar Pradesh on yksi 12 osavaltiosta, jossa uskonnon vaihtaminen on laitonta. Se antaa tekosyyn rajoittaa kristittyjen toimintaa, kun taas hindut joutuvat harvoin syytteeseen samoista syistä.

Samaan aikaan Intian korkein oikeus pohtii, pitäisikö maan kastittomien, dalitien, luokkaa laajentaa sisällyttämään muslimit ja kristityt. Tämä on hyvin arkaluonteinen kulttuurinen kysymys, joka voi aiheuttaa laajamittaisia poliittisia levottomuuksia.

Intian vuoden 2024 parlamenttivaalit tulevat lisäämään tilanteen levottomuutta. Intian kansallispuolueen voi odottaa kehittelevän uskonnollisia konflikteja edistämään kampanjaansa pysyä edelleen vallassa.

Seurakunnat ennennäkemättömien hyökkäysten kohteena

Kaikista maista, joiden pistemäärä oli 41 tai enemmän WWL 2024 -raportissa, kymmenen kärkimaata kirkkoihin kohdistuvien hyökkäysten suhteen olivat Kiina, Intia, Nigeria, Nicaragua, Etiopia, Ruanda, Sudan, Burkina Faso, Niger ja Angola. Näissä maissa oli yhteensä uskomattomat 14 129 kirkkoa tai muuta kristillistä julkista kiinteistöä, joihin hyökättiin tai jotka lakkautettiin (yhteensä 14 766 kiinteistöstä kaikissa 78 listatussa maassa). Tutkijat uskovat kuitenkin, että niitä on voinut olla tuhansia enemmän. Kiina ja Intia ovat listan kärjessä: hyökkäyksiä tai lakkautuksia oli Kiinassa noin 10 000 ja Intiassa 2 228.

Ylivoimaisesti suurin osa seurakuntien lakkauttamisista koskee niin sanottuja kotiseurakuntia Kiinassa. Nimitys on ollut Kiinan tilanteessa usein harhaanjohtava. Vaikka kotiseurakunnat olivat aluperin pieniä ja rekisteröimättömiä kodeissa kokoontuvia ryhmiä, monet kasvoivat valtavasti ja pitivät kokoontumisiaan julkisissa tiloissa kuten hotelleissa tai vuokratuissa toimistokerroksissa. Näiden seurakuntien tilaisuuksiin osallistui satoja tai jopa tuhansia kristittyjä joka viikko. Tämä vapaus on nyt päättynyt. Siihen on osasyynä se, että viranomaiset ovat hyödyntäneet koronapandemian seurauksena käyttöön otettuja rajoituksia. Kotiseurakunnat ovat nyt palanneet juurilleen. Ne ovat hajonneet lukuisiksi vähemmän näkyviksi ryhmiksi, joista monella ei ole pastoria eikä resursseja. Samaan aikaan monia hallituksen tunnustaman Kolmen itsen liikkeen seurakuntia pakotetaan lopettamaan toimintansa ja sulautumaan suurempiin kirkkoihin. Tämän hallitukselta tulevan paineen lisäksi uudet Kolmen itsen liikkeen säännökset tulivat voimaan vuonna 2023. Ne osoittavat (etenkin artikloissa 27, 36, 39 ja 40), kuinka kommunistinen puolue ryhtyy itse asiassa määrittelemään uudelleen kristilliset prioriteetit ja arvot.

Toisin kuin Kiinassa iskut kirkkoja vastaan ovat Intiassa vihamielisten väkijoukkojen tekemiä. Tästä esimerkkinä on toukokuussa 2023 Manipurin osavaltion Imphalissa Churachandpurin alueella puhjennut väkivalta. Imphalin arkkipiispan Dominic Luponin mukaan 249 meiteiden kirkkoa tuhottiin ensimmäisten 36 tunnin aikana. Hyökkääjät eivät olleet kukeja (jotka ovat pääosin kristittyjä) vaan meiteihin kuuluvia hinduja ja perinteisen uskonnon kannattajia. Luponin mukaan kirkkoihin hyökänneet meiteijoukot olivat kansalaisjärjestöjen Arambai Tenggol ja Meitei Leepun organisoimia. Suurin osa kukeista joutui samojen väkijoukkojen ankaran hyökkäyksen kohteeksi ensimmäisten 36 tunnin aikana ja pakeni kodeistaan. Kysymyksessä olivat siis meiteihin kuuluvat radikaalit, jotka hyökkäsivät sekä omiensa (meiteikristittyjen) että kukien kimppuun.

