Vuodesta 1993 lähtien julkaistun WWL-vainoraportin historian aikana kristittyihin kohdistuva vaino on kiihtynyt ja laajentunut. Sahelin alueen, Kiinan ja Pohjois-Korean lisäksi huolta herättävät kristittyjen painostus Lähi-idässä ja kiristyvä vaino Etelä-Amerikassa. Myös Afganistanissa tilanne jatkuu äärimmäisen vaikeana.
Islamistinen väkivalta syventää kristittyjen vainoa ja lisää yhteiskuntien epävakautta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Rajuinta väkivalta on Nigeriassa (WWL-sijoitus 7.), jossa fulaniheimojen, Boko Haramin ja Länsi-Afrikan Isisin taistelijat tuhoavat kristittyjen yhteisöjä. Terroristiryhmät tappavat, vammauttavat ja raiskaavat ihmisiä sekä kidnappaavat heitä seksiorjiksi tai panttivangeiksi.
Kristillisen uskonsa vuoksi tapettujen määrä on noussut Nigeriassa noin viiteen tuhanteen, mikä on 350 kuolonuhria enemmän kuin vuotta aiemmin. Liki 90 prosenttia globaalisti vahvistetuista kristittyjen murhista tapahtuikin viime vuonna Nigeriassa. Lisäksi sadat tuhannet kristityt ovat joutuneet pakolaisiksi.
Väkivalta on levittäytynyt myös Nigerian eteläosaan, jossa enemmistö väestöstä on kristittyjä. Islamisaatio vaikeuttaa monien kristittyjen arkea. Nigerian hallinto kieltää vainon uskonnollisen taustan, joten kristittyjen oikeuksien rikkomisesta ei seuraa rangaistusta.
Katastrofialue halkaisee Afrikan
Jihadistinen väkivalta arkipäiväistyy Nigerian lisäksi koko Saharan eteläpuolisella alueella, jonka maista 26 sai WWL 2023 -raportissa vakavaksi luokiteltavaa vainoa kuvaavat pisteet. Terroria lietsovat ihmiskauppa, ilmastonmuutos ja Venäjän johdon tukeman Wagner-ryhmän toiminta.
“Alue on kulkemassa kohti katastrofia”, WWL-tutkimusta johtava Frans Veerman toteaa.
Veermanin mukaan Isis ja siihen liittyvät ryhmittymät pyrkivät horjuttamaan Sahan eteläpuolisen Afrikan poliittista tasapainoa ja vakiinnuttamaan islamistisen kalifaatin sekä väkivaltaisin että väkivallattomin keinoin. Veerman pitää selkeänä kansainvälisenä epäonnistumisena sitä, ettei alueella käynnissä olevaan kansanmurhaan ole reagoitu.
Kiina kaventaa ihmisoikeuksia
Kiina on käynnistänyt ihmisoikeuksien uudelleenmäärittelykampanjan, jossa perinteiset ja laajasti tunnustetut ihmisoikeudet pyritään korvaamaan subjektiivisemmilla “oikeuksilla” kuten toimeentulolla ja turvallisuudella.
Kiinan jalanjäljissä seuraavat esimerkiksi Venäjä (62), Intia (10), Myanmar (14) ja Malesia (43) seka monet Keski-Aasian maat. Hanketta vastustavia tahoja kuten kristittyjä vainotaan ja pidetään häirikköinä tai jopa terroristeina.
Kiinan yli sadan miljoonan kristityn vapautta uhkaavat myös valtion uudet ohjeet seurakuntien internetin käytöstä. Valtiojohtoista sensuuria ja disinformaatiota on lisätty, minkä lisäksi käytössä on vahvoja valvontakeinoja kristittyjen ja muiden uskontoryhmien painostamiseksi. Pandemia-aikana käyttöön otettuja seurantasovelluksia ja kansalaisista kerättyä tietoa hyödynnetään yhä.
Kiina ja Venäjä ovat myös joidenkin länsimaisten yritysten tavoin olleet valmiita myymään valvontateknologiaa myös toisille valtioille, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia.
Uusi laki palautti Pohjois-Korean kärkeen
Vuoden 2023 WWL-raportin kärkisijalle nousee Pohjois-Korea (1), jonka vainon tasoa mittaavat pisteet ovat WWL-tutkimushistorian korkeimmat. Kristittyjä salaisia kotiseurakuntia on paljastettu ja suljettu aiempaa enemmän. Pidätetyt on teloitettu tai toimitettu keskitysleirille, jossa vangit kokevat nälkää, kidutusta ja seksuaalista väkivaltaa.
Kristittyjen vainon syveneminen johtuu uudesta ”taantumuksellisen ajattelun” vastaisesta laista, jonka nojalla kaikki ulkomaiset julkaisut ovat laittomia. Lakiin vedoten viranomaiset ovat jopa teloittaneet teini-ikäisiä poikia, jotka ovat katsoneet eteläkorealaisia televisiosarjoja. Laki on myös johtanut etsintöihin, jotka kohdistuvat sekä painettuihin että sähköisiin Raamattuihin ja muuhun kristilliseen materiaaliin.
