Venäjän lainsäädäntöä muutetaan parhaillaan, ja monia uusia rajoituksia on otettu käyttöön. Hallitus jatkaa Venäjän ortodoksisen kirkon suosimista muiden kristillisten ryhmien kustannuksella. Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisesta lähtien valtion harjoittama valvonta myös kristittyjä kohtaan on lisääntynyt.

Kaukasuksen pohjoisrinteiden eri tasavalloissa (Dagestanissa, Tšetšeniassa, Ingušiassa, Kabardino-Balkariassa ja Karatšai-Tšerkessiassa) islamilaiset militantit taistelevat Venäjän asevoimia vastaan. Militanttien tavoitteena on muslimiemiraatin perustaminen. Monet etniset venäläiset ovat lähteneet alueelta väkivaltaisuuksien vuoksi ja kirkkojen jäsenmäärät ovat laskeneet. Muslimitaustaiset kristityt joutuvat pitämään uskonsa salassa paljastumisen ja teloitusten pelossa.

Islamistinen painostus on aktiivista myös Tatarstanin tasavallassa ja sen Volgan varrella sijaitsevassa pääkaupungissa Kazanissa. 800 kilometriä Moskovan itäpuolella sijaitsevalla alueella islamin vaikutus kasvaa.

Venäjän ortodoksinen kirkko nähdään tyypillisesti venäläisenä, kun taas roomalaiskatoliset ja erityisesti protestanttiset kirkot nähdään vierasperäisinä ja länsimaalaisina vaikutteina. Muiden kuin ortodoksisten kirkkokuntien tavoittavat työmuodot eivät ole tervetulleita.

Venäjän ortodoksinen kirkko on ottanut erityisesti ei-perinteiset kristilliset yhteisöt painostuskohteekseen. Yhteisöjä syytetään väärästä opetuksesta ja ortodoksikirkon jäsenten värväämisestä muihin yhteisöihin.