Nigeriassa, Burkina Fasossa ja Nigerissä kirkkoihin tai julkisiin kristillisiin kiinteistöihin hyökkäävät ovat pääosin islamilaisia kapinallisryhmiä, jotka ryöstävät tai valtaavat kristillisiä yhteisöjä. Raportointiaikana hyökkäysten ja hylkäämisen kohteena oli näissä maissa varovaisen arvion mukaan 950 kirkkoa ja julkista kristillistä kiinteistöä. Yksinomaan Nigeriassa näitä oli 750.

Yhteisöihin kohdistuvien hyökkäysten aikana ihmiset usein pakenevat hyökkääjiä. Talot, liikeyritykset, pellot, kirkot ja julkiset kristilliset kiinteistöt (esimerkiksi hautausmaat) hylätään tai jopa tuhotaan. Kristittyjen pakkomuutto voi olla väliaikaista tai kestää pitkään.

Hyökkäykset kristittyjen yhteisöihin Nigeriassa WWL 2024 -raportointikaudella

Hyökkäykset yhteisöihin, joissa kristittyjä tapettiin tai siepattiin Nigeriassa	1 099
Hyökkäykset yhteisöihin, joissa tapettuja tai siepattuja kristittyjä oli ainakin 5	323
Hyökkäykset yhteisöihin, joissa tapettuja tai siepattuja kristittyjä oli ainakin 10	157

Oli tilanne ollut mikä tahansa, jokaista 5 tai useampaa kristittyä uhria vaatineessa välikohtauksessa (ks. taulukko yllä) ainakin 2 tai 3 kirkkoa tai julkista kristillistä kiinteistöä joutui iskun kohteeksi tai hylätyksi jopa pienissä yhteisöissä. Mitä isompi yhteisö, sen suuremmat luvut. Nigerian kohdalla arvioitiin sen vuoksi, että siellä hyökättiiin ainakin 750 kirkkoon tai julkiseen kiinteistöön raportointiaikana.

Vaikka Algeria on listalla paljon alempana niitä maita, joissa kirkkoihin hyökättiiin eniten, tilanne siellä on aivan yhtä järkyttävä. Algerian protestanttisten kirkkojen liittoon kuuluvista 46 kirkosta vain 4 oli edelleen avoinna vuonna 2023. Useat riippumattomat seurakunnat ovat myös lakanneet kokoontumasta. Tilanteen on synnyttänyt Algerian hallituksen tehostama kampanja, jossa se käyttää vuonna 2006 säädettyä lakia lisätäkseen painostusta kotoperäistä protestanttista kirkkoa kohtaan kuulustellen kirkon johtajia ja syyttäen heitä jumalanpalvelusten pitämisestä ilman lupaa tai vastaavista rikoksista.

Kuulustelujen aikana useat seurakuntajohtajat saivat suullisen käskyn sulkea kirkkonsa. Tämä on uusi suuntaus, sillä aiempina vuosina kirkot saivat sulkemisesta virallisesti dokumentoituja määräyksiä, joista voitiin valittaa oikeudessa. Ainakin 18 kristittyä, sekä kirkon johtajia että muita kirkossa toimivia henkilöitä, on saanut (ehdollisen) vankeusrangaistuksen. Hallituksen toiminnan seurauksena paineet ovat kasvaneet siinä määrin, että muutamien jäljellä olevien kirkkojen on harkittava kaiken näkyvän toiminnan lopettamista vuonna 2024. Tila kristilliseen elämään Algeriassa on selvästi kaventumassa.

Kristityt yhä ahtaammalla Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa

Yli kymmenen vuotta kestänyt sisällissota Syyriassa oli jo hajottanut ja vähentänyt kristillistä väestöä maassa. Tuhoisa maanjäristys helmikuussa 2023 teki vaikeasta tilanteesta vielä pahemman. Syyria ei kuitenkaan ollut ainoa maa, jossa kristityt joutuivat hyvin ahtaalle. Algerian vainon tason nousu vainoraportissa oli hyvin jyrkkä, ja Tunisiasta tuli entistä autoritaarisempi maa. Mutta 7,8 magnitudin maanjäristys Turkin ja Syyrian rajalla kohdisti maailman huomion Syyriaan.

