Pastori Joshua kertoo, ettei ole aina ollut Jeesuksen seuraaja. Hänen perheensä harjoitti animismia. Joshua kertoo jo esi-isiensä uhranneen hengille taatakseen niiden suopeuden. Heidän elinympäristössä oli myös paljon buddhalaisia, mutta kumpikaan näistä uskonnoista ei kiinnostanut häntä.
Joshuan isä oli hallituksen palveluksessa ja työ vei perhettä eri puolille maata. Kotikylä Myanmarin kukkuloilla jäi taakse. Joshua haaveili urasta armeijan virkamiehenä, mutta Jumalan suunnitelmat hänen varalleen olivat toisenlaiset.
Nuori Joshua osallistui kristilliselle leirille, missä hän ensi kertaa elämässään kohtasi Herran Jeesuksen. Jo kolmantena leiripäivänä Joshua otti Vapahtajansa vastaan. Hän paloi innosta kertoa hyvät uutiset perheelleen. ”Palattuani leiriltä kutsuin kokoon perheenjäseneni, rukoilin heidän puolestaan ja selitin, kuinka voi tulla Jeesuksen Kristuksen opetuslapseksi,” Joshua kertoo. Koko perhe otti Jeesuksen vastaan.
Uskon myötä Joshuassa syttyi halu hakeutua teologiseen seminaariin. Hän kertoo, että siellä Jumala puhui hänelle kesken erään oppitunnin ja kutsui palvelukseensa, sananviejäksi. Joshua totteli kutsua. Suunnitelmat urasta Myanmarin armeijan palveluksessa jäivät, kun Joshua astui Jumalan armeijaan.
Pastori Joshua osti kaikki Mimin leivonnaiset voidakseen kertoa hänelle Jeesuksesta.
Evankeliumia yhdelle kerrallaan
Suoritettuaan teologiset opintonsa Joshua palasi kotiin. Kotikirkossa nähtiin nuoren miehen into palvella Jumalaa ja hänet kutsuttiin kirkon pastoriksi. Joshua kieltäytyi kutsusta; kirkossa oli sekä heimouskonnoista että buddhalaisuudesta kääntyneitä, mutta Joshua koki Jumalan kutsuvan häntä työhön nimenomaan Myanmarin buddhalaisten pariin. Palvelutehtävässään hän tavoittaa slummeissa asuvia, laiminlyötyjä ja syrjään sysättyjä ihmisiä.
Joshua aloittaa päivänsä rukouksella ja kohtaa sitten naapurustonsa asukkaita kertoen heille hyvän sanoman. Joshua kertoo tavanneensa eräänä päivänä buddhalaisen nunnan Mimin*, joka möi leivonnaisia kadulla. Mimi ei ollut tavallinen riviuskova vaan ylipapitar ja henkien palvoja. Pastori Joshua osti kaikki Mimin leivonnaiset voidakseen kertoa hänelle Jeesuksesta.
Vapahtajan valon ja rakkauden kohdannut Mimi jätti buddhalaisuuden ja henkien palvonnan. Kun häntä pyydettiin johtamaan rituaaleja, hän kieltäytyi. Samalla hänen tulonsa pienenivät, minkä aviomies huomasi. Myanmarissa buddhalaisilla nunnilla voi olla mies ja perhe. Kun mies otti asian puheeksi, Mimi tunnusti uskonsa avoimesti: ”Kyllä. Minusta on tullut kristitty ja olen ottanut Jeesuksen Kristuksen vastaan pelastajanani.” Mies pyysi Mimiä kutsumaan Joshuan kylään kuullakseen tästä ”niin sanotusta pelastajasta”.
Joshua innostui mahdollisuudesta kertoa Jeesuksesta Mimin perheelle, mutta vierailulle saapuvaa olikin vastassa veitsellä aseistettu aviomies. Joshua pakeni henkensä edestä. Mimiä tämä välikohtaus ei lannistanut vaan hän pysyi lujana uskossaan. Myöskään Joshuan kokema uhka ei kestänyt kauan, sillä mies kuoli kolmen kuukauden kuluttua.
”He vetivät minut saarnatuolista ja sanoivat, etten saa julistaa evankeliumia.”
Veitset esiin
Kun yhä useampia ihmisiä tuli uskoon, pastori Joshua perusti heidän kanssaan pienen seurakunnan. Jumala teki Joshuan kautta työtään ihmeellisillä tavoilla, mutta myös vastustus jatkui.
