Asia eteni kahden alemman oikeusasteen kautta Pakistanin korkeimpaan oikeuteen, jossa sitä käsitteli kolmen tuomarin ryhmä korkeimman oikeuden presidentin Mian Saqib Nisarin johdolla. Korkein oikeus ei pitänyt todisteita vakuuttavina, vaan kumosi kuolemantuomion 31.10.2018.
Ratkaisun mukaan tuomittu on vapautettava heti, ellei häntä vastaan ole muita syytteitä. Vapauttavan tuomion loppuun liitettiin säe Abu Dawudista, joka on laajalti arvostettu profeetta Muhammedin hadith-kokoelma. Se kehottaa muslimia osoittamaan hyvyyttä ei-muslimeja kohtaan.
Asia Bibiä puolustaneen ja murhan uhriksi joutuneen kuvernööri Salmaan Taseerin poika ylisti tuomiota voitoksi Pakistanille ja miljoonille marginaalissa eläville pakistanilaisille. Hän sanoi sen olevan voitto myös kuolleelle isälleen, joka oli vastustanut Pakistanin jumalanpilkkalakien väärinkäyttöä.
Myös Amnesty Internationalin Etelä-Aasian- johtaja Omar Waraich pitää tuomiota käänteentekevänä. ”Vaikka Asia Bibi vakuutti syyttömyyttään ja vaikka häntä vastaan ei ollut todisteita, hänen tapauksensa nojalla lietsottiin vihaa, haettiin oikeutusta kahden kokeneen virkamiehen murhille ja uhkailtiin Pakistanin valtiota. Oikeus on lopulta voittanut – ja sen viesti on, että jumalanpilkkalakeja ei enää voi käyttää maan haavoittuvimpien vähemmistöjen vainoamiseen.”
Asia Bibi on edelleen Sheikhupuran vankilassa Lahoren lähellä. Hänen on vaikea uskoa tapahtunutta todeksi. Pakistanin kristityt pelkäävät, että hän on edelleen vaarassa joutua väkivaltaisuuksien uhriksi.
Monet maat ovat tarjonneet turvapaikkaa Asia Bibille ja hänen perheelleen. Perhe pyytää edelleen rukoilemaanpuolestaan, sillä islamilainen TLP-puolue on varoittanut, että lähtö aiheuttaisi hirvittävät seuraukset maassa. Lisäksi ”Punainen Moskeija” -niminen uskonnollinen ryhmä on pyytänyt korkeinta oikeutta estämään Asia Bibin maasta poistumisen.
Protesteja ja uhkailua
Useissa Pakistanin kaupungeissa osoitettiin mieltä tuomion julistamisen jälkeen. Mielenosoittajia oli kuitenkin vain satoja, ei tuhansia kuten alun perin pelättiin.
Pakistanin islamilaisen TLP-puolueen ja muiden uskonnollisten ryhmien kannattajia kokoontui Islamabadin, Lahoren, Karachin ja muiden suurkaupunkien kaduille protestoimaan oikeuden päätöstä. Paikallisten lehtitietojen mukaan mielenosoittajia oli kehotettu hyökkäämään armeijaa, oikeuslaitosta ja eri virastoja vastaan. TLP-puolueen johtaja Afzal Qadri uhkasi kaikkien kolmen tuomarin joutuvan vastuuseen päätöksestä ja he ovat saaneet uhkauksia myös äärijärjestöiltä.
2-3 % Pakistanin 220-miljoonaisesta väestöstä on kristittyjä. Sen jälkeen kun kenraali Zia ul-Haq vuonna 1986 uudisti rikoslain pykälän 295, on ainakin 150 kristittyä, 564 muslimia, 459 ahmadi-muslimia ja 21 hindua vangittu jumalanpilkkasyytteiden vuoksi. Ennen vuotta 1985 tapauksia on vain 14.