Syyrian pistemäärä World Watch List -raportissa kasvoi yhdellä. Nousu on vaatimaton mutta tarpeeksi nostaakseen Syyrian äärimmäisen vainon tasolle raportissa. Kristityt, jotka ovat paenneet sodan monen rintaman väkivaltaa ja koettaneet selvitä romahtaneen talouden keskellä, ovat olleet helppoja väkivallan ja islamilaisen, julkisesta elämästä vetäytymistä vaativan painostuksen kohteita

Presidentti al-Assadin hallintoa vastustavat islamistijärjestöt kuten Hayat Tahrir al-Sham ja Isisiin kuuuluvat terroristit ovat tuhonneet tai vallanneet maan vanhoja kristillisiä kirkkoja, joiden johtajat ovat alttiita hyökkäyksille tai sieppauksille. Alueille vielä jääneillä kristityillä on hyvin vähäiset mahdollisuudet ilmaista uskoaan.

Syyrian hallituksen valvomilla alueilla suhtautuminen kirkkoihin määräytyy taas sen mukaan, mihin kristilliseen yhteisöön ne kuuluvat. Vaikka kaikki kristilliset kirkot kokevat paineita, perinteiset kirkkokunnat kuten orientaaliortodoksit ja idän katoliset kirkot ovat paremmassa asemassa puolustaakseen oikeuksiaan kuin evankeliset ryhmät kuten baptistit ja helluntailaiset.

Kristityt ovat joutuneet keskelle pysyviä konfliktipesäkkeitä, ja joissakin tapauksissa heidät on tarkoituksellisesti otettu kohteeksi. Esimerkiksi Afrinissa Turkin tukemat joukot kohdistavat raporttien mukaan iskuja kurdikristittyjä vastaan.

Sitten tuli maanjäristys. Action for Humanity -avustusjärjestön mukaan katastrofin seurauksena yhdeksän kymmenestä ihmisestä, jotka olivat jo paenneet sodan väkivaltaa vähintään kerran elääkseen pakolaisleireissä, joutui taas siirtymään muualle. Unicefin mukaan järistys ei vain tuhonnut lisää koteja, kouluja ja lasten leikkipaikkoja, vaan vei myös monien haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten ja perheiden turvallisuuden tunteen. Kristityt lapset olivat jo valmiiksi erityisen alttiita tällaiselle šokille, koska monet kristityt koulut oli suljettu tai ne olivat vaurioituneet sodan takia ja lasten oli mentävä valtion eli islamilaisiin kouluihin.

Tilannetta pahensi vielä se, että vain muutama viikko maanjäristyksen jälkeen Hayat Tahrir al-Sham hyökkäsi hallituksen joukkoja vastaan ja Isisin piiriin kuuluvat terroristit käynnistivät myös hyökkäyksiä. Taas kerran konfliktin keskelle joutuneet kristityt perheet aloittivat uuden muuttoaallon vakuuttuneina siitä, että heidän muslimimaanmiehensä eivät halua heitä ja että heidän synnyinmaansa ei ole enää heidän.

Kristittyjen elämä muualla Lähi-idässä on samalla tavalla yhä heikommalla pohjalla. Vuonna 2023 Turkki jatkoi vuosia kestäneitä sotilaallisia iskujaan Pohjois-Irakiin, jossa useimmat Irakin kristityt asuvat, taistellakseen kurdien itsehallintoa ajavaa Kurdistanin työväenpuoluetta vastaan. Taistelut ovat estäneet väkivaltaa paenneita kristittyjä palaamasta kyliinsä.

