On aina melkoinen ihme, kun muslimi kuulee evankeliumin ja uskoo sen. Todennäköisyys sille, että Daniel* olisi koskaan voinut kuulla evankeliumia, oli lähes nolla. Jumala kuitenkin avasi hänelle tien valoon ja totuuteen. Kun siitä seurasi yhteisön torjunta, yksinäisyys ja melkeinpä kuolema, Daniel sai avun paikallisseurakunnan ja Open Doorsin kautta. Paluu islamiin ei ole hänelle vaihtoehto.
Daniel on juuri saapunut työpaikkahaastattelusta ja on silmin nähden helpottunut. Hän valmistui vähän aikaa sitten sairaanhoito-oppilaitoksesta, ja nyt hänellä on hyviä uutisia: sairaalasta oli soitettu ja tarjottu töitä. ”Se on hyvin harvinaista”, hän sanoo. Valmiit hoitajat odottavat yleensä pitkiä aikoja ennen kuin saavat alan töitä. Työpaikka on Danielille rukousvastaus ja pitkien opintojen täyttymys.
Totuuden etsintä johti kääntymykseen
Daniel oli aina ollut vakaa muslimi. Hänen matkansa Kristuksen seuraajaksi alkoi, kun yksi hänen opiskelukavereistaan oli saanut Uuden testamentin ja tuonut sen vahingossa moskeijaan. Johtajat yrittivät polttaa sen, mutta Daniel onnistui kääntämään heidän päänsä ja sai heidät antamaan sen hänelle luettavaksi. He antoivat hänelle neljä päivää lukuaikaa, mutta Daniel piti kirjaa hallussaan neljä vuotta.
Danielin tarkoituksena oli lukea Raamattua voidakseen todistaa, että Koraani on kokonaan totta. Suunnitelma epäonnistui täysin. Sen sijaan hänen elämänsä muuttui kokonaan. ”Kun luin Raamattua, se todisti päinvastaista kuin Koraani opetti. Meille opetettiin, että Isa (Jeesus) on profeetta ja että hän oli ihminen. Mutta Raamattu kertoi, että hän on Jumala, Jumalan poika, pelastaja.”
“Pyynnöstäni moskeijaan muodostettiin komitea. Sillä oli neljä kokoontumista, joissa kaksikymmentä šeikkiä ja islamiin hyvin perehtynyttä oppinutta keskustelivat näistä kysymyksistä. Lopulta he päätyivät siihen, että minuun oli tullut paha henki, ja sanoivat: ”Sinä tuhoat uskontomme. Älä tule tänne enää ikinä.”
Daniel juoksi lähimpään kirkkoon ja vaati saada itselleen ”sen suuren kirjan, jossa on risti” ja joka sisältää Vanhan testamentin. ”Olin päättänyt löytää totuuden, ja näin oli osin siksi, että olin loukkaantunut ja vihainen tultuani torjutuksi niin nöyryyttävällä tavalla. Sinä iltana rukousten aikaan pyysin Jumalalta: Näyttäisitkö minulle oikean tien? Miksi minun pitäisi olla hämmentynyt ja elää ulkopuolisena?”
Sillä hetkellä, kun puolestani rukoiltiin, tunsin paranevani. Silloin tiesin, että kaikki, mitä olin Raamatusta lukenut, oli varmasti totta.
Daniel
Daniel päätti lähteä vähäksi aikaa maalle rukoillakseen ja lukeakseen Raamattua. Siellä hänen verenpaineensa nousi. Vaikka hän meni sairaalaan ja sai lääkityksen, se ei auttanut.
Raamatusta Daniel luki Jeesuksesta, joka paransi sairaat. ”Halusin tietää, onko se totta, joten menin erääseen kirkkoon. Siellä ihmiset rukoilivat puolestani. Kun menin uudestaan sairaalaan, verenpaineeni todettiin palanneen normaaliksi. Myös päänsärkyni hävisi. Sillä hetkellä, kun puolestani rukoiltiin, tunsin paranevani. Silloin tiesin, että kaikki, mitä olin Raamatusta lukenut, oli varmasti totta.”
