Adrienne* selvisi entisten Seleka-sotilaiden raa’asta seksuaalisesta hyökkäyksestä Keski-Afrikan tasavallan sisäisen konfliktin yhteydessä, vaikka oma yhteisö leimasi ja hylkäsi hänet.

Adrienne jäi yksin, kun olisi eniten tarvinnut apua.  Myös yhdeksän kuukauden kuluttua syntynyttä vauvaa kaihdettiin ja haukuttiin “Seleka-lapseksi”.

Uskonsa vuoksi vainottuja kristittyjä auttavaan Open Doors Internationaliin kuuluva World Watch Research -tutkimusyksikkö nimesi naisiin ja tyttöihin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan maailmanlaajuisesti yhdeksi yleisimmistä keinoista painostaa kristittyjä yhteisöjä ja perheitä.

WWR-tutkimusyksikkö tutkii, missä määrin väkivalta konflikteissa ja väkivalta uskonnollisten vainojen yhteydessä noudattavat samanlaista tuhoisaa kaavaa.

19.6.2018 kansainvälisen seksuaalisen väkivallan vastaisena päivänä YK nosti esiin Adriennen ja hänen vauvansa kaltaiset tilanteet osana konfliktien yhteydessä esiintyvää yhteisön solidaarisuuden puutetta.

Hänen kohtalosisarensa kärsivät monenlaisista leimoista jouduttuaan seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Uhreja kaihdetaan, koska heidät nähdään osana aseistettua ryhmää tai terroristista järjestöä, kun he odottavat vihollisosapuolen lasta.

”Päättymätön piina”

Konfliktit ja sodat tuovat esiin vastakkainasettelun ja ihmisyyden pahimmat puolet. Poliittiset, eettiset ja taloudelliset erot jakavat ihmiset ”meihin” ja ”toisiin”.  Kun muut nähdään vihollisina, estot haihtuvat ja ”toisia” on lupa kohdella miten vain.

Konflikteissa naiset joutuvat ristituleen ja uhreiksi. Heidät nähdään puhtaina ja ”toisten” kalleimpana aarteena. Heidän ajatellaan kannattelevan perheensä kunniaa. Väkivallasta selviytyneiden naisten piina jatkuu, kun molemmat osapuolet näkevät heidän ja heidän lapsensa kuuluvan ”toisiin”.

Tuoreen tutkimuksen mukaan maailmanlaajuisesti uskonnollinen vaino muistuttaa konfliktien seksuaalista väkivaltaa. Sosiokulttuuriset tekijät vaikuttavat, että fyysisten vammojen lisäksi naisia ja tyttöjä myös hyljeksitään.

Vaikka kirkot ja kristilliset yhteisöt eivät ole vapaita tällaisista häpeän kehistä ja ulossulkemisista, uhreiksi joutuneet naiset kääntyvät ensimmäiseksi juuri näiden puoleen saadakseen turvaa ja lohtua.

Onneksi Adrienne löysi helpotusta ja hyväksyntää kotikaupunkinsa kristittyjen traumanhoidosta ja koulutuksesta. Yhteistyössä YK:n tasa-arvojärjestö ja kristillistaustaiset ryhmät tukevat hyljeksittyjen uhrien paluuta yhteisöihinsä ja tarjoavat sekä naisille että äideille ja lapsille turvallisen tilan toipumiseen.

”Solidaarisuuden osoitus”

Konfliktien yhteydessä esiintyvän seksuaalisen väkivallan ja uskonnollisten vainojen yhteneväisyyksiä havainnollistavat jesidien kokemat kauhut ja kristittyjen naisten kohtalot Isisin hallitsemilla alueilla Irakissa. Erimielisyyksien sijaan meidän on kamppailtava yhdessä viattomiin ja haavoittuviin kohdistuvia vääryyksiä vastaan.

Tässä tarkoituksessa Open Doorsin Iso-Britannian ja Irlannin osastot järjestivät yhdessä näyttelyn Iso-Britannian parlamenttitalossa. Näyttelyssä oli esillä kuvia jesidinaisista, jotta nämä naiset huomattaisiin ja he pääsisivät pois ”toiseudestaan”.

Samanlaisena solidaarisuuden osoituksena Kanadan Open Doors järjesti 23.6 multimedianäyttelyn, joka toi esille kaikkien kristittyjen naisten yhteenkuuluvuuden osana osuvasti nimettyä #OneWithHer -kampanjaa. Nimen sanoma on, ettei uhreja saa leimata, olivatpa konfliktin taustalla mitkä syyt tahansa.

YK laatii strategiaa ”kannustaakseen uskonnollisia ja yhteisöjen johtajia muuttamaan haitallisia yhteisöllisiä normeja ja tuomitsemaan käsitykset, joiden mukaan nämä lapset ja heidän äitinsä olivat jotenkin osallisia vangitsijoittensa rikoksiin”.

Uskonnolliset yhteisöt kykenevät yhteistyössä auttamaan seksuaalisen väkivallan uhreja pääsemään takaisin osaksi yhteisöjään. Yhteinen vastuu vaatii kaikkia puuttumaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.

Tänä vuonna Open Doors julkaisi World Watch Listan, jossa vainot määriteltiin sukupuolen mukaan. Kolmessakymmenessä viidestäkymmenestä maasta, joissa vainoja esiintyy eniten, havaittiin seksuaalisen väkivallan kohdistuvan monissa konflikteissa uskonnollisten vähemmistöjen naisiin, mutta jäävän laajalti huomaamatta.

YK:n kansainvälinen uskonnonvapauskomissio USCIRF tiedosti tämän yhteyden raportissaan heinäkuussa 2017. Myöhemmin järjestön ajankohtaisten kysymysten luettelossa Policy Focus -julkaisussa tätä kansainvälistä ilmiötä käsiteltiin yhtenevästi World Watch Researchin havaintojen kanssa.

(Elizabeth Lane Miller on freelance-kirjoittaja ja analyytikko World Watch Research -yksikössä Open Doors Internationalissa)

*nimi muutettu

Lähde