Jopa Irakin kristittyjen vähäisestä poliittisesta vaikutusvallassa kiistellään yhä enemmän. Puolisotilaallinen kristittyjen ryhmä, joka muodostettiin vuonna 2014 taistelemaan Isisin Pohjois-Irakiin tekemää hyökkäystä vastaan, on sittemmin muuttunut poliittiseksi toimijaksi, joka tunnetaan Babylon-liikkeenä. Sillä on nyt hallussaan kaikki viisi kristityille varattua paikkaa Irakin 329-paikkaisessa parlamentissa. Paikalliseksi kristilliseksi ryhmäksi esitelty Babylon on hankkinut jäseniä suurelta osin šiialaisista muslimiyhteisöistä, ja sillä on yhteyksiä Irakin shiialaisiin poliittisiin puolueisiin, puolisotilaalliseen Badr-järjestöön ja Iranin islamilaisen vallankumouskaartin joukkoihin. Sitä on sittemmin syytetty korruptiosta ja muista epäilyttävistä käytännöistä, minkä vuoksi Yhdysvallat on asettanut sen johtajan pakotteiden kohteeksi.

Jännittyneen tilanteen ytimessä on Irakin presidentin peruuttama asetus, jolla olisi tunnustettu kaldealaiskatolisen kirkon patriarkka Louis Sakon rooli ja auktoriteetti. Peruutus sai Sakon siirtämään patriarkaatin istuimen Bagdadista Erbiliin Irakin Kurdistanissa. Sako on väittänyt, että hänen siirtymisensä on Babylon-liikkeen johtajan Rayan al-Kildanin aikaansaannosta. Sako sanoo, että al-Kildani aikoo vaatia kirkon kiinteistöjä ja muuta omaisuutta omistukseensa, mutta al-Kildani on torjunut väitteet.

Lopputuloksena on se, että ahdingossa elävä kristillinen vähemmistö kokee kasvavaa painetta.

Paineita lisää myös vuoden 2023 vaaliuudistus Irakissa. Se antaa vaalien voittaneille pääpuolueille vallan jakaa ne harvat parlamenttipaikat, jotka on varattu etnisille ja uskonnollisille vähemmistöille. Eri kirkkokuntien johtajat kehottivat jäseniään boikotoimaan marraskuun vaaleja, jos kristittyjen edustusta ja heidän etujensa suojelua ei taattaisi.

Maata tuntevan asiantuntijan mukaan paineet kristittyjä kohtaan kasvoivat Irakissa sen jälkeen kun Koraanin sivuja poltettiin julkisesti Ruotsissa kesäkuussa 2023.

Kurdistanin alueella Irakissa paineet kristittyjä kohtaan kasvoivat entisestään, kun kahta kristittyä syytettiin jumalanpilkasta sen jälkeen, kun he olivat julkaisseet viestejä sosiaalisessa mediassa. Toinen heistä tuomittiin vankeuteen ja toisen oli lähdettävä maasta turvallisuutensa takia, kun häntä vastaan nostettu syyte oli vireillä. Tapauksista kerrottiin laajalti verkossa, mikä johti vihan lietsontaan alueen kristittyjä kohtaan.

Pohjoisessa Afrikassa Algerian hallitus tehosti vuonna 2023 kampanjaansa käyttää vuodelta 2006 peräisin olevaa lakia sulkeakseen Algerian protestanttisten kirkkojen liittoon kuuluvia kirkkoja. Se merkitsi kristillisen elämän tilan vähenemistä Algeriassa entisestään verrattuna aiempiin vuosiin, jolloin jo lukuisia kirkkoja oli suljettu.

Libya nousi kolmannelle sijalle vainoraportissa. Toukokuussa 2023 Libyassa sattui merkittävä välikohtaus, jossa useita muslimitaustaisia kristittyjä pidätettiin ja kaksi ulkomaista kristittyä karkotettiin. Raportointiaikana Libyan viranomaiset ovat pidättäneet mielivaltaisesti satoja siirtolaisia, joihin on kuulunut kristittyjä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta ja Egyptistä. Useiden uskotaan joutuneen pidätetyiksi juuri kristillisen uskonsa takia. Libyasta on kantautunut jo vuosia uutisia laaja-alaisesta ihmiskaupasta, (seksuaalisesta) väkivallasta, kidutuksista ja kiristyksistä. Kristittyjen siirtolaisten usko tekee heistä erityisen alttiita tällaiselle kohtelulle ja pakottaa useimmat pitämään uskonsa tiukasti salassa.