Kääntymys toi yksinäisyyden, vainon ja tuskan
Pienessä yhteisössä tieto Danielin kääntymyksestä levisi kulovalkean tavoin. Danielilla oli vielä yksi moskeijassa käyvä ystävä, joka kertoi hänelle yhteisön suunnitelmasta. ”Moskeijassa oli keskusteltu siitä, miten erottaa ja eristää minut. Kokouksen jälkeen minut erotettiin heti perheestäni ja ystävistäni, yhteisöstä, joka oli kunnioittanut ja rakastanut minua.”
Tämä ei kuitenkaan yhteisölle riittänyt, vaan Danielin isän ja veljien kanssa sovittiin, että Daniel tapettaisiin, koska hän oli häpäissyt perheensä. Kun Daniel kuuli päätöksestä, hän tunsi itsensä hyvin yksinäiseksi. Hänellä ei ollut vielä kristittyjä ystäviä, ja niinpä hän pakeni metsään.
”Metsässä oli hyeenoja ja muita villieläimiä. Se oli hyvin vaikeaa. Minun on vieläkin vaikea puhua siitä. Asuin siellä viikon. Sitten annoin periksi ja sanoin itselleni: ‘Jos he tappavat minut, niin tappakoot.’ Päätin palata kaupunkiin.”
Kaupungissa Daniel löysi pakopaikan eräästä kirkosta, mutta kävellessään kadulla hän joutui kuolemanvaaraan. ”Ihmiset kerääntyivät ympärilleni. Joku sanoi: ’Tämä henkilö on loukannut profeetta Muhammedia. Tappakaa hänet!’ Pääsin kuitenkin pakoon juoksemalla.”
Kun Daniel pakeni, hän ei ehtinyt hyvästellä äitiään eikä puhua hänen kanssaan. Ikävöidessään äitiään Daniel päätti eräänä päivänä käydä kotonaan, mutta vierailu keskeytyi toiseen tappoyritykseen. ”Isäni oli päättänyt polttaa talon, kun olin sisällä. Veljeni lähtivät suunnitelmaan mukaan ja kokosivat ihmisiä toteuttamaan sen.”
Vanha ystävä soitti Danielille ja varoitti häntä. Keskellä yötä hän livahti ulos talosta ja vältti kolmannen tappoyrityksen. Daniel tiesi, että isä ja veljet halusivat hänen kuolevan, mutta tieto siitä, että äiti oli täysin tietoinen hankkeesta, oli yllätys. ”Päätin, että jos heidän julmuutensa saattoi mennä noin pitkälle, minun oli lähdettävä alueelta ja muutettava muualle. Luovuin ajatuksesta elää heidän kanssaan tai nähdä heitä enää koskaan. Aloin suunnitella toisenlaista elämää.”
Kirkon kokonaisvaltainen apu auttoi eteenpäin
Daniel pakeni jälleen paikalliseen kirkkoon pyytämään apua, ja kirkko auttoi hänet Open Doorsin yhteyteen. Hän halusi aloittaa uuden elämän ja opiskella sairaanhoitajaksi. Neljän vuoden kuluttua hän valmistui. ”Järjestönne maksoi neljän vuoden ajan koulutuskulut. Jopa vuokrani maksettiin, samoin ruoka ja vaatteet. Järjestön koordinaattori kohteli minua kuin omaa poikaansa. Hän oli minulle kuin isä.”
On ihme, että Daniel on yhä elossa ja seuraa edelleen Jeesusta. Monien muiden islamista kristinuskoon kääntyneiden nuorten lailla hänen piti käydä läpi rankka eristyksen ja yksinäisyyden ajanjakso. Nuoret ovat haavoittuvimmillaan juuri siirtymävaiheen aikana, kun he eivät vielä ole kotiutuneet uuteen yhteisöön. Ilman seurakunnan kokonaisvaltaista tukea he ovat vaarassa kuolla tai palata islamiin.
”Valmistuin sairaanhoitajakoulusta hyvin arvosanoin ja pääsin töihin kolmen kuukauden sisällä. Sitä ei usein tapahdu. Kyse ei ole vain minun onnistumisestani, vaan myös sinun, ja haluan kiittää sinua.”
Rukoillaan, että Jumala edelleen suojelee Danielia. Hän on joutunut jälleen muuttamaan ja aloittamaan elämän alusta. Rukoillaan, että hän löytää hyvän seurakunnan ja ystäviä, joiden kanssa jakaa rakkautensa Jeesukseen.