Eräänä päivänä musliminainen Noor* tuli Joshuan luokse tyttärensä kanssa haluten tietää, ketä Joshua rukoili ja palvoi. Joshua sanoi rukoilevansa elävää Jumalaa. Silloin nainen kertoi kätensä olevan kipeä ja särkevän joka ilta hänen mentyään levolle. Lääkärit eivät olleet pystyneet auttamaan. Noor pyysi Joshuaa rukoilemaan puolestaan. Joshua rukoili epävarmana vastauksen saamisesta. Seuraavana aamuna Noor palasi ilosta loistaen ja kertoi kätensä tulleen terveeksi. Hänellä oli mukanaan viisi tytärtään, ja Joshua sai kertoa Jeesuksesta myös heille.
Noorin pojat eivät olleet ihastuksissaan äitinsä uudesta uskosta. He tulivat Joshuan luo veitset käsissään ja uhkasivat tappaa hänet huutaen: ”Esi-isämme olivat muslimeja ja niin olemme myös me. Miksi sinä vaihdoit äitimme uskonnon?” Noor sai pysäytettyä poikansa ennen kuin he vahingoittivat Joshuaa, mutta pelastus oli täpärä. Vielä tämän tapauksen jälkeen seitsemän Noorin perheen jäsentä otti Jeesuksen vastaan Vapahtajanaan.
Pastori Joshuan seurakunnan kasvaessa myös vastustus uskoon tulleiden perheissä kiihtyi ja kirkon toiminnasta tehtiin valitus. Viranomaiset alkoivat tarkkailla seurakuntaa ja uhkasivat lopettaa Jumalanpalvelukset. ”Hallituksen virkamiehet tulivat luokseni ja alkoivat tehdä tutkintaa. Eräänä sunnuntaina he saapuivat vankilan ajoneuvolla, vetivät minut saarnatuolista ja sanoivat, etten saa palvella täällä enkä julistaa evankeliumia,” Joshua kertoo. Uhkaukset voimistuivat ja lopulta hallitus määräsi kirkon suljettavaksi. Kun pastori Joshua pidätettiin ja vangittiin, seurakuntalaiset jäivät ilman paimenta.
Pastori Joshua kertoo jääneensä tilanteessaan tukea vaille. Paikalliset pastorit eivät uskaltaneet tulla rohkaisemaan häntä ja rukoilemaan hänen kanssaan peläten, että myös heidän kirkkonsa suljettaisiin. Niinpä Joshua istui yksin vankilan kylmien seinien sisällä, kunnes Open Doorsin sikäläiset yhteistyökumppanit kuulivat hänestä.
”Kärsiessäni vainoa ensimmäiset ihmiset, jotka tulivat rohkaisemaan minua ja seisomaan rinnallani, olivat kaksi uskovaa,” pastori Joshua kertoo. Kohdatessaan veljiä Kristuksessa hän sai kokea, ettei ole unohdettu. Näiden vierailijoiden takana oli maailmanlaaja seurakunta: heitä kantoivat teidän rukouksenne ja tukenne.
Podcast Myanmar
Vainottuja vahvistamassa
Ei kulunut kauankaan, kun pastori Joshua pääsi vapauteen. Kirkko iloitsi! Joshuan suhde Open Doorsin työntekijöihin jatkui: he kutsuivat hänet vainoihin varustavaan koulutukseen, josta tuli Joshualle voiman ja rohkaisun lähde.
”Koulutuksessa uskoni vahvistui. Itkin onnesta joka päivä, ” pastori Joshua kertoo, ” Nähdessäni kuinka Jeesus Kristus on kärsinyt puolestani ja kuinka muutkin kristityt kokevat vainoa ymmärsin, ettei oma kärsimykseni ollut siihen verrattuna mitään. Koulutuksen jälkeen olin niin innoissani että jaoin kaiken oppimani kirkkoni jäsenille.”
Paitsi omassa kirkossaan pastori, Joshua opetti vainoihin valmistumisesta myös kaikkialla Myanmarissa, minne hänen tiensä johti ja sai nähdä uskovien rohkaistuvan. Nykyisin Joshua on valtuutettu kouluttaja, joka myös itse vahvistuu päivittäin kuuntelemastaan opetuksesta.