Tunisian sijoitus World Watch List -vainoraportissa jatkaa nousemistaan presidentti Kais Saiedin liukuessa yhä enemmän autoritaariseen suuntaan. Otettuaan käyttöön hätätilavaltuudet vuonna 2021 Saied erotti pääministerin ja tuomarit, hajotti parlamentin ja käynnisti sitten tutkimukset poliittisista vastustajistaan. Vuonna 2023 keskeisessä asemassa oleva oppositiojohtaja pidätettiin. Saied sai kansainvälisiä moitteita voimakkaasti rasistisia sävyjä sisältäneestä puheestaan, jossa hän syytti Saharan eteläpuolisia afrikkalaisia rikollisuuden ja väkivallan tuomisesta Tunisiaan. Puheen aikaansaama yleinen raivo kohdistui raskaasti Tunisiassa asuviin Saharan eteläpuolisen Afrikan kristittyihin, joista monet menettivät työpaikkansa ja toiset pakenivat maasta.

Jopa Libanonissa, jossa kristittyjen osuus väestöstä on suurempi kuin missään muussa Lähi-idän maassa ja joka ei ole lähelläkään vainoraportin 50 kärkimaata, kristityt ovat nähneet oikeuksiensa ja vaikutuksensa vähentymistä kansakunnan elämässä. Kirkkoihin ja kristittyjen kiinteistöihin kohdistuneet hyökkäykset ovat lisääntymässä. Tämä yhdessä heikkenevän taloustilanteen kanssa on saanut monet kristityt harkitsemaan maastalähtöä.

Nicaraguan tilanne heikkenee nopeaa vauhtia

Latinalaisessa Amerikassa suurin muutos on tapahtunut Nicaraguassa. Vuosi sitten maa oli World Watch List -vainoraportissa sijalla 50, mutta se on nyt noussut sijalle 30. Vainon tasossa nousua oli 5 pistettä, 8,3 prosenttia, mikä on suurin nousu Latinalaisessa Amerikassa ja yksi suurimmista kaikissa vainoraportin maissa.

Kuuba on Latinalaisessa Amerikassa vainoraportin kärkimaa. Se osoittaa, että Nicaraguan tavoin, alueen kommunistiset diktatuurit tehostavat kampanjoita kristittyjen vapautta vastaan. Nicaraguassa vaino etenee kuitenkin nopeimmin.

Nicaraguan nopea nousu listalla on seurausta hallituksen kasvavasta avoimesta vihamielisyydestä kristillisiä kirkkoja kohtaan. Uskonnonvapauden rajoittaminen ei ole enää epäsuoraa, vaan täysin näkyvää. Se on sisällytetty tarkoitusta varten räätälöityihin säännöksiin. Hallituksen harjoittaman sananvapauden tukahduttamisen arvostelijoita, sekä pappeja että maallikoita, pidätetään, samoin kuin heidän puolustajiaan. Yliopistojen ja muiden kirkkoon yhteydessä olevien laitosten rekisteröinnit on peruutettu. Kristittyjen omistamia tiedotusvälineitä ja omaisuutta takavarikoidaan. Katolisia pappeja ja piispoja syytetään vakoilusta. Muutamilta on riistetty maan kansalaisuus, ja nunnia ja muita kirkon edustajia on pakotettu lähtemään maasta. Jotkut kristilliset juhlat julkisissa tiloissa on kielletty. Nicaraguan hallitus sulki jopa Vatikaanin suurlähetystönsä.

Ehkä kaikkein huomattavin esimerkki hallituksen painostuskampanjasta käynnistyi vuoden 2022 lopulla, kun se esitti monenlaisia syytöksiä Matagalpan piispaa Rolando Álvarezia vastaan. Piispa on kansalaisoikeuksien äänekäs puolustaja Nicaraguassa. Piispalta vietiin kansalaisuus, ja kun hän oli kieltäytynyt lähtemästä maanpakoon Yhdysvaltoihin, hänet tuomittiin helmikuussa 2023 yli 26 vuodeksi vankeuteen.

