Yli puoli miljoonaa kuollutta, yli kuusi miljoonaa pakolaista ympäri maailmaa ja toiset kuusi miljoonaa pakolaista maan sisällä. Syyrian sota, jonka kukaan ei odottanut syttyvän, oli maaliskuussa 2021 kestänyt kymmenen vuotta.

Kaikki alkoi niin kutsutusta arabikeväästä, joka oli näkyvästi otsikoissa vuosien 2010 ja 2011 vaihteessa. Protestien aallot lähtivät liikkeelle Tunisiasta ja levisivät ensin muihin Pohjois-Afrikan maihin ja lopulta myös Lähi-itään.

Tammikuussa 2011 Syyria oli rauhallinen maa. Presidentti Bašar al-Assad antoi tuolloin The Wall Street Journalille harvinaisen haastattelun: ”Jos haluatte verrata Egyptin ja Syyrian tapahtumia, teidän on katsottava  asiaa eri näkökulmista: Miksi Syyria on vakaa, vaikka olosuhteemme ovat vaikeammat? Egypti on saanut taloudellista tukea Yhdysvalloilta, mutta me olemme useimpien maailman maiden osalta kauppasaarrossa. Meillä on taloudellista kasvua, vaikka ihmisillä ei ole aina edes perustarpeita. Kaikesta huolimatta kansa ei nouse kapinaan.” Presidentti ei itsekään odottanut, että arabikevät ravistelisi hänen hallintoaan.

Maaliskuun kuudentena päivänä lähinnä teineistä koostunut joukko teki Syyrian Daraassa graffiteja kaupungin muureihin. Yksi teksteistä oli arabikevään iskulause: ”Kansa haluaa syöstä hallituksen vallasta.” Toistakymmentä teiniä pidätettiin ja kertoman mukaan heitä kidutettiin. Siihen kaupunkilaiset puolestaan reagoivat lähtemällä kaduille protestoimaan, minkä seurauksena Syyrian armeija hyökkäsi kaupunkiin ja tappoi kymmeniä ihmisiä. Protestit ja väkivalta levisivät ympäri maata ja tapahtumat eskaloituivat sodaksi.

Kymmenen vuotta myöhemmin sota jatkuu edelleen. Idlibin aluetta hallitsevat yhä opposition joukot, joita hallitus kutsuu terroristeiksi. Isisin ja muiden ääriryhmien toiminta kasvattaa edelleen kuolleiden määrää, joka on jo ainakin puoli miljoonaa. Sodan alkuvuosina Damaskoksen, Homsin ja Aleppon kaltaiset kaupungit muuttuivat taistelukentiksi, minkä jälkeen valtava määrä kyliä, kokonaisia kaupunginosia ja infrastruktuuria on tuhottu. Sota, ulkomaiden sanktiot ja työttömyys ovat johtaneet syvään taloudelliseen lamaan ja Syyrian kristittyjen massiiviseen maastamuuttoon.

Presidentti ei itsekään odottanut, että arabikevät ravistelisi hänen hallintoaan.

Islamilaisen valtion synty ja tuho

Vaikka vuonna 2011 alkaneissa protesteissa oli kyse yhteiskunnallisten muutosten vaatimisesta, liikkeen kaappasivat nopeasti haltuunsa uskonnolliset ääriryhmät. Vuonna 2014 Irakin ja Syyrian kartat muuttuivat osittain mustiksi, kun hirmuteoistaan tunnettu Isis sai nopeasti haltuunsa laajoja alueita ja julisti syyrialaisen Raqqan pääkaupungikseen. Kaikki, jotka eivät suostuneet tiukkaan sunni-islamilaiseen hallintoon, joutuivat pelkäämään henkensä puolesta.

Ääriryhmien kasvava toiminta oli jo aiemmin ajanut kristittyjä maanpakoon, ja Isisin laajeneminen lisäsi pakolaisten määrää. Hirmuteot saivat lopulta kansainvälisen liittoutuman puuttumaan tilanteeseen. Maaliskuussa 2019 Syyrian hallitus julisti Isisin kukistetuksi, mutta terrorismi jatkuu ja ideologia elää edelleen monien sydämissä.

Syyrian hallitus on saanut taisteluissa apua Hizbollahilta ja Iranilta. Kun myös Venäjä vuonna 2015 liittyi ilmavoimillaan taistelemaan Syyrian hallituksen rinnalla, valtasuhteet muuttuivat ja hallituksen joukot alkoivat saada alueita takaisin hallintaansa. Koillis-Syyriassa kurdit perustivat alueelleen oman autonomisen alueensa Rojavan, jolla on myös omat asevoimansa. Syyrian hallitus ei ole tunnustanut alueen autonomista asemaa, ja Turkki on hyökännyt alueelle kahdesti, mikä on aiheuttanut uusia pakolaisaaltoja.

Maaliskuussa 2019 Syyrian hallitus julisti Isisin kukistetuksi, mutta terrorismi jatkuu ja ideologia elää edelleen monien sydämissä.

Syyrian kirkko sodan keskellä

Kaikkialla Syyriassa kirkko on elänyt nämä vuodet sodan keskellä. Koska monet ovat joutuneet pakenemaan, kristittyjen määrä on vuodesta 2010 alkaen pudonnut kahdesta miljoonasta alle 700 000:een. Etenkin nuoret ja miehet ovat lähteneet maasta.

Open Doors teki Syyriassa työtä jo ennen sodan puhkeamista. Kun Veli Andreas vieraili maassa syksyllä 2010, hän koki tarvetta puhua seurakuntien johtajille vainoihin valmistautumisen tärkeydestä. Se osoittautui profeetalliseksi sanomaksi, koska sotaan johtaneet protestit alkoivat vain muutama kuukausi puheen jälkeen ja monet kristityt joutuivat vainotuiksi.

Koska Open Doorsilla oli Syyriassa kumppaniverkosto valmiina, avunpyyntöihin pystyttiin vastaamaan nopeasti sodan alusta alkaen. Maassa on jaettu hätäapua, aloitettu toimeentulon turvaamiseen tähtääviä projekteja, koulutettu seurakuntien johtajia, jaettu Raamattuja ja muuta materiaalia sekä tehty vaikuttamistyötä.

Sota ei ole ohi. Sen lisäksi syyrialaiset ovat keskellä syvää taloudellista kriisiä, ja monet elävät köyhyysrajan alapuolella. Open Doors jatkaa yhteistyötä Syyrian kirkkojen kanssa, etsii niistä uusia kumppaneita ja pyrkii perustamaan uusia Toivon keskuksia. Seurakunnissa koulutetaan johtajia ja tuetaan erityisesti nuoria ja naisia. Kymmenen vuoden kärsimyksestä huolimatta Syyrian kirkko on edelleen elossa. Olemme nähneet uusia seurakuntia nousevan muslimien, jesidien ja druusien yhteisöistä. Kirkot seisovat vahvoina kaupungeissaan ja kylissään ja ovat monille toivon keskuksia.

Kymmenen vuoden kärsimyksestä huolimatta Syyrian kirkko on edelleen elossa.

Katso video