Pakistanin uskonnolliset ääriryhmät ovat uhkailleet maan korkeimman oikeuden tuomareita. Kovan linjan islamilainen puolue TLP julisti lehdistökonferenssissa YouTubessa, että jos Asia Bibi armahdetaan, tuomarit ”kohtaavat kauhean lopun”. Toinen uskonnollinen ryhmä puolestaan vaati, että vaikka Asia Bibi pääsisikin vapaaksi, hänelle tulisi asettaa maastapoistumiskielto. Sosiaalisessa mediassa vaaditaan hirttotuomion täytäntöönpanoa.
Korkein oikeus käsitteli Asia Bibin vetoomusta 8.10. muttta ilmoitti taas kerran lykkäävänsä päätöstä päivillä tai viikoillakin.
Asia Bibin tarina
Asia Bibille langetettiin kuolemantuomio vuonna 2010. Hänen väitettiin herjanneen islamin profeetta Muhammedia erään musliminaisen kanssa riidellessään.
Kesäkuussa 2009 tuolloin 38-vuotias Asia Bibi oli palkkatyössä poimimassa marjoja pelloilta Lahoren lähellä itäisessä Pakistanissa. Oli kuuma. Hän toi naispuoliselle työtoverilleen vettä, mutta tämä väitti, että kristityn kosketus oli tehnyt vedestä juomakelvotonta muslimeille. Nainen ilmeisesti kehotti Asia Bibiä kääntymään islamiin päästäkseen eroon rituaalisesta epäpuhtaudestaan. Asia Bibin vastaus tähän ymmärrettiin islamin pilkkaamiseksi. Hänet pidätettiin syytettynä profeetan ja Koraanin herjaamisesta. Siitä pitäen hän on istunut vankilassa.
Tapauksen ainoat silminnäkijät olivat kyseinen musliminainen ja hänen siskonsa. Valituksen asiasta teki paikallinen muslimijohtaja Mohamed Salaam, joka myöhemmin kertoi todistaneensa Asia Bibiä vastaan, koska Muhammedin kunnian puolustaminen on hänen uskonnollinen velvollisuutensa. Puolustus ei onnistunut vakuuttamaan tuomareita Asia Bibin syyttömyydestä.
Vuonna 2011 kaksi merkittävää pakistanilaista poliitikkoa, Salmaan Taseer ja Shahbaz Bhatti, salamurhattiin Asia Bibin julkisen puolustamisen vuoksi. Taseerin murhan jälkeen Asia Bibin henkivartiointia parannettiin ja hänet siirrettiin naisvankilaan.
Asia Bibin puolustusasianajaja teki valituksen Pakistanin korkeimpaan oikeuteen vuonna 2015. Korkein oikeus suostui käsittelemään tapausta, mitä ylistettiin historialliseksi ja rohkeaksi päätökseksi. Valituksen käsittely kuitenkin pysähtyi loppuvuodesta 2016, kun yksi kolmesta asiaa käsitelleestä tuomarista jääväsi itsensä. Tapaus otettiin uudestaan pöydälle vasta tämän vuoden huhtikuussa.
Asia Bibin tapaus on saanut laajaa kansainvälistä huomiota. Vuonna 2017 hän oli ehdolla Euroopan parlamentin Saharov-palkinnon saajaksi. Palkinto jaetaan vuosittain tunnustukseksi ihmisoikeuksien ja mielipiteenvapauden puolustamisesta. EU:n uskonnonvapauden erityislähettiläs Ján Figel’ on ilmoittanut Pakistanille, että maan tuontietuoikeudet EU:hun riippuisivat Asia Bibin vapauttamisesta. Paavi Benedictus XVI esitti vuonna 2010 julkisen vetoomuksen Asia Bibin puolesta.
Pakistanin jumalanpilkkalaki
Viime vuosina islamin herjaussyytösten määrä on kasvanut merkittävästi Pakistanissa, jonka asukkaista 96 prosenttia on muslimeita. Jumalanpilkkalain kriitikot sanovat, että lakia käytetään usein uskonnollisten vähemmistöjen vainoamiseen ja henkilökohtaisten riitojen selvittelyyn. Syytteitä vastaan on vaikea puolustautua, koska laki ei erikseen määrittele jumalanpilkkaa. Syylliseksi todettu saa todennäköisesti kuolemantuomion. On myös tavallista, että syytetyt murhataan ennen kuin tuomiota on edes annettu tai he joutuvat virumaan vuosikausia vankilassa, koska asianajajat pelkäävät puolustaa heitä.