Tuomion maan televisiossa lukenut tuomari totesi, että piispaa pidetään maanpetturina ja että tämä syyllistyi yhtenä muiden joukossa rikoksiin, jotka koskevat kansallisen koskemattomuuden horjuttamista, väärien uutisten levittämistä tieto- ja viestintäteknologian välityksellä, tilaisuuksien häiritsemistä, viranomaisiin kohdistuvaa törkeää tottelemattomuutta tai halveksuntaa ja jotka kaikki on suoritettu Nicaraguan yhteiskuntaa ja valtiota vahingoittavassa taistelussa.

Álvarezin tuomio, hänen pitämisensä vangittuna Nicaraguan pahamaineisessa Modelon vankilassa ja hallinnon hyökkäykset uskonnonvapautta vastaan yleensä ja erityisesti katolista kirkkoa vastaan on tuomittu maailmanlaajuisesti.

Euroopan unioni on tuominnut tilanteen, ja Yhdysvaltain ulkoasiainministeriö on asettanut viisumirajoituksia osallisina olleille Nicaraguan hallituksen virkamiehille. Amerikan valtioiden järjestön neuvosto syytti presidentti Ortegaa siitä, että Nicaragua on kääntänyt selkänsä aiemmille sitoutumisilleen kansainvälisiin sopimuksiin, joissa puolustetaan ajatuksen- ja sananvapautta sekä omantunnon-, uskonnon- ja vakaumuksenvapautta. Syyskuussa Nicaraguaa käsittelevä YK:n ihmisoikeusasiantuntijaryhmä totesi, että maan laajat ihmisoikeusloukkaukset ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan. Kirkon tukahduttaminen Nicaraguassa sopii Ortegan yhä itsevaltaisemmaksi muuttuneelle hallinnolle vuoden 2006 vaalien jälkeen, ja erityisesti sen jälkeen, kun hallitus hajotti väkivaltaisesti vuonna 2018 nousseen demokratialiikkeen. Hallituksen tavoitteena ei ole pelkästään vaientaa kristittyjen ääni, vaan koska näillä on vaikutusvaltaa maassa, heikentää kristittyjen uskottavuutta ja estää heidän sanomansa leviäminen. Näin ollen Nicaragua ei ole vainon tason nousullaan esimerkkinä yleisestä suuntauksesta, vaan se seuraa enemmänkin yksipuolueisen, kommunistisen Kuuban mallia.

Pohjois-Korea pysyy vainoraportin kärkimaana

Pohjois-Korea pysyi 20 vuotta World Watch List -vainoraportin kärkimaana ja kaikkein vaikeimpana maana elää kristittynä. Sitten vuonna 2022 se tuli toiseksi Afganistanin jälkeen, kun Taleban oli noussut valtaan kesällä 2021.

Vuoden 2023 vainoraportin kokoamisaikana, kun kaikki kristityt, jotka vain pystyivät, olivat lähteneet Afganistanista ja ja pahin uskonnollisista syistä johtuva väkivalta oli laantunut – vaikka ei mitenkään loppunut – Pohjois-Korea siirtyi jälleen listan kärkeen. Tänä vuonna Pohjois-Korea on taas kerran sijalla 1 tavalliseen tapaan.

Myös Kiinan vaikutus on tuttu niin täällä Tyynenmeren rannikolla kuin Afrikan mantereella. Human Rights Watch -järjestön mukaan Kiina on lähettänyt satoja pohjoiskorealaisia pakolaisia takaisin kotimaahansa sen jälkeen, kun Pohjois-Korea ilmoitti elokuussa aloittavansa rajan avaamisen länsinaapurinsa kanssa.

Järjestö on raportoinut, että Kiinan viranomaiset pakottivat 80 pohjoiskorealaista palaamaan elokuussa ja 40 muuta syyskuussa. Sitten lokakuun alkupuolella – juuri kun World Watch List -raportin tietojen kokoaminen oli päättynyt vuoden 2024 raporttia varten – Kiina lähetti viisi kertaa palautettavien saattueita rajan yli Pohjois-Koreaan. Human Rights Watch -järjestön mukaan tieto perustuu maanalaisen, eteläkorealaisen lähetystyöntekijän kertomukseen. Tällä on laaja kontaktiverkko Pohjois-Koreassa ja Kiinassa. Järjestön mukaan pohjoiskorealaisten palautettujen pakolaisten määrä voi olla kaikkiaan jopa 600. Etelä-Korean hallitus vahvisti joukkopalautuksen, mutta ei kertonut pakolaisten määrää.