“Kristityt ovat aina olleet yksi hallituksen iskujen ensisijaisista kohteista. Heidän tavoitteensa on hävittää kristityt maasta”, Pohjois-Koreasta paennut Timothy Cho toteaa.
Tilanne yhä vaikea Afganistanissa
Afganistan (9) on pudonnut viime vuoden kärkisijalta listauksen yhdeksänneksi. Vuoden 2021 vallankaappauksen jälkeen monet kristityt teloitettiin Talebanin järjestelmällisissä kotietsinnöissä. Jäljelle jääneet piiloutuivat tai pakenivat ulkomaille.
Vuonna 2022 Taleban surmasi etenkin niitä, joilla oli suhteita aiempaan hallintoon, eikä enää kohdistanut merkittävää huomiota pieneen kristittyjen joukkoon. Taleban pyrkii vakauttamaan yhteiskuntaa ja on siksi kiinnostunut ulkomaisesta työvoimasta, kuten lääkäreistä ja insinööreistä. Ulkomaalaisten uskonnollisia kytköksiä ei valvota yhtä tiukasti kuin afgaanien, mikä osaltaan laskee maan vainotilanteen pisteytystä. Afgaanikristittyjen tilanne jatkuu silti äärimmäisen vaikeana.
30 vuoden trendi: vainot kiihtyvät ja laajenevat
Kristittyjen vaino on lisääntynyt hälyttävästi WWL -raportin kolmikymmenvuotisen historian aikana. Tällä hetkellä yli 360 miljoonaa kristittyä kärsii vähintään vakavaa vainoa ja syrjintää. Vuonna 1993 kristityt kärsivät vakavasta, erittäin vakavasta tai äärimmäisestä vainosta 40 maassa, mutta vuonna 2023 luku on laajentunut koskemaan jo 76 maata.
WWL-vainoraportin 50 kärkimaassa 312 miljoonaa kristittyä kärsii erittäin vakavaa tai äärimmäistä vainoa. Joka seitsemäs maailman kristitty kokee vähintään vakavaa vainoa tai syrjintää – Afrikassa joka viides, Aasiassa kaksi viidestä ja Latinalaisessa Amerikassa joka viidestoista.
Kristittyjen määrä jatkaa laskuaan Lähi-idässä. Alue ei ole toipunut Isisin vaikutuksesta, vaikka kristittyjä onkin Syyriaa lukuun ottamatta surmattu viime vuosina aiempaa vähemmän. Etenkin nuorten kristittyjen on vaikea nähdä tulevaisuutta alueella.
WWL-vainoraportin 50 kärkimaan joukkoon on noussut uutena valtiona Nicaragua (50). Valtionhallinto sortaa vastarinnan edustajina pidettyjä kristittyjä myös Venezuelassa (64) ja Kuubassa (27). Lisäksi moniin Etelä- ja Väli-Amerikan maihin juurtunut järjestäytynyt rikollisuus uhkaa etenkin maaseudun kristittyjä, jotka vastustavat huumekartellien toimintaa.
Toivonpilkahduksia
Uskonsa vuoksi tapettujen kristittyjen määrä väheni hieman vuoden 2022 raporttiin verrattuna: viime raportointikauden luku laski 5 898:stä 5 621 kristittyyn. Toisaalta kidnapattujen kristittyjen määrä lisääntyi vajaasta neljästä tuhannesta yli viiteen tuhanteen.
Joissain Lähi-idän maissa, kuten Bahrainissa (66), Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa (54) ja Egyptissä (35),uskonnollinen suvaitsevaisuus koheni. Egyptissä valtion harjoittama syrjintä islamista kristinuskoon kääntyneitä kohtaan kuitenkin jatkui entisellään. Qatarissa (34) ei määrätty vuonna 2022 yhtään kirkkoa suljettavaksi. Jo aiemmin suljetut kirkot pysyivät kuitenkin kiinni.
Ensimmäinen World Watch List -vainoraportti julkaistiin tammikuussa 1993. Kunkin kohdemaan vainotilannetta kuvaava kokonaispistemäärä koostuu kuudesta luvusta, jotka kuvaavat yksilöiden, perheiden ja laajempien yhteisöjen vapautta uskoa ja kokoontua harjoittamaan uskoaan sekä uskontoon perustuvan väkivallan määrää. Vuoden 2023 raportin tutkimusaineisto on koottu 1.10.2021–30.9.2022 välisenä aikana.
Vuosittain tammikuussa julkaistava WWL-vainoraportti perustuu laajaan tutkimukseen, jonka laadintaan osallistuvat Open Doorsin kenttätyöntekijät, kohdemaissa olevat yhteistyöverkostot sekä ulkopuoliset asiantuntijat. Tutkimusaineistosta koostetaan maakohtainen vainopisteytys ja analyysi globaalista vainotilanteesta.
World Watch List -vainoraportin auditoi riippumaton Kansainvälinen uskonnonvapausinstituutti (International Institute for Religious Freedom, IIRF).