Joshua kertoo esimerkin pastoreista, jotka kohtasivat vainoa työskennellessään Myanmarin kylien buddhalaisten parissa. Nämä Herran soturit kokivat taistelevansa yksin, ja heidän uskonsa ja toivonsa oli hiipumassa. Opettaessaan heitä pastori Joshua sai nähdä muutoksen. Pastorit uudistuivat ja vahvistuivat päivä päivältä niin, että se loisti koko heidän olemuksestaan.
Saman ihmeen äärellä pastori Joshua saa olla jatkuvasti. Kun vaikeuksissa lannistuneet jo luovuttamassa olevat pastorit tulevat koulutukseen, Raamatun sana elvyttää heidän voimansa ja heidän kutsumuksensa Jumalan valtakunnan työhön uudistuu. ”Jotkut heistä tulevat luokseni kyyneleet silmissään ja sanovat: ”Emme lopeta palvelutehtäväämme. Jatkamme, vaikka kuolisimme,” pastori Joshua kertoo.
Pastori Joshua rohkaisee Open Doorsia jatkamaan vainoihin valmentavaa koulutusta Myanmarissa. ”Juuri sitä tarvitsemme täällä,” hän toteaa. ”Raha ei ole tärkeintä. Todella tärkeää on tuntea Jumalan sana ja saada rohkeutta vainojen kohtaamiseen.”
Kiitos sinulle rukouksistasi ja tuestasi! Niiden turvin pastori Joshua on saanut tarvitsemaansa rohkaisua ja pystyy jakamaan sitä muille vainotuille kristityille.
Seisothan edelleen pastori Joshuan ja hänen kirkkonsa rinnalla Myanmarissa. Voit muistaa rukouksin näitä aiheita:
– Jumalan suojelua ja johdatusta pastori Joshualle, kun hän tekee työtä levittäen evankeliumia, palvellen uskovia ja
rohkaisten toisia pastoreita.
– Että vainoihin valmistava koulutus olisi niiden uskovien saatavilla, jotka sitä eniten tarvitsevat.
– Että paikallisten kouluttajien toinen sukupolvi vahvistuisi ja pystyisi tavoittamaan maan etäisimmätkin kolkat.
* Nimet muutettu turvallisuussyistä
”Koulutuksessa uskoni vahvistui. Itkin onnesta joka päivä. ”
Covid-19 – päivitys
Open Doors otti hiljattain yhteyttä pastori Joshuaan kysyäkseen kuinka hän ja hänen kirkkonsa ovat selvinneet koronakriisistä.
Pastori Joshua kertoi, että kaupungissa oli tuolloin kolme covid-19-positiivista henkilöä. Seurakunta ei voinut kokoontua rajoitusten takia, mutta pastori Joshua jakoi saarnojansa Facebookissa suorana lähetyksenä. Teknologian välityksellä tavoitettiin kuitenkin vain 30 prosenttia kirkon jäsenistä.
Muuan pastori Yangonissa oli ennen positiivista koronatestitulosta ehtinyt tartuttaa muita uskovia. Se on lisännyt kristittyjen karttelemista. ”Tulevaisuudessa on vaikeampaa evankelioida,” pastori Joshua ennakoi. Pandemia haastaa kirkon kaikki olemassa olevat työmuodot, mutta myös uusi kanava palvella on avautunut: pastori Joshua seurakuntineen järjestää hätäapua lähiseudun perheille.
Pastori Joshua pyytää rukousta, että kirkossa ei pelättäisi koronapandemiaa eikä ympäristön syytöksiä. Hän pyytää muistamaan myös seurakuntalaisten sekä hengellistä että fyysistä selviytymistä.
Vainoihin valmistava koulutus on koronakriisin vuoksi jouduttu perumaan kevätkaudelta. Rukoillaan Open Doorsin yhteistyökumppaneille viisautta vuoden tulevan ohjelman suunnitteluun ja mahdollisuutta aloittaa koulutus pian uudelleen.
Myanmar
– WWL 2020: Sijalla 19, pisteitä 73/100
– WWL 2019: sija 18
– Alue: Aasia
– Vainon pääsyyt: uskonnollinen nationalismi, hallinnon vainoharhaisuus, kommunistinen ja jälkikommunistinen sorto, järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio
– Vainon taso: erittäin vakava
– Väkiluku: 54,3 miljoonaa
– Kristittyjen määrä: 4,3 miljoonaa
– Pääuskonto: buddhalaisuus
– Hallitusmuoto: parlamentaarinen tasavalta
– Johtaja: presidentti Win Myint
Lue lisää vainottujen kristittyjen tilanteesta.