Kansainvälinen lainsäädäntö kieltää pakkopalautukset. Human Rights Watch -järjestön mukaan palautetut, joista suuri osa on naisia, ovat suuressa vaarassa joutua pakkotyöleireille, kidutetuiksi, seksuaalisen väkivallan kohteeksi, siepatuiksi tai teloitetuiksi.

Tiedoista ei selviä, kuinka moni palautetuista pohjoiskorealaisista on kristittyjä. Mutta hallituksen nollatoleranssi kristittyjä kohtaan on aina motivoinut kristittyjä voimakkaasti ottamaan riskin lähteä maasta. Rajanylitystä yritetään kuitenkin aikaisempaa vähemmän, sen jälkeen kun hallitus sulki rajan Kiinan kanssa vuonna 2020 koronapandemian aikana.

Kaikilla viidellä vainoraportin mittaamilla kristillisen elämän osa-alueilla Pohjois-Korean kristittyjen kokema paine on korkeimmalla tasolla. Vainon taso on kaikissa kategorioissa väkivaltaa lukuunottamatta maksimissaan. Raportteja seuraavat tietävät, että Pohjois-Korean hallituksen kuristava ote uskonnollisesta vakaumuksesta on yhtä jatkuvaa kuin maapallon pyöriminen. On kuitenkin ihmeellistä, miten uskon versot tunkeutuvat edelleen hellittämättömän sorron läpi. Esimerkiksi huhtikuussa 2023 Radio Free Asia -radiokanavan uutinen viiden, yhdessä rukoilleen perheenjäsenen pidättämisestä ei ollut merkittävä niinkään tapauksen luonteen takia vaan siksi, että siitä kerrottiin julkisesti niin nopeasti.

Positiivisia kehityskulkuja

Tässä yhteenvedossa on kerrottu, miten kristillisen elämän mahdollisuudet ovat heikentyneet Malissa. On kuitenkin syytä huomata, että kesäkuussa 2023 malilaiset äänestäjät hyväksyivät uuden perustuslain. Tämän katsotaan tasoittavan tietä paluulle siviilihallintoon ja uusien vaalien järjestämiselle vuonna 2024. Sotilashallitus lupasi pyrkiä palaamaan siviilihallintoon sen jälkeen, kun Länsi-Afrikan talousyhteisö poisti joukon kauppa- ja talouspakotteita. Uudessa perustuslaissa tunnustetaan selkeästi maan kristittyjen vähemmistö.

Intian kristittyjen elämään kohdistuvien monien paineiden keskellä näkyy hieman helpotusta: Kongressipuolue syrjäytti hindunationalistisen Intian kansanpuolueen (BJP) kevään 2023 vaalien jälkeen Karnatakan osavaltiossa. Hindustan Times -lehden mukaan osavaltion uusi hallitus aikoo käynnistää hindunationalistinen ohjelman poistamisen. Osavaltion ministeri Priyank Khargen mukaan monet edellisen BJP-hallinnon aikana voimaan tulleet määräykset ja lait, kuten koulujen oppikirjojen tarkistukset ja kääntymisen vastaiset lait, olivat valtion etujen vastaisia, ja niitä tarkistetaan tai ne kumotaan.

Sri Lanka nousi sijalle 58 vainoraportissa kolmella lisäpisteellä. Open Doorsin kumppanit raportoivat kuitenkin edelleen siitä, miten pastoreita on valmennettu onnistuneesti puolustamaan perustuslaillisia oikeuksiaan. Tämä on estänyt joissakin tapauksissa kirkkojen sulkemisen.

Laosissa, jossa vainon tason nousu oli eräs suurimmista vuoden 2024 WWL-raportissa, eräs maan asiantuntija raportoi: ”Kaikkina vuosina, jolloin olen toiminut tutkijana, en ole nähnyt selvempää yhteyttä kasvavan kristillisen kirkon ja kasvavan vastustuksen välillä, joka johtaa suurempiin pistemääriin. Minusta on lohduttavaa, että raamatun jakeet, jotka ennustavat tämän yhteyden, ovat edelleen totta.”